Minkä ikäisenä lakkasit välittämästä muiden mielipiteistä?
Minua ahdistaa, kun aina sanotaan, että tietyssä iässä ei enää tarvitse mennä massan mukana vaan voi olla rohkeasti oma itsensä. Yleensä tarkoitetaan kai viimeistään keski- iässä.
Minä olen jo 47- vuotias, ja olen vieläkin kauhean herkkä sille mitä muut minusta ajattelevat. Facebookissa ja twitterissä olen oikea sopuli, tykkään kaikesta mistä muutkin enkä uskalla tuoda omia mielipiteitäni julki jos tiedän niiden olevan yleisesti hyväksyttyjä vastaan. Niinpä esim. fb- profiilissani olen vihervasemmistolainen maailmanhalaaja, vaikka todellisuudessa en suhtaudu asioihin hirveän kritiikittömästi. Lisäksi olen hirveän riippuvainen toisten tykkäyksistä kun julkaisen somessa jotain, masennun jos kukaan ei noteeraa juttujani tai kuviani. En vain uskalla olla muuta!
Kommentit (43)
Viimeistään tälle palstalle tullessa se oli pakko opetella. :D
Olen 42 ja vieläkin mietin mitä muut ajattelee.
Kokemukseni mukaan tämä on pitkälti luonne- eikä ikäkysymys. Iän myötä sitä kalvavaa tunnetta oppii kyllä sietämään paremmin, ja olemaan niin paljon välittämättä siitä.
Ehkä noin 34v, kun erosin. Siihen asti jotenkin halusi vaikuttaa, myös olla, mukava muille. Silloin ymmärsin miten turhaa se on. Elämä on paljon helpompaa kun ei tarvitse vaivata mieltään muiden mielipiteillä.
M40
En tiedä milloin se päivä koittaa, olen 37 v. Vaikka kaikenlaisia sairauksia ja muita vastoinkäymisiä ollut niin koska olen virallisestikin persoonaltani häiriintynyt, en koskaan tiedä mitkä ajatukseni ovat häiriintyneitä ja joita siis ei kannata tuoda julki, joten pakko miettiä muiden mielipiteitä.
En ole tainut koskaan oikein välittää siitä mitä muut ajattelee.
Niin, uskon kyllä että kyse on enemmän luonteesta kuin iästä sinänsä.
Tällainen myötäilijä olen ollut aina. ns räväköitä mielipiteitä uskallan kyllä laukoa mutta vain samanhenkisessä porukassa ollessani. Ehkä tämä on osoitus huonosta itsetunnosta mutta ärsyttää olla näin mielistelevä tyyppi tässä iässä. t. ap
Noin 30v, silloin en enää jaksanut välittää muiden mielipiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 42 ja vieläkin mietin mitä muut ajattelee.
Sanasta sanaan näin.
Eikä se että ei periaatteessa välitä mitä muut ajattelee tarkoita ehdoin tahdoin jotain poliittisen vänkäämisen aloittamista somessa. Siellä on niin paljon tahallisia väärinymmärtäjiä tarttumassa kaikkiin pilkkuihin, että ihan ajan hukkaa. Yleensä samojen ihmisten kanssa pystyy kyllä kasvotusten puhumaan politiikastakin, mutta netissä moni etsii niitä väärinymmärtämisjuttujaan kuin se olisi joku harrastus. Innostus on käsin kosketeltavaa kun löytävät jotain mihin tarttua.
Ollut aina ns. oman polun tallaaja kun en ole osannut olla muutakaan kuin oma itseni. Täysin hyvätahtoinen ihminen olen, mutta en ole mielyttänyt kaikkia ja lapsena tullutkin kiusatuksi. Tuntuu että vieläkin joku oudon leima otsassa, vaikka ulkoisesti en mitään erikoista tekisi ja pukeutuisin täysin normaalisti.
En siis ole ikinä välittänyt niin paljoa että olisin muuttanut persoonaani muiden takia. Eihän haukut ole hyvältä tuntuneet, mutta kyllä se nahkakin on paksuuntunut vuosien saatossa. Ja tietää ainakin että ystävät ovat aitoja ystäviä.
Noin 30 -vuotiaana alkaessani parantua vakavasta masennuksesta.
Siinä meni arvot melkolailla uusiksi.