Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko sinulla koskaan ollut niin että joku haluaa olla kaverisi, mutta sinä et
21.09.2018 |
Halua olla hänen kaverinsa? Miten pitäisi toimia ilman että sanoo suoraan ja pahoittaa toisen mielen?
Kommentit (10)
On. Vastasin ympäripyöreyksillä ja tekstillä tapaamisehdotuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kertaa elämässä ollut tämä tilanne. Kauhean vaikeaa siitä on yrittää päästä pois olematta epäkohtelias. Mutta itse siis tein niin, että saatoin kyllä tervehtiä näitä ihmisiä, mutta kun yrittivät virittää keskustelua kanssani niin annoin aina jonkin tekosyyn liueta tilanteesta. Aina tuli yllättäen joltakulta soitto, olin hieman väsynyt tai huonovointinen, keskityin musiikkiin jota kuuntelin kuulokkeilla, yritin keskittyä johonkin kirjaan/lehteen/artikkeliin... Mitä tahansa että sain suurinpiirtein kohteliaasti vältettyä keskustelun näiden ihmisten kanssa.
En edes tiedä miksi en halunnut oikeastaan olla missään tekemisissä näiden ihmisten kanssa. Se vain oli heti ensisilmäyksellä sellainen tunne että ei... tämä henkilö ärsyttää mua aivan tavattomasti enkä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Se on todella outo tunne, eikä tosiaan ole mulle tapahtunut kuin kahden ihmisen kohdalla. Olisi tavallaan kiva tietää mistä johtuu?
Vierailija kirjoitti:
On. Vastasin ympäripyöreyksillä ja tekstillä tapaamisehdotuksiin.
Tekstillä oli "tekosyillä" kunnes puhelin puuttui peliin.
Ei. Lukiossa oli yksi tyttö josta en tajunnut että olisi varmaan halunnut olla läheisempi ystävä, ja lämpenen hitaasti. Siitä on jo kauan mutta välillä mietin oltaisiinko ehkä vieläkin ystäviä tai oltaisiinko oltu liian erilaisia.
On ollut.
Olen tuonut julki ettei meillä ole yhteisiä intressejä. Ei ole pakko vastata viesteihin eikä soittoihin.
Tyypillisiä on takertujat ja palvojat, jotka ei malta edes tutustua ennen kuin ovat vakuuttamassa ihailuaan. Kokemuksesta tiedän, että takki kääntyy. Epätoivoisia tyyppejä, joilla ei ole ystäviä. Yleensä yrittävät käyttää jollain lailla hyväkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tapahtunut. Kysyi multa ihan f2f, enkö/miksi en halua kaveerata. Tämä ihminen oli kumminkin paljastunut narsistiseksi manipuloijaksi jo aiemmin, joten irtiotto ei ollut vaikea. Sanoin jotenkin niin, että en näe, että meillä olisi annettavaa toisillemme. Sain vastauksesi: 'Ai. Mä en siis riitä sulle.'
En jäänyt pähkäilemään, vaan moikkasin viimeisen kerran ja lähdin menemään.
Ei kenenkäännkanssa ole pakko kaveerata, ei edes, vqaikka toinen olisi herttainen jees-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Halua olla hänen kaverinsa? Miten pitäisi toimia ilman että sanoo suoraan ja pahoittaa toisen mielen?
Ei siinä oikein voi tehdä muuta kuin vältellä tapaamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, mutta ollut myös toisinpäin. Mut elämä on...
En ole miettinyt pahoittavatko väkisin kaveriksi tunkevat tyypit mielensä vai ei. Rehellisesti toteaa ettei yhteydenpito kiinnosta. Helppoa on myös olla vastaamatta puheluihin ja viesteihin.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole pikemminkin päinvastoin olen roikkunut ihmisissä joita ei olis vähempää voinut kiinnostaa minä. Luojan kiitos en enää ole tuollainen. Nyt menty 11 vuotta yksin.