Mitä hittoa teen, 14v juo joka perjantai

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

Nyt niität sitä mitä olet kylvänyt. Katso peiliin.

Mulla oli tiukat uskovaiset vanhemmat eikä tullut teininä juotua kertaakaan. 18v join ekan kerran alkoholia ja siitä n 20v aina välillä viikonloppuisin biletin. Nyt keski-iässä juon todella, todella harvoin. Kuri pitää olla lapsella ettei pääse teininä juomaan mutta tietysti myös asuinpaikka vaikuttaa.

Otatte perjantaina kahdestaan kunnon perseet olalle kooman. Se yhdistää teitä.

Hakkaa se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aika tiukat säännöt kotona ja silti join. Joskus juotiin jopa koulussa, koulupäivinä. Ei nuorelta ole helppo mitään estää.

Nykyään on kyllä paremmin tiedossa ne alkoholin haitat, siis aina se on tiedetty että se on epäterveellistä, mutta uusia on tarkemmat tutkimukset siitä, miten se tuhoaa aivot ja persoonallisuuden kehityksen sekä nostaa syöpäriskiä huomattavasti. Kiinnostaako nämä nuorta, on tietenkin toinen asia.

Onko kiinnostusta mihinkään tervehenkiseen harrastamiseen?

Samoin minä. Ja poltin ja riehuin ja tein tyhmyyksiä. Tosin näin aikuisena olen monesti kiittänyt äitiäni siitä, että hän nuo teinivuodet jaksoi kanssani. Hän teki ihan kaikkensa pitääkseen minut turvassa ja asettaakseen rajoja. 14 vuotias on vielä oikeasti todella nuori. Jos olin karannut kotiarestista, äiti haki minut hiuksista keskustasta. Jokaisen kaverin jonka erehdyin esittelemään, hän hankki puhelinnumeron ja kavereiden kautta yleensä paikallisti minut. Saattoi istua öitä lukitun huoneeni edessä kun riehun ja haukun häntä kuin eläin, en päässyt bileisiin. Ikkunat teljettiin kun etten sieltä päässyt karkaamaan. Kun olin ollut rauhassa hetken, sain taas vähän siimaa ja jos mokasin, niin takaisin valvontaan. Ja mokaamisella tarkoitan siis konttauskunnossa himaan tuloa, olinpaikan ilmoittamatta jättämisen tai kotiintuloajan räikeää laiminlyöntiä. Kyllä äiti tiesi, että juon ja poltan eikä hän sitä pysty estämään. Rakastan ja arvostan äitiäni kuitenkin siitä, että hän ainakin pyrki kaikin mahdollisin keinoin tekemään sen minulle mahdollisimman hankalaksi.

Eihän sun äidillä ollut muuta vaihtoehtoa, jos meno oli noin holtitonta. Apn tarttis kuvailla lapsensa luonnetta vähän enemmän, niin olis helpompi yrittää neuvoa. Kaikki 14-vuotiaat ei ole samanlaisia.

Mun mies oli samanlainen ja heillä taas ei sääntöjä. Kotona sai dokata (koska mielummin niin) ja polttaa (koska ei sille kuitenkaan mitään voi) jne.

Kyllä minäkin siis kouluni hoidin hyvin arvosanoin ja ulospäin osasin olla hyvinkin asiallinen. Kun tätä ketjua lukee niin olisi kai äitini voinut valuta toisinkin. Ja kaveripiirissä monen vanhempi valitsikin toisin. Lähempänä täysi-ikäisyyttä kun meno oli jo hiipunut pahimmasta, hengailimme kavereiden kanssa aina meillä, koska kaikilla kavereillakin oli turvallisin olo meillä, vaikka mutsi oli tunnetusti kaikista ankarin.

Juomiseen on aina syy. Todennäköisesti epävarmuus, jännitykset ym. Niitä pitäisi hoitaa ja niistä puhua niin juomistakaan ei tarvitsisi. Tavallaan komppaan tuota et saa jonkin verran mennä kunhan arvot on perheessä kunnossa ja järki päässä. Aikuisena sitten tajuaa ettei sitä tarvitse. Toisaalta itse havahduin siihen vasta 29- vuotiaana, 15 vuotiaasta 1-2 kertaa viikossa ryypänneenä, onneksi. Toisaalta raitis linja on hyvä. Ei päihdeelämä ole tervettä, kokeilut toki erikseen. Mutta puhe siitä mikä vaivaa, eoävarmuus kuuluu elämään.

-----

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

Harrastus jossa teini viettää joka viikonlopun pe-su? Mummolaan kylään joka viikonloppu pe-su? Vai ajattelitko pistää koko viikonlopun joka viikko niin täyteen,että teinille ei jää hetkenkään hengähdystaukoa? Jos näin teet, teini alkaa juoda arkipäivisin. Miten pidät teinin kotiarestissa? Miten estät karkaamasta yöllä? Kuvitteletko että teini noin vaan pääsee tukiperheeseen joka kk saati joka viikonloppu ja että hän ei saisi poistua tukiperheestä ulos lainkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Lasu

Joo ja mielellään vielä sijoitus johonkin kivaan nuortenkotiin jossa teini saa seurakseen mt-ongelmaisia ja päihdeongelmaisia rikollisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasu

Joo ja mielellään vielä sijoitus johonkin kivaan nuortenkotiin jossa teini saa seurakseen mt-ongelmaisia ja päihdeongelmaisia rikollisia.

Näinpä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Juominen, polttaminen, karkaaminen, puhelimeen vastaamattomuus ovat kyllä 14 vuotiaalle yksiselitteisesti kiellettyjä rakastavassa perheessä jossa vanhemmat ovat kasvatuksessa ajan tasalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Juominen, polttaminen, karkaaminen, puhelimeen vastaamattomuus ovat kyllä 14 vuotiaalle yksiselitteisesti kiellettyjä rakastavassa perheessä jossa vanhemmat ovat kasvatuksessa ajan tasalla.

Niin ja mitäs sitten kun se teini tekee niitä kielloista huolimatta? Miten estät karkaamasta yöllä,juomasta arkipäivisin kun olet itse töissä? Pidät kahleissa kellarissa vai?

Vaikea nuori kyseessä, lastenkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Suurin osa nuorista ei polta ja juo nykyään, molemmat tavat ovat onneksi vähentyneet.

Lapselle on syytä hakea apua perheneuvolan kautta. Alkoholi ei tee hyvää kehittyville aivoille, eikä se porukka missä nuoret pyörivät ja saavat alkoholia aikuisilta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea nuori kyseessä, lastenkotiin.

Millä tavoin koet lastenkotiin sijoituksen auttavan nuorta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Juominen, polttaminen, karkaaminen, puhelimeen vastaamattomuus ovat kyllä 14 vuotiaalle yksiselitteisesti kiellettyjä rakastavassa perheessä jossa vanhemmat ovat kasvatuksessa ajan tasalla.

Joo, ehtiihän sitä sitten täysi-ikäisenä tekemään kaiken ton (narkkaamista unohtamatta) ja pilaamaan oikeasti elämänsä, kun sitä ennen rajat on sanellut oma mami. 🙄 Joillekin hirveen vaikeeta hyväksyä, ettei se oma kasvatusmalli olekaan välttämättä ainut oikea rakastava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Suurin osa nuorista ei polta ja juo nykyään, molemmat tavat ovat onneksi vähentyneet.

Lapselle on syytä hakea apua perheneuvolan kautta. Alkoholi ei tee hyvää kehittyville aivoille, eikä se porukka missä nuoret pyörivät ja saavat alkoholia aikuisilta.

Huumeiden käyttö taas lisääntynyt huimasti,esim.kannabiksen ja ekstaasin käyttö. Eivät ole enää mitään moniongelmaisia huonojen perheiden lapsia jotka näitä käyttää,vaan ihan urheilevat ja kunnolliset nuoret.