Lapsi ja raivarit koulupäivän jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Nukkuuko liian vähän ja pelaa paljon???

Nukkuu vähintään 9h, välillä jopa 12h. Meiltä löytyy pleikka, mutta se on olohuoneessa, lapsilla ei ole elektroniikkaa omissa huoneissa. Peliaika vaihtelee koulun ja käytöksen mukaan.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 9v, kohta 10v poika, eli 4. luokalla. Kolmannella poika istui useammat jälkät ja kävimme useita keskusteluja koulussa keskittymisestä. Lähes joka viikko saatiin Wilmaan viestiä, ”keikkuu tuolilla”, ”naputtelee kynällä” ”leikkii kumeilla” ”pyörii tuolilla” jne.

Nyt ei ole koulusta kuulunut mitään negaa ja päivät menneet kuulemma hyvin. Tilalle on tullut kuitenkin raivarit kotona koulupäivän jälkeen, erityisesti pitkien (5-6h) päivien jälkeen. Sen lisäksi on huomattavasti väsyneempi ja saattaa mennä jopa 19-20 välillä nukkumaan. Ilmeisesti tuo koulussa tuleva kuorimitus purkautuu kotona. Opettajan mielestä syytä huoleen ei ole, koulu kun menee nyt paremmin kuin viime vuonna.

Itse alan olla toivoton, sillä olen huolissani lapsesta ja koulusta ei saada tukea. Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa ja mistä apua (pk-seutu)

Joku tuolla jo mainitsikin, että ainakin verensokereista kannattaa huolehtia, eli jotain välipala patukkaa mukaana jonka voi syödä heti kun koulu loppuu ja pillimehu tai muu jugurttijuoma siihen päälle. Anna lapsesi olla kotona oma itsensä, raivota sen minkä raivoaa ja tarjoa sinä hänelle syliä, tai kuuntele kärsivällisesti kunnes kohtaus on ohi. Tehkää yhdessä jotain mukavaa, käykää vaikka luontoretkellä eväiden kanssa sitten kun läksyt on tehty, tai katsotte yhdessä jonkun hauskan leffan. Pääasia että osoitat lapsellesi että hän on rakas raivareista huolimatta.

Itse olen 28 ja työpäivän jälkeen tekisi mieli huutaa ja raivota. Ei ole pojalle helppo elämä tulossa

Älä huolehdi. Kuulostaa ihan samalta mitä mulla oli samanikäisenä. Koulupäivät on pitkiä ja rasittavia kun uutta tietoa tulee koko ajan ja pään pitää tehdä täysillä koko ajan töitä.

Mäki aina kun tulin kotiin olin ihan ok ensin mut sitten se kaikki väsymys purkaantu läksyissä kun suoraan sanottuna jo vitutti kaikki.

Unta/lepoa, ruokaa, mielekästä tekemistä. Murrosikäkin tulossa 10v ihmisillä, sekin laittaa kehon ylikierroksille.

Ja kaikki ei oo samanlaisia oppioita. Oon itekki häseltäjä, jos haluan keskittyä mulla täytyy olla jotain mitä näpertää. Sanoisin et opettaja ei ole perehtynyt erilaisiin oppimistyyleihin, ei kaikki opi selkäsuorana istumalla pulpetissa.

Luonnostaan introvertit lapset väsyvät koulun hälinässä ja ihmismäärässä. Sanon tämän siis itse introverttinä lapsena, jolle ala-aste pienessä hiljaisessa maaseutukoulussa oli ihanaa aikaa, mutta yläaste aivan järkyttävää sen metelin ja ihmispaljouden takia. Lukiossa taas helpotti, kun lukio oli pieni ja rauhallinen.

En näin aikuisenakaan jaksa ihmismeteliä tai hirveää hälyä. Muutaman tunnin menee, sitten iskee stoppi. Parhaiten voin rauhallisissa ympäristöissä. Avokonttoriin tai asiakaspalveluun minut pitäisi pakottaa kirveellä uhaten!

Onko teillä perheessä sitä ollut liikkeellä. Mietippä ap. Oletko sinä itse tai miehesi taikka teidän jommankumman vanhemmat raivoavaa tyyppiä. Se kulkee useimmiten geeneissä.

Mieheni on tätä tyyppiä,saa joskus raivareita ns todella mitättömistä asioista ,niinkuin hänen muutama veljensäkin.

Mua kun ei saa sitten huutamaan millään eikä kukaan.

Tavat kulkee mukana sitten läpi elämän.Tätä on tullut katseltua muutama vuosikymmen.

meillä lapset koulun jälkeen rentoutuvat = syövät välipalaa, makoilevat sohvalla, sitten lähtevät kavereiden kanssa ulos tai treeneihin. Läksyt he tekevät vasta illalla kun muutenkin rauhoitutaan jo kotiin, tehdään ja syödään illallista, katsotaan tv:tä ja lapset tekevät siinä samalla läksyjä ja voivat kysyä neuvoa, jos tarvii. Mun mielestä on turha sääntö tehdä läksyt heti koulun jälkeen, kun aivot kaipaa lepoa ja rauhaa ja keho liikuntaa. 

Ja kyllä ne silti joskus raivoo - ja niin minäkin. Missä sitä voisi sitten raivota, jollei omassa kodissa?  

Annatte sinne pojalle piiskaa kunnes se oppii käyttäytymään kunnolla.

Joka piiskaa säästää se vihaa lastaan.

Näinhän se pitää ollakin: koti on se paikka, jossa saa kiukuta,koulussa ja muualla käyttäydytään.Kotona täytyy uskaltaa ja saada purkaa ksikki kiukku ja stressi pois.Emmehän me aikuisetkaan työssä rilluttele ja hilluttele, vaan asiallisesti.Kotona sitten kiukutaan jos kiukuttaa.Näin meillä arki sujunut niin koulussa kuin kotona.Vanhempien kuuluu raivaritkin kestää.

Lapset 24v,20v,14v ja 8v. kirjoitti:

Näinhän se pitää ollakin: koti on se paikka, jossa saa kiukuta,koulussa ja muualla käyttäydytään.Kotona täytyy uskaltaa ja saada purkaa ksikki kiukku ja stressi pois.Emmehän me aikuisetkaan työssä rilluttele ja hilluttele, vaan asiallisesti.Kotona sitten kiukutaan jos kiukuttaa.Näin meillä arki sujunut niin koulussa kuin kotona.Vanhempien kuuluu raivaritkin kestää.

En ole ap, mutta kirjoitin jo aiemmin ja oma lapseni on juuri koulussa hyvin käyttäytyvä, kotona saa raivareita. Olen sinänsä samaa mieltä kanssasi, kyllä niitä tunteita täytyy voida kotona näyttää. Ongelma on vain siinä, että se meno koulussa on niin villiä, että koko ilta menee toipumisessa, eikä siinä ole mitään mieltä, että lapsi on kaiket illat väsynyt ja vihainen. Se kiukku ei siis purkaudu viidessä minuutissa ja sitten voisi tyytyväisenä tehdä läksyt ja vaihtaa vapaalle. Koko illasta ei välttämättä löydy sellaista virkeää hetkeä, jolloin voisi ainakaan työläämmät läksyt tehdä ilman kilareita. Eikä ratkaisu ole minusta se, että kohtalaista rauhaa rakastavat lapset leimataan vaikeiksi tai etsitään diagnoosia kissojen ja koirien kanssa tai todetaan, että "sellaista se on". Kyllä lapsilla olisi oikeus viettää tavallista, mielekästä elämää, ei vain raahustaa päivästä toiseen yrittäen sietää ja sietää nykypäivän koulumaailmaa.

Pahoittelut, en lukenut koko ketjua...

Nukkuuko lapsi joskus/usein suu auki tai kuorsaako jopa? Flunssan aikana tms. on toki normaalia hengittää suu auki öisin, jos on vaikka nenä tukossa, mutta muutoin kuuluisi normaalisti hengittää nenän kautta.

Uniapnea voi vaikuttaa merkittävästi mm. lapsen keskittymiseen ja jaksamiseen, kun yöuni ei ole levollista. Taustalla voi olla monia syitä. Yksi mahdollinen syy, joka monelta ikävä kyllä voi olla diagnosoimatta/huomaamatta, on kireä kielijänne. Selkeimmät tapaukset saattaa hyvässä lykyssä jäädä jo synnytyslaitoksella tai neuvolassa haaviin, mutta aina ei niin käy. Kireys ei nimittäin aina esim. näy niin päälle päin ja kireiden suun jänteiden diagnostiikassa ja leikkaustekniikassa on haasteensa. Voi olla jopa niin, että moni lääkärikin on todennut, että suun jänteet ovat ok (esim. kieli-/huulijänne), vaikka olisivatkin oikeasti kireät. Suomeen on rantautunut uusi diagnosointitapa ja leikkaustekniikkatyyli, joka on hitaasti leviämässä.

Tämä kireästä kielijänteestä johtuva uniapnea / levoton uni voi johtaa siis jopa monenlaisiin "käytöshäiriöihin" ja lapsi saattaa saada jopa ADHD-diagnoosin tämän takia. :-( Kannattaa liittyä ryhmiin Vauvan kireä kielijänne (jossa lääkärisuosituksia tämän uuden menetelmän osaavista lääkäristä/kannattaa varata aika nimenomaan jollekin heistä eikä "jollekin vain") ja Tongue Tie Kids. Näistä löytyy paljon asiaa jänteistä ja jälkimmäisessä englanninkielisessä ryhmässä ehkä enemmän tarinoita isommista lapsista ja jänteen vaikutuksesta koulunkäyntiin, käytökseen ja lapsen jaksamiseen sekä keskittymiseen.

Meille joskus sanoi konkariopettaja että kun lapsella on kotona asiat hyvin, purkaantuu väsy ja kiukku siellä! Kuulemma sitten on usein asiat huonommin kun purkaukset tulevat koulussa.. alun kangertelun jälkeen täälläkin poika oppi käyttäytymään koulussa ja se näkyi sitten iltaisin väsymyksenä kun oli niin kovasti ponnistellut. Sekin alkoi helpottaa ajan ja iän kanssa! Luulen että opettajan vaihtokin on auttanut jonkin verran, on motivoituneempi uuden opettajan kanssa kun on sellainen positiivisiin asioihin keskittyvä.

Laita lapsi päiväunille koulun jälkeen.