Miksei saa tehdä töitä senverran kun itse haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä neuvotaan yrityksen perustamisesta? Ei missään. Pitää olla yritys, että pääset yrittäjä kurssille! :D

Tyypillistä suomalaista itkemistä. Kuvitteletko että yhteiskunnan pitäisi hommata sulle kaikki asiat. Ota asioista selvää. Uudella yrittäjällä on mahdollisuus saada starttirahaa jne.

Mistä?

Soita yritys- suomi puhelinpalveluun niin he kertovat sinulle.

Uusyrityskeskus on myös hyvä paikka.

Niitä on usealla paikkakunnalla, ja ovat juuri sitä varten että auttavat uusia yrittäjiä byrokratian kiemuroissa ja antavat myös oman arvionsa siitä miten kannattavana pitävät omaa suunnitemaasi.

Se on sellainen paikka mistä pitäisi löytyä vastaus kaikkiin yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin.

Sinne voi mennä vaikka kysymään, että miten omaa osaamistaan kannattaisi hyödyntää ja miten voisi perustaa yrityksen.

Se on maksuton palvelu ja heillä on hyviä kontakteja, joiden kautta uusi yrittäjä voi saada edullisesti vaikka markkinointimateriaaleja.

Sitten jos hakee vielä yrittäjyyskurssille, niin voi haastattelussa kertoa käyneensä uusyrityskeskuksessa. Se varmasti parantaa mahdollisuuksia päästä koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Saathan sinä. Ilmoitat työkkäriin, ettet ole työmarkkinoiden käytettävissä. Kukaan ei soita perääsi. Ai niin mutta sinä haluat kuitenkin ilmaista rahaa muilta... no voi voi.

Etkö osaa edes muutaman lauseen aloitusta lukea niin että pystyt ymmärtämään mitä siinä sanotaan? Aloittajahan puhui työnteon määrästä, ei sen lopettamisesta tai ilmaisen rahan saamisesta. Ja taas lammaslauma yläpeukuttaa...

Itse tein pitkähkön ajan puolikasta työaikaa enkä senttiäkään hakenut päälle mitään soviteltuja päivärahoja tai vastaavia. En ole ikinä ollut tyytyväisempi, jaksaminen ihan toista luokkaa raskaassa työssä. Rahaa jäi saman verran kuin olisi jäänyt ansiosidonnaistakin mutta eipä tarvinnut olla työkkärin kanssa tekemisissä. On säästöjä ja omistusasunto ilman velkaa joten tämä onnistui, mutta päivittäiseen elämiseen ei tarvinnut säästöjä käyttää. Aion ensi kesän jälkeen hakea lopun elämäni vain osa-aikaista tai lyhyitä pätkiä. 

Monelle pienen lapsen vanhemmalle olisi ihannekäytäntö. Pysyy tatsi työelämään mutta ei joudu olemaan erossa lapsesta koko päivää.

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat perijät ja perijättäret ne vasta loisia onkin! Parhaassa tapauksessa ei ole tehnyt mitään syliin valuvien rahojen eteen.

Loinen viittaa jonkun toisen kuppaajaan. Omat vanhemmansa perinyt ei ole kupanut sinulta mitään. Et sinä niitä rahoja olisi kuitenkaan saanut joten kannattaisiko tuo kateus suunnata johonkin muualle?

Vierailija kirjoitti:

Luin artikkelin Der Spiegelistä jossa käytiin läpi työelämän kehitystä.

Referoituna loppukaneetti oli se, että ihmisen tarvitsisi käyttää 3-4 h päivittäin täyttääkseen ns pakolliset tarpeet eli ruoka, asumuksen kunnossapito lämmityksineen ja huolehtiakseen jälkikasvustaan. Eli noin 25-30h työviikko.

Siitä sitten vaan iloisesti miettimään,kuinka laittaa 10h viikossa omaa aikaansa muiden hyödyksi.

Introverttinä tämä näyttää painajaiselta :D missä kohtaa saa sitten olla ihan itsensä kanssa rauhassa, kun koko ajan pitää olla tehokas ja antamassa jotain panosta muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat perijät ja perijättäret ne vasta loisia onkin! Parhaassa tapauksessa ei ole tehnyt mitään syliin valuvien rahojen eteen.

Loinen viittaa jonkun toisen kuppaajaan. Omat vanhemmansa perinyt ei ole kupanut sinulta mitään. Et sinä niitä rahoja olisi kuitenkaan saanut joten kannattaisiko tuo kateus suunnata johonkin muualle?

Kuppari perijä on, halusi eli ei. Ei ole rikkaan puolisonkaan kanssa oleva sitten kuppaaja. Varsinkaan kun rahoittaa itse elämisensä niin pitkälle kun mahdollista.