Miksi hyvännäköisen ihmisen ulkonäköä saa arvostella / kritisoida?

Mistä tämä johtuu?

Olen nätti, joskus jopa kuullut olevani joidenkin mielestä kaunis, ja minun ulkonäköäni on sukulaiset ja tuttavat arvostelleet usein. Milloin ihoni on ollut huono, milloin hiukset huonokuntoiset tai väärän väriset, milloin meikkiä on liikaa, miksi en hymyile ja miksi en harrasta liikuntaa, kun voisin olla niin upea, kun olisin hyvässä fyysisessä kunnossa.

Myös poikaystäväni, joka on komea, on ollut aina suvun silmätikkuna. Häntä on kyllä kehuttu myös, mutta sen lisäksi hänen ulkonäköään on arvosteltu niin paljon, että hänelle on tullut paineita olla "täydellinen", koska on saanut arvostusta aina vain silloin, kun on ollut tietyn painoinen, hiukset tietyllä tavalla jne. Poikaystävääni on siis myös moitittu usein mm. lihomisesta.

Jos minä menisin äitiäni kritisoimaan niistä asioista, mistä hän on minua kritisoinut, en tiedä haluaisiko hän enää edes viettää aikaa kanssani. Äiti kun pitää itseään rumana, joten hänen ulkonäkönsä kritisointi on haukkumista, joten vain ilkeät ihmiset tekevät niin. Sen sijaan kritiikki minun ulkonäköäni kohtaan ei koskaan ole haukkumista, vaan vinkkien antamista sille, miten olla vielä kauniimpi.

En käsitä, miksi hyvännäköinen ihminen on aina se, jota saa hyvällä omallatunnolla kritisoida ulkonäkövirheistä ilman, että kukaan sanoisi kritisoivan käytöksen olleen loukkaavaa. Mikä hitto siinä on!?!