lapsi puhuu iskän uudesta tyttöystävästä :(
Onko muita, joita ahdistaa ja suorastaan kauhistuttaa, kun 5v lapseni on tavannut isänsä uuden tyttöystävän :( Itse en ole naista nähnyt, enkä haluakaan mutta lapsi ilmeisesti on useita kertoja. Puhuu kuinka iskä pussasi tyttöystävää ja olivat olleet uimassa yhdessä jne. Miten selviän näistä katkerista tunteista?
Kommentit (51)
Aika usein nainen on se, joka haluaa naimisiin ja lapsia. Miehet on tietysti hölmöjä kun suostuvat, mutta se on eri juttu. Erohan siinä tulee kun ei halua sitä elämää ja kuitenkin se pyöritys on päällä 24/7.
Kannattaa nyt kiireimmän kaupalla stoppi miehen ja lapsen tapaamisille ja hakea yksinhuoltajuutta. Ties mikä pervo se uusi muija on. Kannattaa myös muuttaa mahdollisimman kauas exästä. Elarisopimus myös kannattaa tarkistaa. Kosto elää ja helpottaa tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa jolle on käynyt niin. Itse olen kokenut saman. Jos olet nuori niin voit vielä löytää jonkun uuden miehen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin voit päätyä totaaliyksinhuoltajaksi. Onko se sitten hyvä tai paha en tiedä. Lapselle on parempi olla tekemisissä isän kanssa edes vähän kuin että välit katkeaa kokonaan.
Lapselle on todella traumaattista menettää yhteys toiseen vanhempaansa. Ja uuden voi löytää vanhanakin. Katsos kun kaikki vanhenee. Myös miehet. Lapsen takia kannattaa yrittää pitää välit. Mulla kokemus siitä, et miehen eks taistelee kaikesta. Joka asia on katkera valtataistelu, vaikka muutos lapsen kulkemisessa isälle. Tai se voiko isä tehdä lapsen kans jotain ylimääräistä kivaa. Niin ei voi. Vaikka toisaalta on katkera siitä ettei isä ole tarpeeks lapsen kanssa. Tämä katkera touhu on todella haitannut lapsen ja isän suhdetta, vaikka isä kuinka on yrittänyt ja yrittää. Ei ole mitään lapsen asiaa ilman exän katkeraa naamaa. Todella suru lapsen puolesta. Et lapsen takia olis niin tärkeää käsitellä omat tunteensa. Katkeruus on oma valinta, ettei halua hyväksyä tosiasioita.
Miksi olla hankala kun voi olla mahdoton. Iskä on osansa valinnut. Nauttikoon nyt siitä. Sääli, että laki pakottaa lapsen tapaamisiin ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Surutyö pitää tehdä ja päästä eteenpäin, mutta katkeruus on ihan turhaa, eikä auta yhtään. Ette olleet täydellinen pari, mies ei halunnut olla sun kanssa. Se on tosi surullista, mutta niin se on. Se on totta, se ei ole uuden tyttöystävän vika tai miehen vika tai keneenkään vika. Syyllisiä ei tarvi löytyä. Elämäsi on muuttunut. Lapsi saa puhua uudesta tyttöystävästä ja sun täytyy hymyillen sanoa, että no sepä kiva!
Tottakai mies ja sen uusi tyttöystävä ovat syyllisiä. Sehän on päivänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa jolle on käynyt niin. Itse olen kokenut saman. Jos olet nuori niin voit vielä löytää jonkun uuden miehen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin voit päätyä totaaliyksinhuoltajaksi. Onko se sitten hyvä tai paha en tiedä. Lapselle on parempi olla tekemisissä isän kanssa edes vähän kuin että välit katkeaa kokonaan.
Lapselle on todella traumaattista menettää yhteys toiseen vanhempaansa. Ja uuden voi löytää vanhanakin. Katsos kun kaikki vanhenee. Myös miehet. Lapsen takia kannattaa yrittää pitää välit. Mulla kokemus siitä, et miehen eks taistelee kaikesta. Joka asia on katkera valtataistelu, vaikka muutos lapsen kulkemisessa isälle. Tai se voiko isä tehdä lapsen kans jotain ylimääräistä kivaa. Niin ei voi. Vaikka toisaalta on katkera siitä ettei isä ole tarpeeks lapsen kanssa. Tämä katkera touhu on todella haitannut lapsen ja isän suhdetta, vaikka isä kuinka on yrittänyt ja yrittää. Ei ole mitään lapsen asiaa ilman exän katkeraa naamaa. Todella suru lapsen puolesta. Et lapsen takia olis niin tärkeää käsitellä omat tunteensa. Katkeruus on oma valinta, ettei halua hyväksyä tosiasioita.
Miksi olla hankala kun voi olla mahdoton. Iskä on osansa valinnut. Nauttikoon nyt siitä. Sääli, että laki pakottaa lapsen tapaamisiin ollenkaan.
Käyttäisit siis lasta pelinappulana ja koston välineenä, jos voisit? Sääli, että on tuollainen äiti. Katkeruus myrkyttää sisältä, mutta säästäisit edes lasta siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa jolle on käynyt niin. Itse olen kokenut saman. Jos olet nuori niin voit vielä löytää jonkun uuden miehen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin voit päätyä totaaliyksinhuoltajaksi. Onko se sitten hyvä tai paha en tiedä. Lapselle on parempi olla tekemisissä isän kanssa edes vähän kuin että välit katkeaa kokonaan.
Lapselle on todella traumaattista menettää yhteys toiseen vanhempaansa. Ja uuden voi löytää vanhanakin. Katsos kun kaikki vanhenee. Myös miehet. Lapsen takia kannattaa yrittää pitää välit. Mulla kokemus siitä, et miehen eks taistelee kaikesta. Joka asia on katkera valtataistelu, vaikka muutos lapsen kulkemisessa isälle. Tai se voiko isä tehdä lapsen kans jotain ylimääräistä kivaa. Niin ei voi. Vaikka toisaalta on katkera siitä ettei isä ole tarpeeks lapsen kanssa. Tämä katkera touhu on todella haitannut lapsen ja isän suhdetta, vaikka isä kuinka on yrittänyt ja yrittää. Ei ole mitään lapsen asiaa ilman exän katkeraa naamaa. Todella suru lapsen puolesta. Et lapsen takia olis niin tärkeää käsitellä omat tunteensa. Katkeruus on oma valinta, ettei halua hyväksyä tosiasioita.
Miksi olla hankala kun voi olla mahdoton. Iskä on osansa valinnut. Nauttikoon nyt siitä. Sääli, että laki pakottaa lapsen tapaamisiin ollenkaan.
Käyttäisit siis lasta pelinappulana ja koston välineenä, jos voisit? Sääli, että on tuollainen äiti. Katkeruus myrkyttää sisältä, mutta säästäisit edes lasta siltä.
Eihän se mitään myrkytä kun ei patoa ja kiellä negatiivisiäkään tunteita. Miksi pitäisi teeskennellä, että kaikki on ok? Lapsi ei kärsi mitenkään kun saa tietää totuuden isästään ja tämän uudesta hutsusta. Taatusti pinnistelty hyväntahtoisuuden feikkaaminen on haitallisempaa. Äijä jättää, hommaa uuden hoidon ja tätä pitäisi sitten vielä kovasti ymmärtää? Apnkin tapauksessa taatusti uusi hoito oli jo valmiiksi hankittu. Kani pataan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa jolle on käynyt niin. Itse olen kokenut saman. Jos olet nuori niin voit vielä löytää jonkun uuden miehen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin voit päätyä totaaliyksinhuoltajaksi. Onko se sitten hyvä tai paha en tiedä. Lapselle on parempi olla tekemisissä isän kanssa edes vähän kuin että välit katkeaa kokonaan.
Lapselle on todella traumaattista menettää yhteys toiseen vanhempaansa. Ja uuden voi löytää vanhanakin. Katsos kun kaikki vanhenee. Myös miehet. Lapsen takia kannattaa yrittää pitää välit. Mulla kokemus siitä, et miehen eks taistelee kaikesta. Joka asia on katkera valtataistelu, vaikka muutos lapsen kulkemisessa isälle. Tai se voiko isä tehdä lapsen kans jotain ylimääräistä kivaa. Niin ei voi. Vaikka toisaalta on katkera siitä ettei isä ole tarpeeks lapsen kanssa. Tämä katkera touhu on todella haitannut lapsen ja isän suhdetta, vaikka isä kuinka on yrittänyt ja yrittää. Ei ole mitään lapsen asiaa ilman exän katkeraa naamaa. Todella suru lapsen puolesta. Et lapsen takia olis niin tärkeää käsitellä omat tunteensa. Katkeruus on oma valinta, ettei halua hyväksyä tosiasioita.
Miksi olla hankala kun voi olla mahdoton. Iskä on osansa valinnut. Nauttikoon nyt siitä. Sääli, että laki pakottaa lapsen tapaamisiin ollenkaan.
Käyttäisit siis lasta pelinappulana ja koston välineenä, jos voisit? Sääli, että on tuollainen äiti. Katkeruus myrkyttää sisältä, mutta säästäisit edes lasta siltä.
Eihän se mitään myrkytä kun ei patoa ja kiellä negatiivisiäkään tunteita. Miksi pitäisi teeskennellä, että kaikki on ok? Lapsi ei kärsi mitenkään kun saa tietää totuuden isästään ja tämän uudesta hutsusta. Taatusti pinnistelty hyväntahtoisuuden feikkaaminen on haitallisempaa. Äijä jättää, hommaa uuden hoidon ja tätä pitäisi sitten vielä kovasti ymmärtää? Apnkin tapauksessa taatusti uusi hoito oli jo valmiiksi hankittu. Kani pataan vaan.
Huono puoliso voi kuitenkin olla lapselle rakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa jolle on käynyt niin. Itse olen kokenut saman. Jos olet nuori niin voit vielä löytää jonkun uuden miehen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin voit päätyä totaaliyksinhuoltajaksi. Onko se sitten hyvä tai paha en tiedä. Lapselle on parempi olla tekemisissä isän kanssa edes vähän kuin että välit katkeaa kokonaan.
Lapselle on todella traumaattista menettää yhteys toiseen vanhempaansa. Ja uuden voi löytää vanhanakin. Katsos kun kaikki vanhenee. Myös miehet. Lapsen takia kannattaa yrittää pitää välit. Mulla kokemus siitä, et miehen eks taistelee kaikesta. Joka asia on katkera valtataistelu, vaikka muutos lapsen kulkemisessa isälle. Tai se voiko isä tehdä lapsen kans jotain ylimääräistä kivaa. Niin ei voi. Vaikka toisaalta on katkera siitä ettei isä ole tarpeeks lapsen kanssa. Tämä katkera touhu on todella haitannut lapsen ja isän suhdetta, vaikka isä kuinka on yrittänyt ja yrittää. Ei ole mitään lapsen asiaa ilman exän katkeraa naamaa. Todella suru lapsen puolesta. Et lapsen takia olis niin tärkeää käsitellä omat tunteensa. Katkeruus on oma valinta, ettei halua hyväksyä tosiasioita.
Miksi olla hankala kun voi olla mahdoton. Iskä on osansa valinnut. Nauttikoon nyt siitä. Sääli, että laki pakottaa lapsen tapaamisiin ollenkaan.
Käyttäisit siis lasta pelinappulana ja koston välineenä, jos voisit? Sääli, että on tuollainen äiti. Katkeruus myrkyttää sisältä, mutta säästäisit edes lasta siltä.
Eihän se mitään myrkytä kun ei patoa ja kiellä negatiivisiäkään tunteita. Miksi pitäisi teeskennellä, että kaikki on ok? Lapsi ei kärsi mitenkään kun saa tietää totuuden isästään ja tämän uudesta hutsusta. Taatusti pinnistelty hyväntahtoisuuden feikkaaminen on haitallisempaa. Äijä jättää, hommaa uuden hoidon ja tätä pitäisi sitten vielä kovasti ymmärtää? Apnkin tapauksessa taatusti uusi hoito oli jo valmiiksi hankittu. Kani pataan vaan.
Huono puoliso voi kuitenkin olla lapselle rakas.
Lapset sopeutuu nopeasti. Varmasti äiskän uusi poikaystävä hoitelee homman paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Me oltiin täydellinen pari. Just rakennettu talo, pieni lapsi, matkusteltiin ja elettiin. Sit kaikki yhtäkkiä loppui.
"Just rakennettu talo, pieni lapsi, matkusteltiin ja elettiin."
Ehkäpä nämä eivät olleet lainkaan niitä asioita, jotka tekevät miehesi mielestä hyvän tai edes tyydyttävän parisuhteen. Teillä oli materiaalinen puoli kunnossa ja yhteinen lapsi, mutta miten teillä meni tunnepuolella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa jolle on käynyt niin. Itse olen kokenut saman. Jos olet nuori niin voit vielä löytää jonkun uuden miehen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin voit päätyä totaaliyksinhuoltajaksi. Onko se sitten hyvä tai paha en tiedä. Lapselle on parempi olla tekemisissä isän kanssa edes vähän kuin että välit katkeaa kokonaan.
Lapselle on todella traumaattista menettää yhteys toiseen vanhempaansa. Ja uuden voi löytää vanhanakin. Katsos kun kaikki vanhenee. Myös miehet. Lapsen takia kannattaa yrittää pitää välit. Mulla kokemus siitä, et miehen eks taistelee kaikesta. Joka asia on katkera valtataistelu, vaikka muutos lapsen kulkemisessa isälle. Tai se voiko isä tehdä lapsen kans jotain ylimääräistä kivaa. Niin ei voi. Vaikka toisaalta on katkera siitä ettei isä ole tarpeeks lapsen kanssa. Tämä katkera touhu on todella haitannut lapsen ja isän suhdetta, vaikka isä kuinka on yrittänyt ja yrittää. Ei ole mitään lapsen asiaa ilman exän katkeraa naamaa. Todella suru lapsen puolesta. Et lapsen takia olis niin tärkeää käsitellä omat tunteensa. Katkeruus on oma valinta, ettei halua hyväksyä tosiasioita.
Miksi olla hankala kun voi olla mahdoton. Iskä on osansa valinnut. Nauttikoon nyt siitä. Sääli, että laki pakottaa lapsen tapaamisiin ollenkaan.
Käyttäisit siis lasta pelinappulana ja koston välineenä, jos voisit? Sääli, että on tuollainen äiti. Katkeruus myrkyttää sisältä, mutta säästäisit edes lasta siltä.
Eihän se mitään myrkytä kun ei patoa ja kiellä negatiivisiäkään tunteita. Miksi pitäisi teeskennellä, että kaikki on ok? Lapsi ei kärsi mitenkään kun saa tietää totuuden isästään ja tämän uudesta hutsusta. Taatusti pinnistelty hyväntahtoisuuden feikkaaminen on haitallisempaa. Äijä jättää, hommaa uuden hoidon ja tätä pitäisi sitten vielä kovasti ymmärtää? Apnkin tapauksessa taatusti uusi hoito oli jo valmiiksi hankittu. Kani pataan vaan.
Huono puoliso voi kuitenkin olla lapselle rakas.
Lapset sopeutuu nopeasti. Varmasti äiskän uusi poikaystävä hoitelee homman paljon paremmin.
Kitkerän katkera yh onkin oikea jokapojan unelma.. Onnea etsintään
Sinä työstät eroa nyt ja miehesi ehkä joskus myöhemmin. Asiat muuttuvat vielä Sinullakin.