Huoli anorektikosta
Onko kenelläkään kokemusta anorektisesta työtoverista/alaisesta?
En tiedä miten pitäisi toimia. Työsuoritus hyvä, mutta sairaalloisen laihuuden ja kalpeuden takia ei tunnu hyvältä lähettää häntä asiakasrajapintaan, koska olemus ei luo hyvää yrityskuvaa (anteeksi että sanon näin) ja pelkään hauraan olemuksen syövän osan esitettävästä asiasta.
Miten asian voisi ottaa puheeksi? Onko hirveän loukkaavaa sanoa, että on huolissaan liiallisesta laihuudesta ja kalpeudesta. Onko joku veruke, jolla voin lähettää työterveyteen. Haluaisin todellakin, että hän olisi terve. Parantaako vai pahentaako puuttuminen ongelmaa?
Kommentit (38)
Nooh. 63-kiloinen ei näytä anorektikolta valaankaa silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta täällä on aika outoja vastauksia, ymmärrän ap:n huolen. Toisaalta puuttuminenkin on todella hankalaa, kun kyse on henkilökohtaisesta asiasta.
En voi kyllä ymmärtää. Jos olisin Ap:lla töissä niin hän varmaan luulisi minuakin alipainoiseksi. Olen 172 pituinen nainen ja painan 63kg bmi on 21 ja rasvaprosentti yleensä siinä 27. Olen hoikka ja ihan normaalipainoinen vaikka näyttäisinkin jonkun epävarman valaan mielestä anorektikolta.
Olet sen verran isokokoinen, ettei sinua kukaan kyllä anorektikoksi erehdy luulemaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tähänkin pitää tehdä jotain vastakkainasettelua lihavan ja anorekstisen välillä.
Itselläni myös anorektikko lähipiirissä (bmi 14) ja pelkään oikeasti tämän ja hänen lastensa puolesta.
On totta, että myös lihavuus on vaarallista, mutta mikäli lihava ihminen on työkykyinen, niin harvoin on sellaista tilannetta, että yksi pulla lisää tulisi viemään tämän hengen. Lihavuudesta aiheutuvat sairaudet tappavat hitaammin.
Sen sijaan joka kerta kun anorektikko lähtee lenkille, sitä pelkää että se lenkki voi olla viimeinen.
Pointtini oli se, että ap:n mielestä alipainoinen henkilö on huonoa imagoa firmalle, mutta ylipainoinen, yhtälailla "poikkeava" henkilö on hänelle ihan ok. Se on pinnallista ja ristiriitaista.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tähänkin pitää tehdä jotain vastakkainasettelua lihavan ja anorekstisen välillä.
Itselläni myös anorektikko lähipiirissä (bmi 14) ja pelkään oikeasti tämän ja hänen lastensa puolesta.
Niin minullakin on, mutta anoreksiaa sairastavalla on silti oikeus tehdä töitä! Se voi olla jopa lääkettä.
Ärsyttää myös tuo otsikossa oleva "anorektikko" - on vanhanaikaista leimata ihmisiä sairauden perusteella, sillä he ovat paljon muutakin. "Anoreksiaa sairastava" on oikea ilmaisu.
Btw jos on BMI 14, niin ei kyllä pitäisi olla mahdollista lähteä lenkille. Liikuntakiellossahan silloin on. Vai rikkooko sitten vain sitä?
24 tajusi pointin 👍. Hauskan narsistisesti aika moni kääntää keskustelun omaan painoonsa. Useampi puolestaan epäilee ap tä valaaksi, joka ei tästä ominaisuudesta johtuen erota laiheliinia anorektisen laihasta ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta täällä on aika outoja vastauksia, ymmärrän ap:n huolen. Toisaalta puuttuminenkin on todella hankalaa, kun kyse on henkilökohtaisesta asiasta.
En voi kyllä ymmärtää. Jos olisin Ap:lla töissä niin hän varmaan luulisi minuakin alipainoiseksi. Olen 172 pituinen nainen ja painan 63kg bmi on 21 ja rasvaprosentti yleensä siinä 27. Olen hoikka ja ihan normaalipainoinen vaikka näyttäisinkin jonkun epävarman valaan mielestä anorektikolta.
Olet sen verran isokokoinen, ettei sinua kukaan kyllä anorektikoksi erehdy luulemaan.
Höpöhöpö. Muhkeilta naisilta usein saanut kuulla vähättelyä siitä kuinka sorja sitä on verrattuna niihin ketkä omaa muhkeammat muodot. Toki sorjuuden voi ottaa kehunakin mutta joo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta täällä on aika outoja vastauksia, ymmärrän ap:n huolen. Toisaalta puuttuminenkin on todella hankalaa, kun kyse on henkilökohtaisesta asiasta.
En voi kyllä ymmärtää. Jos olisin Ap:lla töissä niin hän varmaan luulisi minuakin alipainoiseksi. Olen 172 pituinen nainen ja painan 63kg bmi on 21 ja rasvaprosentti yleensä siinä 27. Olen hoikka ja ihan normaalipainoinen vaikka näyttäisinkin jonkun epävarman valaan mielestä anorektikolta.
Olet sen verran isokokoinen, ettei sinua kukaan kyllä anorektikoksi erehdy luulemaan.
Höpöhöpö. Muhkeilta naisilta usein saanut kuulla vähättelyä siitä kuinka sorja sitä on verrattuna niihin ketkä omaa muhkeammat muodot. Toki sorjuuden voi ottaa kehunakin mutta joo...
Outo juttu. Itse olen 11 kg kevyempi, saman pituinen, eikä kukaan ole maininnut hoikkuudestani. Onneksi.
Työtä tekevä ihminen on todennäköisesti aikuinen, et voi puuttua aikuisen ihmisen painoon vaikka olisitkin esimies. Tietysti jos on pokkaa niin voit vihjata lääkäriin menemisestä, mutta tuskin se mitään ainakaan auttaa. Ja tosiaan laihuus voi johtua niin monesta muustakin syystä kuin syömishäiriöstä.
Tuo on syrjimistä, jos et anna hänelle työtehtäviä painonsa vuoksi, ette varmaan työskentele raksalla. Vähän kuin jäisi ilman töitä koska on tatuointeja tai rastat.
Vierailija kirjoitti:
24 tajusi pointin 👍. Hauskan narsistisesti aika moni kääntää keskustelun omaan painoonsa. Useampi puolestaan epäilee ap tä valaaksi, joka ei tästä ominaisuudesta johtuen erota laiheliinia anorektisen laihasta ihmisestä.
Minusta aloituspostaus oli osittain sen verran kuvottavaa luettavaa, että en valitettavasti osaa suhtautua siihen pelkkänä huolestuneen lähimmäisen hätähuutona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tähänkin pitää tehdä jotain vastakkainasettelua lihavan ja anorekstisen välillä.
Itselläni myös anorektikko lähipiirissä (bmi 14) ja pelkään oikeasti tämän ja hänen lastensa puolesta.
Niin minullakin on, mutta anoreksiaa sairastavalla on silti oikeus tehdä töitä! Se voi olla jopa lääkettä.
Ärsyttää myös tuo otsikossa oleva "anorektikko" - on vanhanaikaista leimata ihmisiä sairauden perusteella, sillä he ovat paljon muutakin. "Anoreksiaa sairastava" on oikea ilmaisu.
Btw jos on BMI 14, niin ei kyllä pitäisi olla mahdollista lähteä lenkille. Liikuntakiellossahan silloin on. Vai rikkooko sitten vain sitä?
Tietysti on, minulle anoreksiaa sairastava on mm. rakas ystävä.
On ollut hoidossa, mutta ehkä lopettanut itse. En tiedä, koska salailee asioita, eikä pidä sairauttaan ongelmana (anoreksiaa), vaan ongelmat ovat mukamas siihen liittymättömät sydänoireet yms.
Sen tiedän, että on hoidossa ollessankin rikkonut liikuntakieltoja.
En tietenkään voi puhua kuin ainoastaan tuntemani henkilön tapauksesta tai koskea yleistämään kaikkia anoreksiaa sairastavia, mutta ainakin oma tapaukseni vaikuttaa täysin sairauden tunnottomalta.
En minäkään ole väittänyt, etteikö anoreksiaa sairastava saisi tehdä työtä, mutta olen myös sitä mieltä, että silloin kun sairautta leimaa vahvasti sairaudentunnottomuus (kaikillla anoreksiaa sairastavillahan näin ei ole), niin silloin sairastunut ei enää ole täysivaltainen aikuinen, niin väärältä kuin se voikin kuulostaa ja sietääkin tulla hieman holhotuksi.
AP:n tapauksessa lähettäisin alaisen lääkärille miettimään jatkoa.
Jos olen jotakin oppinut ko. Sairaudesta, niin ainakin sen, ettei kannata olettaa mitään. Kuten sitä, että _erittäin_ laiha olisi missään avun piirissä tai että edes haluaisi ymmärtää, että kyseessä voi olla ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta täällä on aika outoja vastauksia, ymmärrän ap:n huolen. Toisaalta puuttuminenkin on todella hankalaa, kun kyse on henkilökohtaisesta asiasta.
En voi kyllä ymmärtää. Jos olisin Ap:lla töissä niin hän varmaan luulisi minuakin alipainoiseksi. Olen 172 pituinen nainen ja painan 63kg bmi on 21 ja rasvaprosentti yleensä siinä 27. Olen hoikka ja ihan normaalipainoinen vaikka näyttäisinkin jonkun epävarman valaan mielestä anorektikolta.
Olet sen verran isokokoinen, ettei sinua kukaan kyllä anorektikoksi erehdy luulemaan.
Höpöhöpö. Muhkeilta naisilta usein saanut kuulla vähättelyä siitä kuinka sorja sitä on verrattuna niihin ketkä omaa muhkeammat muodot. Toki sorjuuden voi ottaa kehunakin mutta joo...
Ylipainoisessa suomessa minäkuva vääristyy.
Kun niin moni on ylipainoinen, alkavat normaalipainoiset näyttää "luurangoilta".
Mitä jos tämä työpaikka on kuntokeskus ja kyseisen työntekijän pitäisi vetää siellä ohjattuja tunteja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta täällä on aika outoja vastauksia, ymmärrän ap:n huolen. Toisaalta puuttuminenkin on todella hankalaa, kun kyse on henkilökohtaisesta asiasta.
En voi kyllä ymmärtää. Jos olisin Ap:lla töissä niin hän varmaan luulisi minuakin alipainoiseksi. Olen 172 pituinen nainen ja painan 63kg bmi on 21 ja rasvaprosentti yleensä siinä 27. Olen hoikka ja ihan normaalipainoinen vaikka näyttäisinkin jonkun epävarman valaan mielestä anorektikolta.
No etkä näytä
Mielestäni aika härskiä puuttua toisen painoon, jos ko. henkilö hoitaa kuitenkin työnsä niin kuin pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tähänkin pitää tehdä jotain vastakkainasettelua lihavan ja anorekstisen välillä.
Itselläni myös anorektikko lähipiirissä (bmi 14) ja pelkään oikeasti tämän ja hänen lastensa puolesta.
Niin minullakin on, mutta anoreksiaa sairastavalla on silti oikeus tehdä töitä! Se voi olla jopa lääkettä.
Ärsyttää myös tuo otsikossa oleva "anorektikko" - on vanhanaikaista leimata ihmisiä sairauden perusteella, sillä he ovat paljon muutakin. "Anoreksiaa sairastava" on oikea ilmaisu.
Btw jos on BMI 14, niin ei kyllä pitäisi olla mahdollista lähteä lenkille. Liikuntakiellossahan silloin on. Vai rikkooko sitten vain sitä?
Minä, akuuttia anoreksiaa vuosikausia sairastanut aikuinen nainen, kävin lenkillä monta kertaa päivässä kun bmi oli 14. Kukaan minua ei voinut kieltää, koska olin ja olen täysikäinen.
Eräs lääkäri yritti saada pakkohoitoon. Kävin psyk. sairaalan polilla ja siellä todettiin että Kyllähän sinä hurjalta näytät mutta pää toimii kirkkaasti ja täysin asiallisesti käyttäydyt. Ei syytä sisäänkirjoittamiseen." Kyllä anoreksiaa sairastavan on käytännöllisesti mahdoton saada apua Suomessa kun on yli 18. Itsekin olin kaksi kertaa sairaalassa kun kunto romahti niin että pahinta pelättiin. Aina kotiutettiin niine hyvineni kun vointi stabiloitui.
Apua sain vasta kun lähdin muualle. Muutin toiseen maahan ja pääsin asiantutevaan hoitoon, jota on kestänyt nyt vuosia. Parantunut olen huimasti, mutta aikaa se on vienyt ja vie. Erittäin vaikea sairaus joka vaatisi moniammatillisen hoidon. Mahdoton saada Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Mihin ratkaisuus ap päädyit?
En ymmärrä miksi tähänkin pitää tehdä jotain vastakkainasettelua lihavan ja anorekstisen välillä.
Itselläni myös anorektikko lähipiirissä (bmi 14) ja pelkään oikeasti tämän ja hänen lastensa puolesta.
On totta, että myös lihavuus on vaarallista, mutta mikäli lihava ihminen on työkykyinen, niin harvoin on sellaista tilannetta, että yksi pulla lisää tulisi viemään tämän hengen. Lihavuudesta aiheutuvat sairaudet tappavat hitaammin.
Sen sijaan joka kerta kun anorektikko lähtee lenkille, sitä pelkää että se lenkki voi olla viimeinen.