Minkälainen lapsi sanoo, ettei ole oikein koskaan tykännyt isäsätään?

Sellainen lapsi, jonka isä on etäinen, pelottava tms.

Jos se isä ei ole yhtään mukava lapselleen? Minä en pidä isästäni, koska suosi aina veljeäni. Lisäksi tirkisteli kun olin suihkussa tai pukemassa ollessani teini ja heitti rasvaisia juttuja vartalostani.

Rehellinen.

Pitääkö se isäkään lapsestaan?

Petetty tai hylätty lapsi.

Pojan isä on vahva ja dominoiva. Nyt ongelmana on, miksi siis poika alkoi puhumaan, kun isä ei anna pojan olla rauhassa vaan vaatii olemaan jatkuvasti sosiaalinen. Eikä introvertti poika sitä luonnostaan ole.

Olemme eronneet pojan ollessa 8-vuotias. Silloin kun lapset olivat pieniä, niin isä oli superisä. Leikki illat, teki kaikkea yhdessä, keskusteli ja kaikkea. Ei hän silloin ollut mikään pelottava, eikä ole voinut jäädä pojalle etäiseksi,

Ap

Olen vihannut isääni aina. Psykopaatti, ilkeä alistaja ja lapsenhakkaaja.

Sellainen joka tuntee isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö se isäkään lapsestaan?

Kysyin tätä eilen pojalta, tai kysyi tuntuuko sinulta, että isä tykkää sinusta. Hän ei tiennyt, sanoi vain ettei isä hyväksy hänen erilaisuuttaan. Ja sanoi, että hänelle on ihan sama tykkääkö isä hänestä vai ei.

Ap

No poikasi laittaa välit poikki kun täyttää 18. Eikä päästä isää elämäänsä. Noin itsekin tein ilkeälle isälle. Ei ole koskaan saanut nähdä lapsenlapsiaan.

Mitäs alisti ja kyykytti, uhkaili ja raivosi.

Vierailija kirjoitti:

No poikasi laittaa välit poikki kun täyttää 18. Eikä päästä isää elämäänsä. Noin itsekin tein ilkeälle isälle. Ei ole koskaan saanut nähdä lapsenlapsiaan.

Mitäs alisti ja kyykytti, uhkaili ja raivosi.

Niin poika sanoi, että kahden vuoden jälkeen ei enää ikinä mene isälleen.

Eikä tässä kaikki.... pojalla on täysikäinen isoveli, joka halusi 15-vuotiaana vuoroviikkosysteemistä pois. Isä ei olisi päästänyt, ja heillä meni välit eivätkä näe toisiaan.

Tämä pikkuveli ei halua käydä samaa sotaa, siksi hän ei uskalla sanoa, ettei halua sinne mennä.

Mitä ihmettä isä tekee väärin? Tiedän hänen pakottavan toisen tekemään asioita. Tiedän hänen haluavan päättää asioista. Teinille on turhauttavaa mennä mustikkametsään tai jokun tuntemattoman äitipuolen sukulaisten juhliin, mutta eihän nämä syyt ole perusteita vihata olemassaoleaan isänsä luona? Mikä ihme on perimmäinen syy?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pojan isä on vahva ja dominoiva. Nyt ongelmana on, miksi siis poika alkoi puhumaan, kun isä ei anna pojan olla rauhassa vaan vaatii olemaan jatkuvasti sosiaalinen. Eikä introvertti poika sitä luonnostaan ole.

Olemme eronneet pojan ollessa 8-vuotias. Silloin kun lapset olivat pieniä, niin isä oli superisä. Leikki illat, teki kaikkea yhdessä, keskusteli ja kaikkea. Ei hän silloin ollut mikään pelottava, eikä ole voinut jäädä pojalle etäiseksi,

Ap

Lapsi ei muista isäänsä mukavana vaan poissaolevana, vaativana ja hallitsevana. Mieheni isä oli dominoiva . Mukava niin kauan kuin hänen tahtoaan noudatettiin. Tämä aiheutti sen että toinen lapsista käpertyi itseensä ja masentui jo nuorena, eikä koskaan pystynyt irtaantumaan isänsä vaikutuksesta. Mieheni eksoverttina luonteena taas puolustautui teini-iässä rajusti kapinoimalla ja irrottautumalla vanhemmistaan.

No se isä on vittumainen alistaja narsisti. Ihan oikein sille paskanarskulle että lapset laittaa välit poikki.

Sun pitää puolustaa poikaa. Ukko nöyryyttää ja alistaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan isä on vahva ja dominoiva. Nyt ongelmana on, miksi siis poika alkoi puhumaan, kun isä ei anna pojan olla rauhassa vaan vaatii olemaan jatkuvasti sosiaalinen. Eikä introvertti poika sitä luonnostaan ole.

Olemme eronneet pojan ollessa 8-vuotias. Silloin kun lapset olivat pieniä, niin isä oli superisä. Leikki illat, teki kaikkea yhdessä, keskusteli ja kaikkea. Ei hän silloin ollut mikään pelottava, eikä ole voinut jäädä pojalle etäiseksi,

Ap

Lapsi ei muista isäänsä mukavana vaan poissaolevana, vaativana ja hallitsevana. Mieheni isä oli dominoiva . Mukava niin kauan kuin hänen tahtoaan noudatettiin. Tämä aiheutti sen että toinen lapsista käpertyi itseensä ja masentui jo nuorena, eikä koskaan pystynyt irtaantumaan isänsä vaikutuksesta. Mieheni eksoverttina luonteena taas puolustautui teini-iässä rajusti kapinoimalla ja irrottautumalla vanhemmistaan.

Joo, mies on mukava niin kauan kuin on tahtoa noudatetaan.

Voi ei mikä tarina.. minunkin ekstrovertti esikoiseni kykeni lähtemään, mutta tämä introvertti ei... mitä tässä voi tehdä?

Ap

Isän ja pojan pitäisi puhua. Äiti voisi toimia välissä rakennusaineena.

Joskus rakkaus ilmenee kurina ja sitäkautta suojelemisena, selllainen tuntuu varsinkin murrosikäisestä pahalta.

Hellyyden tai rakkauden osoittaminen voi olla ylisukupolvisesti vaikeaa. Halasiko sinun isäsi? Halaatko sinä?

Pääsääntöisesti vanhemmat rakastavat lapsiaan ehdoitta, vaikka olisivat kuinka kamalia. Jokaisella on oma tapansa sen ilmaisemiseen. Sitten on tietysti päihde- ja mielenterveysongelmat, joiden ratkominen ei kuulu lapsille.

Pyydänkin jokaista täydellistä vanhempaa nostamaan kätensä ylös. Samalla myös ne, jotka eivät ole joutuneet rajoittaamaan murrosikäisen lapsensa tekemisiä voivat viitata.

Vierailija kirjoitti:

No se isä on vittumainen alistaja narsisti. Ihan oikein sille paskanarskulle että lapset laittaa välit poikki.

Sun pitää puolustaa poikaa. Ukko nöyryyttää ja alistaa sitä.

Miten puolustan? Esikoisen kanssa syntyi helvetti, mies väittää vieläkin, että minä olen manipuloinut pojan häntä vastaan ja olen kaiken takana. Oikeuden kautta mentiin.

Ap

Onhan se ahdistavaa, kun määrätään menemään ties minne ja höngitään niskaan. Kai sinä itse exäsi tunnet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No poikasi laittaa välit poikki kun täyttää 18. Eikä päästä isää elämäänsä. Noin itsekin tein ilkeälle isälle. Ei ole koskaan saanut nähdä lapsenlapsiaan.

Mitäs alisti ja kyykytti, uhkaili ja raivosi.

Niin poika sanoi, että kahden vuoden jälkeen ei enää ikinä mene isälleen.

Eikä tässä kaikki.... pojalla on täysikäinen isoveli, joka halusi 15-vuotiaana vuoroviikkosysteemistä pois. Isä ei olisi päästänyt, ja heillä meni välit eivätkä näe toisiaan.

Tämä pikkuveli ei halua käydä samaa sotaa, siksi hän ei uskalla sanoa, ettei halua sinne mennä.

Mitä ihmettä isä tekee väärin? Tiedän hänen pakottavan toisen tekemään asioita. Tiedän hänen haluavan päättää asioista. Teinille on turhauttavaa mennä mustikkametsään tai jokun tuntemattoman äitipuolen sukulaisten juhliin, mutta eihän nämä syyt ole perusteita vihata olemassaoleaan isänsä luona? Mikä ihme on perimmäinen syy?

Ap

Se perimmäinen syy on, että lapsesta tuntuu, että isä ei välitä siitä, mitä lapsi haluaa. Ja että isää ei kiinnostaa, minkälainen se lapsi on luonteeltaan. Isä jyrää ja päättää, hallitsee ja pakottaa. Lapsi on varmasti antanut isän ymmärtää, että hänelle tulee isän käytöksestä paha olo, mutta isä ei muutu.

Nuorempi poika näkee, että isä ei ole oppinut mitään vanhemman pojan tapauksesta. Se antaa nuoremmalle pojalle viestin, että isälle on ihan sama, jos menee välit poikki myös nuorimmaisen kanssa. Ja poika on varmaan oikeassa. Jos isä välittäis ja olis oppinut jotain, niin varmasti tekisi nyt nuorimman kanssa jotain toisin.

Isä vaikuttaa kovin itsekkäältä tyypiltä. Tai ihan vaan tyhmältä.

Aikamoinen isä viha palstalla.

No voi tehdä sen että SINÄ puhut isälle ettei pojan trttis mennä sinne!! Puolusta lastasi! En ikinä pakottais lasta menenään tollaselle isälle. Narsistit aina riehaantuu ilkeämmäksi kun lapsesta tulee teini ja on omia näkemyksiä. Niitähän ei saa olla vaan narsisti rajulla kädellä kitkee ne.

Ja sano exälle että tiedossa on yksinäinen tulevaisuus. Mä oon narskun lapsi ja viimeksi 15 vuotta sitten vaihtanut pari sanaa paskaisäni kanssa. Se menetti lapsensa ja lapsenlapsensa onalla perseilyllään ja nyt on yksinäinen ja katkera. Ainoona hupina äitini pieksäminen joka on jäänyt ja alistunut.

Onneks ap tajusit erota.