Muita joiden lapset eivät koskaan syö ruokapöydässä

Kun lapset tottuvat syömään pöydän ääressä, heitä ei tarvitse käskeä takaisin pöytään enää tuossa iässä. Joskus taaperovaiheessa kyllä.

Miten oot noin hyvin epäonnistunut ihan perustapoihin kasvattamisessa?

Tottakai kaikki syövät ruokapöydän ääressä. Ei se nyt niin kovin hankalaa ole olla äiti ja vanhempi, joka sanoo miten asiat tehdään.

Se 1-vuotiaskin muuten saattaisi syödä paremmin, kun saisi sisaruksilta mallia.

Pöydän ääressä yleensä. Meillä oli pitkään asunto, jossa ei ollut keittiötä..se jotenkin hämärsi tätä pöydässä ruokailua. Nyt taas keittiö, ja heti on selkeämpää.

Perussäännöt ruokailutapoihin. Kyllä lapset syövät ruokapöydässä kun ottaa komennon. Ei ole vaikeaa eikä vie energiaa liikaa. Olet todella laiska jos et saa lapsille tällaista asiaa selväksi.

Kyllä vanhemmat määräävät missä perhe ruokailee ja tietysti ruokapöydän ääressä. Perusasioita perheessä.

Meillä. Noin puolet ruokailuista ihan muualla kuin pöydän ääressä, mutta opetapa lapsi syömään sivistyneesti kun mieskään ei sitä koskaan tee. Lapsi osaa kyllä pöytätavat ja esim. kattaa pöydän, kun ollaan kahdestaan, mutta muuten homma hajoaa käsiin. En jaksa ottaa enää paineita, mutta en kyllä kehtaa tunnustaa kuin näin nimettömänä. Kivittäkää.

Mun mielestäni on surullista, jos kukin syö missä syö ja teini yksin huoneessaan. 

On kiva istua yhdessä, keskustella ruoasta ja päivän tapahtumista, joskus enemmän joskus vähemmän.   

Ja tosiaan, varmasti 1-vuotias söisi paremmin, kun näkisi mallia. 

Ja miksi "pitää käskeä lapsia jatkuvasti takaisin pöytään" ?  Tätä kohtaa en ymmärtänyt.

Meillä tuollainen ei ole ollut koskaan vaihtoehto. Ruoka katetaan pöytään ja syödään pöydän ääressä, koko perhe yhtä aikaa. Kun perheessä on aina näin toimittu, ovat teininäkin syöneet pöydän ääressä.

Niin makaa kuin petaa.

Sama kai se missä syö.

Vierailija kirjoitti:

Sama kai se missä syö.

Eipä se taida olla. Perheen yhteinen ruokailuhetki on yllättävän tärkeä. Se opettaa hyviä tapoja sekä edistää terveellistä syömistä ja tutkimusten mukaan myös mielenterveyttä. Monessa perheessä varmasti työn ja harrastusten takia monia aterioita syödään erikseen, mutta tätä kompensoimaan kannattaa sitten oikein varta vasten varata joinain päivinä aikaa yhteiseen ruokailuun.

Tässä tietoa yhteisten ateriahetkien positiivisista vaikutuksista: https://www.terve.fi/artikkelit/76440-syodaan-yhdessa-monta-positiivist…

Ja härpäkkeet pois, kun syödään.

Jollei ala sujumaan, niin härpäkkeet kokonaan pois, kunnes sujuu.

En ymmärrä miksi pitää syödä ipadin tai kännykän kanssa? Määräät lapset pöydän äärelle syömään, kerrot että se on nyt tapana tässä perheessä ja istut myös itse samassa pöydässä syömässä. Kuka teillä asioista määrää, sinä vai lapset? Pitäähän tarhassa ja koulussakin syödä ruokapöydän ääressä ja ilman mitään ylimääräisiä laitteita. Kun ruokapöytään istutaan, niin siitä noustaan ylös vasta kun ruoka on syöty eli älä annalapsillesi mahdollisuutta lähteä kesken ruokailun minnekään vaeltelemaan. 

Itse en ainakaan jaksaisi sitä sotkua, kun on leivänmurua ja pöperöä sohvat ja lattiat pullollaan.

Ota itseäsi niskasta kiinni ja ole vanhempi lapsillesi. Saavatko lapset nukkuakin jossain muualla kuin sängyssä jos heitä ei huvita illalla mennä sänkyyn nukkumaan? 

Meillä syödään pöydän ääressä mutta liekö tuosta mitään hyötyä kun kaikki muut minua lukuun ottamatta näpräävät puhlimiaan, mieskin.

Ha, me ei eletä niin vakavasti ja oteta ressiä tästä elämästä, ku monet muut. Tv:n ääressä syödää ja saa syödä millon haluu, mitä sitä kieltämääkään. Rennolla otteella vaa, pois turha nipotus, ni lapsillakin on mukavampaa. Tyttäreni ja poikani kummasti kyllä tulevat luokseni tv:n äärelle ja yhdessä syödää jotai. Rentoutta vaa, ei se oo niin justiinsa! Ei elämän tarvi olla aina niin haudanvakavaa. Ihan ihmisiä niistä lapsista kasvaa,. Vähä liekaa irti hei. Antakaa tilaa heille.

Minä olen aina halunnut lukea tai katsoa telkkaria kun syön. Eli meillä lapset syö lähes aina pöydässä (toki nykyään tabletit yleensä siinä edesssä, olen tilannut heille telineet sitä varten) Mies syö aina pöydässä, minä en juuri koskaan, minä syön olohuoneessa telkkarin ääressä, joskus tietokoneen jos lapset katsoo telkkarista jotain.

Mitä ihmeen väliä sillä on? Tässä muutaman metrin säteellä ollaan kaikki kuitenkin ja syömiseen ei montaa minuuttia mene.

Vierailija kirjoitti:

Ha, me ei eletä niin vakavasti ja oteta ressiä tästä elämästä, ku monet muut. Tv:n ääressä syödää ja saa syödä millon haluu, mitä sitä kieltämääkään. Rennolla otteella vaa, pois turha nipotus, ni lapsillakin on mukavampaa. Tyttäreni ja poikani kummasti kyllä tulevat luokseni tv:n äärelle ja yhdessä syödää jotai. Rentoutta vaa, ei se oo niin justiinsa! Ei elämän tarvi olla aina niin haudanvakavaa. Ihan ihmisiä niistä lapsista kasvaa,. Vähä liekaa irti hei. Antakaa tilaa heille.

Miksi ajattelet, että yhdessä pöydän ääressä syömisessä olisi jotain stressaavaa tai vakavaa?

Täh, ette oo tosissanne :D

Eihän sitä edes muista syöneensä jos keskittyy yhtäaikaa ihan joonkin muuhun. Ei ihme, että kaikki on lihavia. Minusta helpoin asia varmistaa lapsensa terveys lapsuudessa ja myöhemminkin on opettaa se järkevään ruokarytmiin ja ruokailuun keskittymiseen. Kylläisyys kun on paljon muutakin kuin sitä että mahalaukussa on ruokaa ;)