Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko sinulle koskaan mieleen "ihmisroska" -ajatuksia? Kuinka sivutat ne?
15.09.2018 |
Tai vastaavia syviä halveksunnan ja arvostamisen puutteen tuntemuksia joitain tiettyjä ihmisryhmiä tai ihmisiä kohtaan? Kuinka pystyt torjumaan nuo ajatukset mielestäsi? Pelkäätkö, että lipsautat jossain?
Mulle henkilökohtaisesti esim. toistuvasti rikoksia tekevät, lapsiinsekaantujat ja raiskauksiin syyllistyvät aiheuttavat todella voimakkaita inhon ja halveksunnan tunteita. Voin olla kutsumatta heitä julkisesti epäasiallisilla nimityksillä, mutta ei se vissiin muuta noita pohjimmaisia ajatuksia miksikään. Oma mormaali on vaikkapa sellainen, että toiseen ihmiseen kajoaminen on väärin, ja yhteisön etu ylittää usein yksilön vapaudet.
Kommentit (45)
Tulee, mutta usein ne ovat perusteltuja ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siedän mustasukkaisia ihmisiä, kun muistan sääliä heitä.
Ei tule, kaverini ovat samalaisia ihmisroskia kun minäkin. Nauramme yhdessä tälle ihmisroska sanalle.
Vaikea kysymys kyllä, milloin on riittävän paljon perusteita ajatella joidenkin olevan roskan tasoa. Kuinka hirveisiin tekoihin ihmisen tulee tuolloin syyllistyä?
Yhteiskunnassahan on paljon sellaista, että ei arvosteta tai kunnioiteta toisenlaisia elämäntapoja. Onko suurempi rikos halveksunta ja kunnioituksen puute vai se, että sanoo ihmistä roskaksi?
Tulee, vastaavista kuin ap:lla ja lisäisi listaan vielä sellaiset jonnin joutavat öyhöttäjät. Pitävät draamaattista metakkaa esim kaupan kassoilla. Yrittävät kyykyttää "pientä ihmistä". Sellainen on ihmisroskaa mun silmissä. En edes yritä sivuuttaa noita ajatuksia. Katson vaan halveksien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Joskus lipsahtaa suustakin, kun menee lasten nimet sekaisin. "Nyt alas sieltä ihmisrosk... eikun Jani-Petteri!"
No ihan vakavasti puhuttuna joskus harvoin luettuani jostain erityisen kamalasta teosta, mutta ääneen en ketään kutsuisi ihmisroskaksi enkä oikeasti ketään sellaisena pidä. Pahatkin ihmiset ovat ihmisiä eivätkä mitään roskia.
Totta puhuen suurin osa ihmisistä on mielestäni roskaa. Näkyy esim. siinä, minkälaisia tv-ohjelmia suurelle yleisölle tarjotaan, minkälaiset elokuvat menestyvät, mitä suurilevikkiset lehdet kirjoittavat, jne. Olen koko elämäni ajan siedättänyt itseäni ymmärtämään ja hyväksymään sen, että suuri osa ihmisistä oikeasti haluaa tuollaista sisältöä elämäänsä, ja ajattelemaan että he voivat silti olla arvokkaita ihmisiä tavalla tai toisella. Edelleen tarvitsen päivittäistä aivojumppaa, jotta pystyn hallitsemaan näitä ajatuksiani niin, etteivät ne ala häiritä minua liikaa. Jos oikein vaikeaksi käy, niin linnoittaudun kotiini, laitan netin kiinni ja syvennyn keskustelemaan kumppanin kanssa tai lukemaan hyvää kirjaa, jotta unohdan muun maailman ja muut ihmiset.
En tietenkään koskaan sanoisi tätä asiaa ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee. Siirrän nopeasti ajatukseni siihen, että tunteeni koskee heidän tekojaan/elämäntyyliään eikä heidän ihmisarvoaan.
En minä oiktaaan ajattele noin - siitä huolimatttaa, että olen elitisti ja henkilökohtaisesti onnenpekka. Lähinnä minä ihmetttelen ja hämmästeleen että, että joillekin käy noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistumalla tilanteesta ajatuksetkin pääsevät muualle. Esim. kun on selvinnyt metroon ja varmistanut, ettei takana seiso kukaan kirveen kanssa tai juhlamokkamukin kanssa toivottelemassa moi moi moi.
Ihmishittiruoskaa! Rauh! Ärrr... hau hau.
Loljone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan ainoa "ryhmä", jota kohtaan tunnen oikeasti halveksivia ajatuksia, on sellainen joka ottaa oikeudekseen piinata toisen ihmisen elämää vuosien ajan, henkisellä ja fyysisellä väkivallalla pilaten itsetuntoa ja kaikkea elämässä. Halveksin sellaista ajatustapaa, että kuvittelee itsensä toisen ihmisen omistajaksi. Ymmärrän jopa väkivaltaista luonnetta yleisesti paremmin, jopa sen että joku joskus kiehahtaa ja tappaa toisen, voin ymmärtää paremmin kuin sen, että koko asennoituminen on jatkuvasti sellaista, että on ok jatkuvasti, ympäri vuorokauden, pilata toisen elämä ja koko minuus. En ole vielä tarpeeksi korkealla tasolla ymmärtääkseni sitä.
Minä olen työskennellyt viimeiset 20 vuotta narkomaanien miehittämillä alueilla. He eivät aiheuta minulle häiriötä, mutta suututtaa, kun aamulla (työhuoneen ikkunanäkymä) jo kaljatölkki kädessä aloitetaan päivä ja päivällä tai milloin lie saadaan korvaushoito. Mitään vastuuta ei ole eikä vaadita.
Tässä joutuu paskahommia huonolla palkalla tekemään, kun ei itsestä muuhunkaan ole, mutta on elätettävä itsensä. Hammaslääkäriin ei pääse, koska ei kuulu erityisryhmään. Vain kalliille yksityiselle ja siihen ei ole varaa.
Vaikeaa välillä sivuuttaa ihmisroska-ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen roska on toisen aarre.
Ei ole tullut mieleen.
Minulla on itselläni hyvin huonot lähtökohdat. Vanhemmillani oli talous-, mielenterveys- ja päihdeongelmia, ja lopulta meidät lapset huostaanotettiin. Olen opiskelemalla ja työskentelemällä ahkerasti päässyt elämässä eteenpäin. Minulla on kiinnostava koulutustani vastaava työ, riittävästi rahaa, normaalit perhe- ja ystävyyssuhteet ja yleensä kaikki perusasiat kohdallaan. Olen kiitollinen siitä, että elän valtiossa, jossa tämä on mahdollista. Omien kokemuksieni vuoksi minun on hyvin vaikea tuntea empatiaa elämänsä tieten tahtoen pilaavia kohtaan. Tiedostan, että kaikilla ei ole samoja voimavaroja, mutta tietty turhautuminen puskee aina pintaan, kun näen kadulla öliseviä juoppoja.
Ihmisroskaksi mielessäni ajattelen ihan tavallisia työssäkäyviä, hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka ylemmyydentunnossaan tietoisesti ilkeilevät ja kieroilevat työpaikoilla työkavereilleen, jotka eivät jostain syystä miellytä. Heillä tuntuu olevan joku oikeus painaa alas toista ihmistä ja heittää muka ”läpällä” satuttavia sanoja ilmoille.Nämä ihmisroskat tekevät käyttäytymisellään työpaikoista kaatopaikkoja, jotka lemuavat, joissa vaihtuvuus on suuri ja jossa voidaan pahoin. Näitä ihmisroskia on Suomen työpaikat pullollaan.
Noh, ap:n listaamat rikolliset ovat eri asioita, kuin nyt julkisuudessa ihmisroskiksi väitetyt.
Minulle roskaa on toki rikolliset, mutta myös ylimieliset paremmuuttaan luulevat ihmiset. Näitä on joka varakkuusluokassa, eniten nousukkaissa ja kultalusikka suussa syntyneissä. Sääliä tunnen mukajulkkiksia kohtaan, on silikonia, täytettä ja teko sitä teko tätä. Ressukoita..
minä olen töissä sosiaali-alalla töissä kela:lla ja meitä kielletään sanomasta suoraan työttömille halventavia sanoja
mutta on tietysti eri asia mitä ajattelee
noh, minulle riittää että palkka on hyvä
Vierailija kirjoitti:
Ihmisroskaksi mielessäni ajattelen ihan tavallisia työssäkäyviä, hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka ylemmyydentunnossaan tietoisesti ilkeilevät ja kieroilevat työpaikoilla työkavereilleen, jotka eivät jostain syystä miellytä. Heillä tuntuu olevan joku oikeus painaa alas toista ihmistä ja heittää muka ”läpällä” satuttavia sanoja ilmoille.Nämä ihmisroskat tekevät käyttäytymisellään työpaikoista kaatopaikkoja, jotka lemuavat, joissa vaihtuvuus on suuri ja jossa voidaan pahoin. Näitä ihmisroskia on Suomen työpaikat pullollaan.
Onneksi heidän vastapainonaan on sinun kaltaisiasi empaattisia, avoimin mielin ja tuomitsematta muut kohtaavia kollegoita!
Tulee. Laskemalla Alibin kädestäni.