Sairaanhoitajan ammatti tehnyt tosi vahvaksi ja itsevarmaksi?

Ei hoitoalalla pärjää epävarma ihminen. Voit olla epävarma vielä koulutuksen aikana, mutta viimeistään työelämässä sen epävarmuuden on lähdettävä tai muuten et todellakaan pärjää.

Hoitoala vaatii todella jämptiä luonnetta. Ihmiset on hankalia ja hoitajien täytyy saada pidettyä ihmiset aisoissa. Se vaatii todellakin pitkää pinnaa ja auktoriteettia!

Hoitoalalla näkee kaiken. Näet kaiken mahdollisen elämän ja kuoleman välissä (+ myös sen kuoleman) ja näet ihmisiä laidasta laitaan. Näet todella, todella erilaisia ihmisiä. Kohtaat oikeastaan kaikki ihmistyypit ammatissasi.

Et pelkää ketään. Mikään ei hetkauta sinua. Mikään ei pelota sinua. Olet vahva.

Onko tyttäresi päivystyksessä töissä? Jos kyllä niin ymmärrän paremmin kuin hyvin.

Monet naisvaltaiset alat esim. Hoitajat, sosiaaliala, lentoemäntä on sellaisia ammatteja, missä ihan oikeasti vaaditaan vahvaa pinnaa ja luonnetta. Noissa ammateissa kun ihmiset täytyy saada järjestykseen jos hyppivät silmille.

Korkeintaan vastavalmistuneet ja harjoittelijat on aavistuksen epävarmoja ja arkoja. Jos mietit kokeneita hoitajia, niin heistä yksikään ei todellakaan ole millään tavalla epävarma ihminen, päin vastoin.

Minulle käynyt samoin vaikka en hoitoalalla olekaan. Kyllä ikäkin tuo varmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Monet naisvaltaiset alat esim. Hoitajat, sosiaaliala, lentoemäntä on sellaisia ammatteja, missä ihan oikeasti vaaditaan vahvaa pinnaa ja luonnetta. Noissa ammateissa kun ihmiset täytyy saada järjestykseen jos hyppivät silmille.

Jep! Seki mikälie paukku Petteri valitti oikeen Iltalehteen ku finskin lentoemo heitti sen pois koneesta 😂😂 hyvä naiset 💪💪

Vierailija kirjoitti:

Monet naisvaltaiset alat esim. Hoitajat, sosiaaliala, lentoemäntä on sellaisia ammatteja, missä ihan oikeasti vaaditaan vahvaa pinnaa ja luonnetta. Noissa ammateissa kun ihmiset täytyy saada järjestykseen jos hyppivät silmille.

Niimpä. Naiset on tärkeissä ja rankoissa ammateissa. Noissa ammateissa ei heikolla luonteella pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Korkeintaan vastavalmistuneet ja harjoittelijat on aavistuksen epävarmoja ja arkoja. Jos mietit kokeneita hoitajia, niin heistä yksikään ei todellakaan ole millään tavalla epävarma ihminen, päin vastoin.

Tää on kyllä totta.

Jos tyttäresi kokee olevansa hyvä työssään, niin siitä saa onnistumisen kokemuksia, jotka nostavat itsetuntoa. Myös vanheneminen saattaa auttaa ujouden kun elämänkokemus tuo varmuutta. En siis välttämättä vetäisi yhtäläisyysviivaa sairaanhoitajan työn ja itsevarmuuden kanssa. Jos itse lukisin kirjanpitäjäksi ja olisin siinä todella hyvä, niin varmaan saisin lisää itseluottamusta. Lisäksi ympärilläni olisi samanhenkisiä ihmisiä, ja hyvässä työyhteisössä sosiaaliset taidot karttuvat ja se osaltaan myöskin nostaa itsetuntoa.

Ihmisten kanssa työskentelyssä on puolensa ja puolensa.

Huono puoli on se, kun jotkut ihmiset on yksinkertaisesti aivan järkyttäviä ja tuntuu etteivät ymmärrä puhetta ollenkaan. Vaatimukset on mahdottomia. Osa aikuisista heittäytyy terveydenhuollossa ihan lapsen tasolle. Vaikeimpia on nimenomaan ihan aikuiset ihmiset. Lapsipotilaat on todella kilttejä, rehellisiä ja reippaita. Aina.

Hyviä puolia ihmisten kanssa työskennellessä on se, kun osa ihmisistä on aivan valtavan ihania. Siis todella ihania. Joskus se yksi ihana ihminen pelastaa koko päivän! Ja näistä kiitollisista ihanista ihmisistä saa ihan hirveästi voimaa ja he auttavat jaksamaan.

Mä muistan vieläkin yhen ihanan naispotilaan kuin eilisen. En unohda häntä varmaan ikinä. Meinasin yhdessä vaiheessa opiskelijana luovuttaa kunnes aloin miettimään sitä naispotilasta ja sain voimaa suorittaa tutkinnon loppuun. :)

Usein on käynyt päin vastoin. Jo opiskeluaikana ja harjoitteluissa on saanut kokea olevansa osaamaton ja tyhmä. Ne jotka siitä selviävät, ovat sitten varmaan vahvempia.