Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äiti lahjoitti metsän luonnonsuojelualueeksi.
17.09.2018 |
Mitä mieltä olette tällaisesta: Tuttuni äiti lahjoitti 15 hehtaaria metsää luonnonsuojelualueeksi. Hänellä on kaksi aikuista lasta, joista toinen on opiskeleva kolmen lapsen yksinhuoltaja, toinen elää pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä.
Minusta oli aika nihkeästi tehty lapsille. Tokihan samainen metsä olisi joltain mennyt jo kurkusta alas ja oman metsän hän lahjoitti, mutta silti...
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään perintöä ei ole ennen kuin omistaja on kuollut.
Vasta sen jälkeen katsotaan, mitä jälkipolvelle jäi, jos mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mitään perintöä ei ole ennen kuin omistaja on kuollut.
Vasta sen jälkeen katsotaan, mitä jälkipolvelle jäi, jos mitään.
Hyvä havainto. Minäkin tässä kuvitellut periväni rahaakin, mutta kuulin juuri jotta velkaa on vieläkin maksamatta eli ei pidä nuolaista etukäteen
Ei tuo nyt kummoinen pläntti ole. Ja tosiaan perintöä ei ole ennen omistajan kuolemaa. Ei kannata tulevan perinnön johdosta suunnitella tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
### kirjoitti:
Tosi hyvä! Miksi aina ajatellaan, että lapset olisivat jotenkin automaattisesti ansainneet perinnön?? Eiväthän he ole tehneet yhtään mitään kertyneen omaisuuden hyväksi! Olen itse kannustanut omia vanhempiani nauttimaan elämästään, mulle ei tarvitse säästää mitään perintöjä. Kunhan sen verran kuollessan olisi, että hautajaiskulut saisi katettua.
Ihan hirveää lokkeilua joku perinnön odottelu ja laskeskelu!
Niin, on se hassua että edellinen polvi on ottanut vastaan perintöä hanakasti vaikka ei sen eteen ole mitään tehnyt ja nyt ajatusmaailma muuttuukin tuollaiseksi. Mistähän sellainen johtuu?
Olisi ollut ennenkuulumatonta, jos (kaupungeissa asuvatkin) suuret sukupolvet eivät olisi saanet perintömetsiään, -tilojaan, -talojaan ja -rahojaan. Eihän kukaan lapsiaan jätä ilman perintöä, niih.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran pieni ala kyseessä, että se ei olisi tehnyt perustavanlaatuisia muutoksia lastensa taloudelliseen tilanteeseen. Arvo riippuu alan puustosta, joten vaikea heitellä summia, mutta jaettuna kahdella ei jakovaraa olisi ollut erityisen paljon, unohtamatta perintöveroa perintötilanteessa. Kyseessä oli epäilemättä henkisesti tärkeä juttu, että pystyi rauhoittamaan palasen luontoa, se sallittakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
### kirjoitti:
Tosi hyvä! Miksi aina ajatellaan, että lapset olisivat jotenkin automaattisesti ansainneet perinnön?? Eiväthän he ole tehneet yhtään mitään kertyneen omaisuuden hyväksi! Olen itse kannustanut omia vanhempiani nauttimaan elämästään, mulle ei tarvitse säästää mitään perintöjä. Kunhan sen verran kuollessan olisi, että hautajaiskulut saisi katettua.
Ihan hirveää lokkeilua joku perinnön odottelu ja laskeskelu!
Niin, on se hassua että edellinen polvi on ottanut vastaan perintöä hanakasti vaikka ei sen eteen ole mitään tehnyt ja nyt ajatusmaailma muuttuukin tuollaiseksi. Mistähän sellainen johtuu?
Olisi ollut ennenkuulumatonta, jos (kaupungeissa asuvatkin) suuret sukupolvet eivät olisi saanet perintömetsiään, -tilojaan, -talojaan ja -rahojaan. Eihän kukaan lapsiaan jätä ilman perintöä, niih.
Jättivät. Vanhin poika sai tilan ja talon. Muut lapset jäivät ilman. Varsinkin tyttöä jäivät usein ilman perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän metsässä käy Ponsse säännöllisesti ja rahoilla ostetaan osakkeita. Jää paljon rahaa perinnöksi + lisäksi metsä tuottamaan. Eikä haittaa liito-oravien paskat yhtään.
Aika paljon pitää metsää olla että voi säännöllisesti hakata. Etelä-Suomessa ei ole yksi metsän omistaja joka omistaa tarpeeksi osan alueen siihen toimintaan.
Lisäksi liito-oravien pesintäalue rajaa jo heti alueita.
Eli Provo.Höpöhöpö ettei voi kuin yhden metsässä käydä säännöllisesti, kyllä meillä joka vuosi tehdään metsäkauppaa 8000-35000€ ja tuskin olla se ainoa metsänomistaja joka näin voi tehdä
Ja sitten heräsit, kun virtsa karkasi housuusi. Tuollaisella hakkuutahdilla sinulla pitää olla väh. 300 ha metsää. Ja enemmänkin.
Hienoa että edes joku tekee konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Valtiohan näkee metsissä lähinnä kahisevan käärimisen mahdollisuuksia. Pian ovat tunturit nuuskana kun ulkomaiset kaivosyhtiöt pistävät tohinaksi, eikä niitä voittoja tulla suomessa näkemään. Hieno homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän metsässä käy Ponsse säännöllisesti ja rahoilla ostetaan osakkeita. Jää paljon rahaa perinnöksi + lisäksi metsä tuottamaan. Eikä haittaa liito-oravien paskat yhtään.
Aika paljon pitää metsää olla että voi säännöllisesti hakata. Etelä-Suomessa ei ole yksi metsän omistaja joka omistaa tarpeeksi osan alueen siihen toimintaan.
Lisäksi liito-oravien pesintäalue rajaa jo heti alueita.
Eli Provo.Höpöhöpö ettei voi kuin yhden metsässä käydä säännöllisesti, kyllä meillä joka vuosi tehdään metsäkauppaa 8000-35000€ ja tuskin olla se ainoa metsänomistaja joka näin voi tehdä
Ja sitten heräsit, kun virtsa karkasi housuusi. Tuollaisella hakkuutahdilla sinulla pitää olla väh. 300 ha metsää. Ja enemmänkin.
Meillä on 170ha metsää eli olen tuo jota epäilet ettei ole hakattavaa
Eipä sitä rahaa voi syödä kun viimeinenkin puu on kaadettu. Luonnon suojelu on todella tärkeää, hieno teko!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
### kirjoitti:
Tosi hyvä! Miksi aina ajatellaan, että lapset olisivat jotenkin automaattisesti ansainneet perinnön?? Eiväthän he ole tehneet yhtään mitään kertyneen omaisuuden hyväksi! Olen itse kannustanut omia vanhempiani nauttimaan elämästään, mulle ei tarvitse säästää mitään perintöjä. Kunhan sen verran kuollessan olisi, että hautajaiskulut saisi katettua.
Ihan hirveää lokkeilua joku perinnön odottelu ja laskeskelu!
Niin, on se hassua että edellinen polvi on ottanut vastaan perintöä hanakasti vaikka ei sen eteen ole mitään tehnyt ja nyt ajatusmaailma muuttuukin tuollaiseksi. Mistähän sellainen johtuu?
Olisi ollut ennenkuulumatonta, jos (kaupungeissa asuvatkin) suuret sukupolvet eivät olisi saanet perintömetsiään, -tilojaan, -talojaan ja -rahojaan. Eihän kukaan lapsiaan jätä ilman perintöä, niih.
Joo, ja suuret ikäluokat onkin pistäneet sotasukupolven perinnön huolella sileäksi. Velkaa vaan jäi jäljelle, ei edes arkkurahoja ollut tilillä...
Vierailija kirjoitti:
15ha on lopulta melko pieni määrä, että ei sillä paljon rikastu 2 lasta perinnönjaossa
No eipä sillä paljoa rikastu, mutta riippuen metsän laadusta kyllä tuon kokoisen palstan arvo on joistain kymmenistä tuhansista pariin sataan tuhanteen. Kun alue on hyväksytty luonnonsuojelualueeksi, tuskin se mitään taimikkoa on. Mutta voi hyvin olla suota tai muuta metsätalouden kannalta lähes joutomaatakin. Mutta sinällään, pisteet äidille. Ei täällä liikaa ole suojeltuja metsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin teen noin. Minulla on 10 hehtaaria rantaa ja metsää siinä. Lapseni eivät halua omaisuutta riesakseen, toisella on kaukana oma elämä ja toinen on elämäntapahippi. Kumpikin möisi metsän heti. Olen itse saanut ne isältäni ja tämä isältään eli ne on suvussa satoja vuosia olleita. Nyt olen jo vanhus ja teen luonnonsuojelupaparit rakkaasta metsästäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15ha on lopulta melko pieni määrä, että ei sillä paljon rikastu 2 lasta perinnönjaossa
Milläs ne persaukiset lapset olisi perintöverot ja muut metsän kulut maksaneet. Ei se ihan heti perukirjan allekirjoituksen jälkeen hakkaudu nurin ja siirry tilille. Nyt on lapsilla 1 murhe vähemmän.
Peritty metsäomaisuu käy lainan vakuutena. Aina perijä jää voitolle.
Luonnonsuojeluun lahjoitetaan vuodessa aika paljon metsiä. Yleensä ne on rahallisesti vaatimattoman arvoisia mutta luonnoltaan monimuotoisia ja tärkeitä ympäristön kannalta.
Hyvään tarkoitukseen annettu lahja. Kannatan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän metsässä käy Ponsse säännöllisesti ja rahoilla ostetaan osakkeita. Jää paljon rahaa perinnöksi + lisäksi metsä tuottamaan. Eikä haittaa liito-oravien paskat yhtään.
Aika paljon pitää metsää olla että voi säännöllisesti hakata. Etelä-Suomessa ei ole yksi metsän omistaja joka omistaa tarpeeksi osan alueen siihen toimintaan.
Lisäksi liito-oravien pesintäalue rajaa jo heti alueita.
Eli Provo.Höpöhöpö ettei voi kuin yhden metsässä käydä säännöllisesti, kyllä meillä joka vuosi tehdään metsäkauppaa 8000-35000€ ja tuskin olla se ainoa metsänomistaja joka näin voi tehdä
Ja sitten heräsit, kun virtsa karkasi housuusi. Tuollaisella hakkuutahdilla sinulla pitää olla väh. 300 ha metsää. Ja enemmänkin.
Meillä on 170ha metsää eli olen tuo jota epäilet ettei ole hakattavaa
Sivullinen
Kyllähän tuolla jo saa n. 20000€ joka vuosi. Keskimäärin.
Hieno teko, toivottavasti oli luontoarvoiltaan arvokasta metsää. Olisivatpa minunkin vanhempani päätyneet samanlaisen ratkaisun.
Alue: Aihe vapaa
Milläs ne persaukiset lapset olisi perintöverot ja muut metsän kulut maksaneet. Ei se ihan heti perukirjan allekirjoituksen jälkeen hakkaudu nurin ja siirry tilille. Nyt on lapsilla 1 murhe vähemmän.