Avioero ja omaisuuden jako
Meillä on avioero tulossa, ja omaisuus jaetaan. Mies on ostanut sisarensa kanssa yhdessä kesämökin, ennen meidän avioliittoa. Naimisissa ollessamme olemme yhdessä maksaneet mökin menoja. Kun omaisuus nyt jaetaan, miten tämä miehen osuus mökistä vaikuttaa? Olenko rajattu mökkiosuudesta pois? En sinänsä halua osuutta mökistä, kun en siellä tule enää käymään, enkä ole ollut kuvioissa, kun mökki on hankittu. Lasketaanko mökki kuitenkin miehelle jääväksi omaisuudeksi? Sain itse perintöä, ha ne rahat käytettiin ihan elämiseen, molempien meidän. Avioehtoa meillä ei ole.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on avioero tulossa, ja omaisuus jaetaan. Mies on ostanut sisarensa kanssa yhdessä kesämökin, ennen meidän avioliittoa. Naimisissa ollessamme olemme yhdessä maksaneet mökin menoja. Kun omaisuus nyt jaetaan, miten tämä miehen osuus mökistä vaikuttaa? Olenko rajattu mökkiosuudesta pois? En sinänsä halua osuutta mökistä, kun en siellä tule enää käymään, enkä ole ollut kuvioissa, kun mökki on hankittu. Lasketaanko mökki kuitenkin miehelle jääväksi omaisuudeksi? Sain itse perintöä, ha ne rahat käytettiin ihan elämiseen, molempien meidän. Avioehtoa meillä ei ole.
Mä nyt en ymmärrä jos asialla ei ole sinulle mitää väliä niin miksi sitä kysyt. Jos meille tulisi ero kumpikin lähtisi liitosta omat omistukset mukanaan vaikka avioehtoa ei ole. Ei kiinnosta miehen omistukset eikä miestä minun. Miksi kaikki pitää laittaa tasan 50/50 tapella? Olen huomannut, että yleensä ne jotka tienaa vähemmän suhteessa pitää enemmän meteliä eron hetkellä. Myös exäni joka kuvitteli olevansa oikeutettu omaisuuteeeni vaikkei ollut pennin hyrrää maksanut mistään. Alle kahden vuoden avoliitto ja mies lähti siitä tasan vain omat vaatteensa mukanaan. Kaikki mitkä olin maksanut asuntoa myöten jäi minulle.
Hyvä juttu, mutta yleensä se suurituloisemman valintojen takia toinen jää pienituloiseksi. Monella on esim. parin yhteiset lapset hoidettavanaan, ja tämä suurituloinen haluaa että siellä kotona on joku joka hoitaa kodin ja lapset. Tuossa kohtaa kun ero heitetään vireille, niin suuttuisin minäkin. Samaten pitkään jatkuneeseen taloudelliseen väkivaltaan saatetaan herätä vasta eron hetkellä, ja on yleensä aihettakin herätä. Saa olla hullu vaan ei tyhmä ja naisia on mun mielestä kautta aikain yritetty alistaa uskomaan omaa huonoa parastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollei avioehtoa ole, niin varallisuus menee puoliksi. Omaisuuden jakamisesta puhutaann osituksena.
Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö el se, mitä te kumpikin omistatte yhteensä jaetaan kahtia.
Se puoliso, jonka avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi on velvollinen suorittamaan erotuksen toiselle tasinkona. Näin päästään tilanteeseen, jossa kumpikin puoliso saa jaossa yhtä paljon omaisuutta. - Omaisuuden ei tarvitse olla kumpaisellekin yhtä paljon kaikesta omaisuudeta, vaan esimerkiksi, jos miehellesi on rakas ja erinomaisen tärkeä tuo mökkiosuus, niin hän voi saada ton mökkiosuuden ja vastaavasti sinä mökkiosuuden arvosta, jotain muuta omaisuutta. (Olisi hullua, jos jokainen esine tai omaisuus osa täytyisi kirjaimellisesti aina puolittaa).
Puolisot voivat toimittaa omaisuuden osituksen avioerossa itse tai asiamiesten avustuksella. Jos edellytyksiä sopimusosituksen toimittamiselle ei ole, voi tuomioistuin määrätä jommankumman puolison vaatimuksesta pesänjakajan toimittamaan osituksen.
Jos omaisuuden osituksesta syntyy erimielisyyksiä, on viisampi ottaa yhteyttä lakimieheen.
Kiitos informatiivisesta ja asiallisesta vastauksesta! Ensimmäistä kertaa edes älysin ajatella koko omaisuuden jakoa, vuokra-asunto niin asumista ei ole tarvinnut miettiä, jäädään tähän lasten kanssa. Sydän on niin murtunut että kestää hetken tajuta mitä kaikkea käytännön asioita täytyy hoitaa.
Just siksi palkkaat juristin!
Se ajattelee sun puolesta ja huolehtii eduistasi kun itse olet rikki.
Juristi huolehtii vain omista eduistaan. Jos omaisuutta on suht vähän, sitä vähää ei kannata tunkea juristin taskuun.
Ystäväni oli 12 v avioliitossa.Teki kolme lasta ja oli äitysloman kotona.Tämä vaikutti urakehitykseen ja rahan ansaitsemiseen.
Avioehtoa ,kun ei ollut,laitettiin omaisuus puoliksi ,mökki oli siinä mukana ,vaikka olikin miehen nimissä. Mies sai hieman parempaa palkkaa eron tullessa.. Maksoi mökistä 1/2 vaimolle.Tasinko tasaa.
Juristi tietää miten hoidetaan asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on avioero tulossa, ja omaisuus jaetaan. Mies on ostanut sisarensa kanssa yhdessä kesämökin, ennen meidän avioliittoa. Naimisissa ollessamme olemme yhdessä maksaneet mökin menoja. Kun omaisuus nyt jaetaan, miten tämä miehen osuus mökistä vaikuttaa? Olenko rajattu mökkiosuudesta pois? En sinänsä halua osuutta mökistä, kun en siellä tule enää käymään, enkä ole ollut kuvioissa, kun mökki on hankittu. Lasketaanko mökki kuitenkin miehelle jääväksi omaisuudeksi? Sain itse perintöä, ha ne rahat käytettiin ihan elämiseen, molempien meidän. Avioehtoa meillä ei ole.
Mä nyt en ymmärrä jos asialla ei ole sinulle mitää väliä niin miksi sitä kysyt. Jos meille tulisi ero kumpikin lähtisi liitosta omat omistukset mukanaan vaikka avioehtoa ei ole. Ei kiinnosta miehen omistukset eikä miestä minun. Miksi kaikki pitää laittaa tasan 50/50 tapella? Olen huomannut, että yleensä ne jotka tienaa vähemmän suhteessa pitää enemmän meteliä eron hetkellä. Myös exäni joka kuvitteli olevansa oikeutettu omaisuuteeeni vaikkei ollut pennin hyrrää maksanut mistään. Alle kahden vuoden avoliitto ja mies lähti siitä tasan vain omat vaatteensa mukanaan. Kaikki mitkä olin maksanut asuntoa myöten jäi minulle.
Hyvä juttu, mutta yleensä se suurituloisemman valintojen takia toinen jää pienituloiseksi. Monella on esim. parin yhteiset lapset hoidettavanaan, ja tämä suurituloinen haluaa että siellä kotona on joku joka hoitaa kodin ja lapset. Tuossa kohtaa kun ero heitetään vireille, niin suuttuisin minäkin. Samaten pitkään jatkuneeseen taloudelliseen väkivaltaan saatetaan herätä vasta eron hetkellä, ja on yleensä aihettakin herätä. Saa olla hullu vaan ei tyhmä ja naisia on mun mielestä kautta aikain yritetty alistaa uskomaan omaa huonoa parastaan.
Tuon pelin osaavat myös naiset. On olemassa myös liittoja joissa nainen tekee taloudellisesta väkivaltaa ja yrittää alistaa. Vaikka se olisi harvinaista niin sitä on silti olemassa. Turhaan tässä tehdään vain naisista uhreja.
Mies hiljaa kun puhutaan naisten oikeuksista nyhtää rahat pois pesästä.