Epäonnistuneet tarhakuvat :( Kohtalotovereita?

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ollut opettajan syytä vaan kuvaajan : Tyttö häpesi etuhampaasta lohjennutta palasta eikä halunnut hymyillä suu auki,  mieskuvaaja oli sitten  ärähtänyt että "leveä hymy!" joten tyttöraukka hymyilee kuvassa  paniikkisen näköisenä niin että naama on revetä. Kuvitelkaa, että teitä tähdätään aseella ja käsketään hymyillä niin saatte yhtä "luonnollisen " hymyn aikaan.  Onneksi seuraavana vuonna oli kiva naiskuvaaja ja saatiin oikein onnistuneita otoksia!

Tässä olen kyllä kohtalotoveri, ikää kylläkin 42 v (vai 42 w?). Minulla on ns. resting bitch face ja valokuviin käsketään hymyillä. Lopputulos on tuontapainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän ryhmässä on 26 lasta. Ei ole aikaa stailata jokaista. Toki katsotaan, että jokaisella on puhtaat vaatteet päällä ja puhdas naama. Pinnitkin yritetään asetella, mutta ei olla kampaajia. Kerran sain yhdeltä äidiltä haukut, kun lapsensa päälle kaatui aamupalalla maitoa ja jouduin vaihtamaan tälle toisen paidan kuvaukseen. Oli kuulema täysin väärä valinta. :D

Pitää ajatella sitä lasta kuin se olisi oma. Ja pitää ajatella sitä että ne kuvat maksaa monta kymppiä vanhemmalle ja niitä odotetaan joka vuosi, isovanhemmat ja kummit ym. Miksi sitä kuvausta ei voi hoitaa niin että siinä ehtii katsoa jokaisen lapsen, ei mene montaa minuuttia kauempaa jos se tapahtuma on organisoitu hyvin ja kuvaaja on ammattilainen ja kuvaustilanne on rauhallinen ja rento. 

Valitettavasti nykypäiväkodeissa mennään minuuttiaikataululla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aamulla saanut pinnejä & ponksuja kammoksuvan tuolloin 5 v tytön suostumaan siihen että ohut, helposti takkuuntuva tukka oli vedetty niskasta pienelle ponnarille ja sivuista pinneillä kiinni, päälle laitettiin kiva siistimpi trikoopaita ja kaulaan helmet.  Kun kuvat tulivat, paita oli nurinpäin ( sinne meni äiti muurahainen ja mä otin paidan pois ja sitten otin muurahaisen pois),  pinnit sekä ponksu irrotettu joten tukka sojotti kuin sähkärin saaneella ja ne helmet olivat pään ympärillä otsanauhana :D Paras kuva ikinä !  Nauroin vedet silmissä ja vielä 12 vuotta myöhemminkin nousee virne suupieliin aina kun sen kuvan näkee,

No ehkä tuollainen menee jo hauskaksi kuvaksi, mutta suurimmaksi osaksi ne epäonnistuneet kuvat on vain piikkiä lihassa lopun ikää. Suurella osalla vanhemmista on ne päiväkoti/koulukuvat ainoat kunnon kuvat lapsista joka vuosi kun ei ole varaa kuvaamoon viedä, ja monilla on vaikeuksia maksaa koulukuviakaan jos lapsia on useampi. Kyllä sen verran pitäisi sillä kuvaajallakin olla ammattiylpeyttä ettei tuollaisia kuvia kuvaa.

Piikkiä lihassa lopun ikää? Tämä taitaa taas olla esimerkki siitä, etten voi ikinä ymmärtää, kuinka rankkaa ja vaativaa vanhemmuus on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aamulla saanut pinnejä & ponksuja kammoksuvan tuolloin 5 v tytön suostumaan siihen että ohut, helposti takkuuntuva tukka oli vedetty niskasta pienelle ponnarille ja sivuista pinneillä kiinni, päälle laitettiin kiva siistimpi trikoopaita ja kaulaan helmet.  Kun kuvat tulivat, paita oli nurinpäin ( sinne meni äiti muurahainen ja mä otin paidan pois ja sitten otin muurahaisen pois),  pinnit sekä ponksu irrotettu joten tukka sojotti kuin sähkärin saaneella ja ne helmet olivat pään ympärillä otsanauhana :D Paras kuva ikinä !  Nauroin vedet silmissä ja vielä 12 vuotta myöhemminkin nousee virne suupieliin aina kun sen kuvan näkee,

No ehkä tuollainen menee jo hauskaksi kuvaksi, mutta suurimmaksi osaksi ne epäonnistuneet kuvat on vain piikkiä lihassa lopun ikää.

Siis mitä? Otatkohan nyt vähän liian vakavasti tämän. Hehän ovat lapsia, päiväkotiarjen keskellä kuvattuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ollut opettajan syytä vaan kuvaajan : Tyttö häpesi etuhampaasta lohjennutta palasta eikä halunnut hymyillä suu auki,  mieskuvaaja oli sitten  ärähtänyt että "leveä hymy!" joten tyttöraukka hymyilee kuvassa  paniikkisen näköisenä niin että naama on revetä. Kuvitelkaa, että teitä tähdätään aseella ja käsketään hymyillä niin saatte yhtä "luonnollisen " hymyn aikaan.  Onneksi seuraavana vuonna oli kiva naiskuvaaja ja saatiin oikein onnistuneita otoksia!

Tässä olen kyllä kohtalotoveri, ikää kylläkin 42 v (vai 42 w?). Minulla on ns. resting bitch face ja valokuviin käsketään hymyillä. Lopputulos on tuontapainen.

Minulla myös, olen 38 v ja hymyni on aina muistuttanut lähinnä irvistystä, lisäksi silmiini tulee "hullunkiilto".

Harmittaisi minuakin. Luulisi että hoitajat katsoisivat sen verran ettei räät valu pitkin naamaa. Edellisen kun jonosta laittaa valmiiksi, niin ei kulu ylimääräistä aikaa. Pyyhitäänhän niitä neniä muutenkin tarhapäivän aikana. Mitään hienoa kampausta ei hoitajalta kannata odottaa.

Noita  vihaisia koulukuvaajia en ymmärrä, luulin niiden jääneen 80 luvulle! Miten voi luulla saavansa hyvät kuvat huutamalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aamulla saanut pinnejä & ponksuja kammoksuvan tuolloin 5 v tytön suostumaan siihen että ohut, helposti takkuuntuva tukka oli vedetty niskasta pienelle ponnarille ja sivuista pinneillä kiinni, päälle laitettiin kiva siistimpi trikoopaita ja kaulaan helmet.  Kun kuvat tulivat, paita oli nurinpäin ( sinne meni äiti muurahainen ja mä otin paidan pois ja sitten otin muurahaisen pois),  pinnit sekä ponksu irrotettu joten tukka sojotti kuin sähkärin saaneella ja ne helmet olivat pään ympärillä otsanauhana :D Paras kuva ikinä !  Nauroin vedet silmissä ja vielä 12 vuotta myöhemminkin nousee virne suupieliin aina kun sen kuvan näkee,

No ehkä tuollainen menee jo hauskaksi kuvaksi, mutta suurimmaksi osaksi ne epäonnistuneet kuvat on vain piikkiä lihassa lopun ikää. Suurella osalla vanhemmista on ne päiväkoti/koulukuvat ainoat kunnon kuvat lapsista joka vuosi kun ei ole varaa kuvaamoon viedä, ja monilla on vaikeuksia maksaa koulukuviakaan jos lapsia on useampi. Kyllä sen verran pitäisi sillä kuvaajallakin olla ammattiylpeyttä ettei tuollaisia kuvia kuvaa.

Piikkiä lihassa lopun ikää? Tämä taitaa taas olla esimerkki siitä, etten voi ikinä ymmärtää, kuinka rankkaa ja vaativaa vanhemmuus on.

Mitä tekemistä sillä on vanhemmuuden kanssa? Kyllä minä haluaisin että mun lapsuudesta mulla olisi onnistuneet koulukuvat muistona tuleville sukupolville. Ne koulukuvat kun on niitä ns. virallisia kuvia lapsista. Minä olen arvostellut sitä että mun kuvissa missä olen ihan pieni, mulla ei ole kovin nättejä vaatteita, toisin kun joillakin on ihanat prinsessamekot, ja mun tytär on arvostellut esim. sitä että hänen lapsuudenkuvissaan hänellä on minun leikkaamani otsatukka joka on kuulemma ruma ja väärin leikattu jne. mutta minä sentään ostin hänelle nätimpiä vaatteita silloin kuin mitä mulla oli ollut lapsena 70-luvulla.

Meillä yhtenä vuonna pojan hiukset oli kammattu, vaatteet oli siistit ja hymyili nätisti, samassa ryhmässä olevalla tytöllä taas oli hiukset silmillä, suu puoliksi auki ja puserossa epämääräinen läntti. Poika oli ollut ensimmäisiä kuvattavia ja tyttö viimeisiä.

Vierailija kirjoitti:

Joo kokemusta on. Tytön  3v päiväkotikuvassa on suklaata suun ympärillä, kun  jollakin oli ollut synttärit ja oli tarjonnut Marianneja, aamulla nätisti laitetut hiukset revitty auki ja toinen silmä kiinni niin että näyttää ihan keharilta. Kyllä suututti nähdä ne kuvat, etenkin kun edellisvuonna oli kuvausten aikaan ollut kipeä ja näistä kuvista oli tarkoitus antaa mummeille ja kummeille!

Miten ihmeessä tämä olisi kenenkään muun kuin sinun ja tyttäresi syy? Opeta pyyhkimään suu.

Niitä kuviahan ei ole pakko ottaa jos kerta ovat niin huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ollut opettajan syytä vaan kuvaajan : Tyttö häpesi etuhampaasta lohjennutta palasta eikä halunnut hymyillä suu auki,  mieskuvaaja oli sitten  ärähtänyt että "leveä hymy!" joten tyttöraukka hymyilee kuvassa  paniikkisen näköisenä niin että naama on revetä. Kuvitelkaa, että teitä tähdätään aseella ja käsketään hymyillä niin saatte yhtä "luonnollisen " hymyn aikaan.  Onneksi seuraavana vuonna oli kiva naiskuvaaja ja saatiin oikein onnistuneita otoksia!

Tässä olen kyllä kohtalotoveri, ikää kylläkin 42 v (vai 42 w?). Minulla on ns. resting bitch face ja valokuviin käsketään hymyillä. Lopputulos on tuontapainen.

Täällä yli 50-wattinen kohtalokumppani. Suu on pakkohymyillessä kuin nurin käännetty U-kirjain ja täysvirne näyttää jo psykopaattiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tyttärelläni oli ensimmäinen päiväkoti-kuvaus 3-vuotiaana, kerroin aamulla että verenvuodon varalta repussa on toinen paita ( tytöllä tuli siis talvisin usein ilman syytä verta nenästä) ja vastattiin että ok.

Kun tyttö tuli kotiin, paljastui haalarin alta se kulahtanut ribbipaita joka oli lokerikossa  varapaitana ja aavistin pahaa enkä turhaan, siellähän se hirvitys oli kuvissa päällä ! Vaikka olin sanonut että repusta löytyy kuvauskelpoinen varapaita ! 

Eli pidät lapsella normaalisti kulahtaneita vaatteita ja hävettää kun tämä näkyy nyt valokuvassa?

Mites, jos käyttäisit normaaliarjessakin lapsella sellaisia vaatteita, joita ei tarvitse valokuvissa hävetä.

Ohis, mutta meillä ainakin päiväkodissa varavaatteina sellaisia jo parhaat päivänsä nähneitä kamppeita. Siis varavaatteina. Ei risoja eikä nyt mitään tolkuttoman epäsiistejä tietenkään, mutta ei sellaisia mitä nyt valokuvaukseen välttämättä haluaisi laittaa.

Koska ne vaatteet olivat sananmukaisesti varavaatteina siellä päiväkodissa ihan pysyvästi. Lapsi ei ollut kovin sotkevaista sorttia niin niitä ei tarvinnut oikeastaan koskaan. Tarkoitan nyt just varapaitaa, sukkahousuja, jotain verkkarihousuja tms. En viitsinyt sinne ostaa lokeroon mitään uusia vaatteita käyttämättömiksi jääviksi. Ne kuluneemmat ajoivat asian sen puoli päivää jos sattui joku maito kaatumaan päälle. Toki kuvauspäivänä olis voinut viedä varavaatteeksikin jonkun fiinimmän.