Lue keskustelun säännöt.
Miten muut jaksaa tehdä kotitöitä töiden jälkeen? Kun puoliso ei jaksa...
10.09.2018 |
Tätä on jatkunut jo vuosia, ei voi olla normaalia. Eli käytännössä töiden jälkeen mies ei jaksa kuin ehkä yhden asian (jos sitäkään). Se on joko ruuan laitto, omien vaatteiden viikaaminen kaappiin, tiskikoneen pyörittäminen, tai omien jälkien korjaus. Puhuu aina, että viikonloppuna sitten hoitaa enemmän, mutta näin ei tosiaankaan ole. Jos viikonloppuna jotain tekee, niin sunnuntai-iltana nopeasti imuroi, niin että pölyjä vielä jää. Itselleni sitten jää vessojen siivous, pölyjen pyyhintä, keittiön siivous, pyykkien pyöritys jne.
Viikonloppuna yritän jo lauantaina aamupalan jälkeen sopia, että koskas siivotaan yhdessä, mutta aina jokin muu asia menee miehen prioriteeteissa ykköseksi. Puhtaat pyykit pyörii lattioilla, samoin likapyykit. Tiskipinot on valtavia, ja ruuanlaiton jälkeen yleensä jätetään siivoamatta jäljet.
Kaiken huipuksi mies haluaisi, että tehdään lapsia. Olen sanonut, että ei tosiaankaan, jos ei arki luista edes näin, kun pitäisi olla helppoa. Tiedän jo, että jään tiukassa paikassa yksin. Oli yksi uupumuskausi, josta jouduin pitkälle sairaslomalle. Yritin ennen sairaslomaa monet kerrat, että saisin miestä edes kotitöitä hoitamaan, niin olisi auttanut jaksamistani, no ei ymmärtänyt ja suuttui. Vähän on sen jälkeen parantanut tapojaan, mutta nyt näyttää, että taas luisuu tekemättömyyteen, eikä ymmärrä, miksi kotitöiden sujuminen on minulle tärkeää.
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
Unirytmi ja ravinto kuntoon on yksi vaihtoehto. Esidiabetes väsyttää jo ennen näkymistään verikokeissa ja entä alko.
Toinen tai päällekkäinen ratkaisu on siivooja. Suosittelen.
Alkoa käyttää paljon. Olen siitäkin sanonut, että voisi olla energiaa jos joisi vähemmän, varsinkin kun yleensä silloin valvoo. Pari sikspäkkiä menee viikossa. Unirytmiä on yrittänyt itse useaan otteeseen korjata, mutta on enemmän iltavirkku ilmeisesti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan organisoitu arkemme niin, että meidän tarvitsee tehdä mahdollisemman vähän.
Itsekin näkisin, että tekemällä arkena vähän, niin viikonloppu jäisi sitten lepäämiselle, tai jollekkin harvemmin toteutettavalle siivoukselle (esim sauna). Yksinäni sain hienosti organisoitua homman, vaan ei sitä kauaa jaksanut, kun tykytti kokoajan että toinen vapaamatkustaa. Olen monet vuodet odottanut sitä, että mies siivoaa viikonloppuna, niinkuin on luvannut. Vaan ei se ole kuin se yhden asian siivous, imurointi tms ja loput jää kovasti minulle.
ApEnemmän tuo kuulostaa siltä että miestä sen paremmin kuin sinuakaan nyt ei vain kiinnosta noita kotitöitä tehdä kuin ongelmalta jaksamisen kanssa. Kiinnostuksen puuteeseen usein syy löytyy parisuhteesta.
Itseäni ei kiinnosta hoitaa aina suurinta osaa. Olen jo monta vuotta tehnyt enemmän ja anellut miestä tekemään osansa. Välillä tekee enemmän, mutta sitten taas luisuu tähän ettei tee juuri mitään ja sanoo ettei viikolla jaksa (muttei tee viikonloppunakaan). Nytkin pitkin viikkoa olen kysellyt mieheltä, että aikooko joskus viikata pyykkinsä kaappiin, hoksasiko että keittiö jäi siivoamatta, ja likapyykit on myös lattialla eikä korissa. Sitten viikonloppuna suutuin, kun ei taas kaan yhdessä siivottu, ja mies ihmettelee, että tulipa tämäkin purkaus taas ihan tyhjistä, ei mitään varoitusmerkkejä.
Ap
Miksi miestä ei kiinnosta osallistua?
Vierailija kirjoitti:
Kotityöt on tyhmä syy jättää lapset tekemättä, mutta huono parisuhde on hyvä syy.
Minusta se on huono parisuhde jos kaikki arkiset perusasiat on hoitamatta ja siitä vielä syytetään kumppania.Jaksamisesta yleisesti, jos olette noin kolmekymppisiä mitä lapsenharkinnasta päättelen, niin kyllä pitäisi muutakin jaksaa kuin maata työpäivän jälkeen. Ruokavalio ja liikunta vaikuttaa paljon, jos ne on kunnossa niin lääkäriin.
Helppoa toimistossa istuville tyhjäntoimittajille, joidenka ainoa käsitys kehon rasitustilasta on hiirikäsi.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko yrittäneet tehdä kotitöitä yhdessä?
Miettikää ja sopikaa, miten saatte keittiön pysymään siistinä ja vaatteet ojennuksensa. Sitten laitatte asiat kuntoon yhdessä urakalla. Jatkossa huolehditte, ettei turhaa sotkua kuten likapyykkiä tai pestyä pyykkiä lattialla tule.
Joillakin on niin, että vasta lapsen tulo saa rutiinit kuntoon. Tosin se yleensä koskee naisia. Miehillä on taipumus jatkaa samoin kuin ennen lasta. Mutta nyt kun tiedostatte tämän, niin se on mahdollista teille molemmille, jos oikeasti haluatte sitä. Jaksamisongelmien vuoksi kannattaa kyllä saada tilanne parempaan kuntoon ennen lapsen hankintaa.
Luulin itse olevani huono siivoaja, mutta uupumuskautena sain rutiinit kuntoon, ja hoksasin että tekemällä joka päivä vähän säilyy koti paremmin siistinä. Ja 5min sääntö, jos asian voi tehdä viidessä minuutissa, se tehdään heti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli tuollainen jaksamaton muutaman vuoden ajan ennen kuolemaansa.
Hän kuoli alle nelikymppisenä.
Ruumiinavauksessa paljastui sepelvaltimotauti. Hänellä oli sydän todella kovilla viimeiset vuodet.
Mars lääkäriin jos ei jaksa tehdä kotona mitään työpäivän jälkeen.
Kyseessä voi olla fyysinen sairaus tai vaikka joku keskittymisongelma jonka voi korjata lääkityksellä.
Hep, sydänongelmia kulkee suvussa. Mutta tätäkin on tutkittu, ja kuvia otettu, eikä niistä ainakaan sepelvaltimotautia todettu (toisaalta en tiedä voiko sen nähdä kuvista)? Näin on ollut jo useamman vuoden, viisi ehkä, ellei enemmän? Itse näkisin, että lähtisi siitä unirytmin korjauksesta. Kun aina viikonloppuisin valvoo johonkin kolmeen tai myöhempään, ja herää puolen päivän jälkeen. Ja viikolla töihin heräys jo kuudelta.
Pitäisi varmaan muitankin oireita olla, että lääkärissä alkaisivat tutkimaan?
ApJatkuva väsymys on kyllä ihan hyvä syy mennä lääkäriin ja lääkäri kyllä tutkii myös silloin jos ongelma on se että mikään ei kiinnosta.
Vaivaako miestä itseään jaksamattomuus ja/tai kiinnostuksen puute? Lääkäriin tutkimusten syyksi tosin ei ehkä riitä se että vaimo valittaa etten jaksa siivota.
Ei tuo näytä miestä juuri vaivaavan. Jaksaa kyllä viikolla urheilla säännöllisesti, ja valitsee tämän aina ennemmin kuin kotitöiden teon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan organisoitu arkemme niin, että meidän tarvitsee tehdä mahdollisemman vähän.
Itsekin näkisin, että tekemällä arkena vähän, niin viikonloppu jäisi sitten lepäämiselle, tai jollekkin harvemmin toteutettavalle siivoukselle (esim sauna). Yksinäni sain hienosti organisoitua homman, vaan ei sitä kauaa jaksanut, kun tykytti kokoajan että toinen vapaamatkustaa. Olen monet vuodet odottanut sitä, että mies siivoaa viikonloppuna, niinkuin on luvannut. Vaan ei se ole kuin se yhden asian siivous, imurointi tms ja loput jää kovasti minulle.
Ap
Kenelle valittaisit tuosta asiasta, jos asuisit yksin?
Enää en lähtisi tuollaiseen, kun yhdestä saamattomasta olen päässyt eroon. Toisenlaisiakin on.
Meillä siivotaan perjantaisin töiden jälkeen. Asunto on noin 80 neliötä ja meitä on kaksi. Pian on kolme. Perjantaisiivoukseen kuuluu vessan ja kylpyhuoneen pesu, lakanoiden ja pyyhkeiden vaihto, keittiön perusteellisempi siivous ja tiskaus (ei ole tiskikonetta), pölyjen pyyhkiminen, roskakaapin tyhjennys ja lopuksi imuroiminen. Pyykkiä pyöritän siinä yleensä myös 3-4 koneellista ilman aikana, ohjelma kestää noin tunnin.
Näistä vessojen pesu ja pyykinpesu ovat asioita joita mieheni ei tee, eli jos olen esim kipeä niin ne jäävät tekemättä, muuten hän hoitaa siivouksen. Ja varmasti tekisi myös nuo kaksi asiaa mutta en halua että hän tekee niitä. Jos taas minä olen kotona perjantain niin teen kaiken muun valmiiksi ja mieheni imuroi töiden jälkeen. Minä en imuroi. Jos mies on kipeä niin imuroin, mutta vain nopeasti ja pintapuolisesti.
Viikolla viikkaan kuivat pyykit pois, ja tiskaus toteutetaan joka toinen päivä suunnilleen. Se tiskaa kumpi nyt ehtii. Roskia viedään silloin kun on tarve ja keittiö järjestellään kun siellä on jotain tehty. Suurempia siivouksia ei viikolla siis tarvi tehdä, kun siivotaan yhdessä perjantaina, ja viikonloput saa ottaa rennosti.
Mutta älä vain ap mene tekemään lasta tuohon kuvioon, mies ei taatusti tule muuttumaan ainakaan parempaan suuntaan!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpommalla pääset kun asut yksin, sekä mielipahan että kotitöiden kanssa. Samalla voi etsiä uuden kumppanin, ei tuo tuosta mihinkään muutu. Älä tosiaan hanki lapsia tuollaiseen suhteeseen.
Keskustelkaa, millainen näkemys teillä molemmilla on siitä, millaisessa kodissa te haluaisitte asua. Ottakaa vaikka esimerkkejä tuttujenne/sukulaistenne kodeista mitä haluatte ja mitä ette halua. Sitten näkee, osuvatko toiveenne ja tavoitteenne yhtään yksiin.
Eksä joi olutta monta kertaa viikossa ja oletti äitinsä mallin mukaisesti naisen siivoavan ja lisäksi halusi askeettisempaa elämää kuin minä. Minä halusin keskiluokkaiselta näyttävän kodin, jossa alkoholi kuuluu lähinnä juhliin tai pullo saunan jälkeen ja mielummin ilman. En myöskään ole sisäsyntyinen siivooja, joten päätin, että on parempi että erkanemme jo hyvissä ajoin omille teillemme. Kumpikin on sitten saanut toteuttaa itseään omalla tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töiden jälkeen teen ruuan ja sen jälkeinen jälkien siivous. En yleensä muuta. Siinä se.
Kerran viikossa imuroidaan, viikonloppuisin pesen ne pyykit, mies hoitaa viikonlopun ruuat ja ehkä kerran kuussa tai kahdessa pyyhin pölyt ja pesen lattiat.
No tuokin olisi. Paitsi että pyykkiä meillä on pakko pyörittää viikollakin, kun sitä kertyy paljon, ja telineeseen ei mahdu kuivumaan kunnolla kerralla kuin max pari koneellista. Ja jos voisi luottaa siihen että nuin toimii. Mies jatkuvasti puhuu että näin tehtäisiin, mutta ei se niin ole.
ApTeitä on kaksi, meitä parhaimmillaan kuusi. Silti riittää viikonloppuisin pyykin pesu. Joskus harvakseltaan pesen viikolla yhden koneellisen. Teillä taitaa olla joku kahden kilon kone?
Lakanapyykkiä kertyy myös paljon, kun öisin hikoilee. Pestään vain likaista pyykkiä, mutta kai sitten ollaan niin hikoilevaa sorttia. Kuuden kilon kone on. Mutta välillä on miehen vastuu pyykeistä, jolloin ne jää pesemättä, ja minä sitten pyykkään niitä hänen pyykkäämättömiään, jolloin tulee useampi koneellinen viikossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli tuollainen jaksamaton muutaman vuoden ajan ennen kuolemaansa.
Hän kuoli alle nelikymppisenä.
Ruumiinavauksessa paljastui sepelvaltimotauti. Hänellä oli sydän todella kovilla viimeiset vuodet.
Mars lääkäriin jos ei jaksa tehdä kotona mitään työpäivän jälkeen.
Kyseessä voi olla fyysinen sairaus tai vaikka joku keskittymisongelma jonka voi korjata lääkityksellä.
Hep, sydänongelmia kulkee suvussa. Mutta tätäkin on tutkittu, ja kuvia otettu, eikä niistä ainakaan sepelvaltimotautia todettu (toisaalta en tiedä voiko sen nähdä kuvista)? Näin on ollut jo useamman vuoden, viisi ehkä, ellei enemmän? Itse näkisin, että lähtisi siitä unirytmin korjauksesta. Kun aina viikonloppuisin valvoo johonkin kolmeen tai myöhempään, ja herää puolen päivän jälkeen. Ja viikolla töihin heräys jo kuudelta.
Pitäisi varmaan muitankin oireita olla, että lääkärissä alkaisivat tutkimaan?
ApOireet kuulostavat kyllä enemmän pitkittyneeltä teini-iältä, jos pitää valvoa yöt ja maata päivät. Kai ymmärrät ettei lapsen kanssa voi tehdä lapsia?
Kerroit myös että mies voi siivota osan kokkaussotkuista ja jättää loput useaksi päiväksi pöydälle. Oletko kysynyt, kenen hän ajatteli ne siitä korjaavan pois? Miksi annat sotkujen jäädä paikalleen?
Jos kotinne on aina melko sotkuinen, kuten tekstisi antavat ymmärtää, mitäs jos tilaisitte ammattilaiselta yhden kunnon siivouksen ja sen jälkeen keskittyisitte molemmat vain ylläpitämään siisteyttä? Kunnon rutiineja te tarvitsette myös. Jos kumppani on niin pässi että jättää roskan lattialle, puutu siihen heti ja käske viedä roskiin saman tien. Jos keittiön siivous jäi puolitiehen, sano se heti ääneen ja vaadi hoitamaan homma loppuun. Toimi itsekin samoin omien töidesi kanssa.
Omien töiden kanssa olen pyrkinyt aina toimimaan niin. Jos mies jostain minulle huomauttaa, pyrin korjaamaan asian heti, tai heti kun siihen on mahdollisuus. Olen sanonut tujumminkin miehelle sotkuista, mutta se on heti nalkuttamista. Tai jos kysyn että kuka siivoaa nämä, niin mies sanoo että kohta-kohta. Nalkutuskorttiin on hankala laittaa vastaan. Naisen sanomana asia on aina nalkuttamista, mutta miehen sanomana ei. Ja useammin toistaminen on nalkuttamista, vaikka se tapahtuisi useamman tunnin tai päivän viiveellä asiasta, jonka toinen on luvannut hoitaa heti kohta. Olen moneenkin asiaan yrittänyt puuttua, että voisiko hoitaa heti. Viikolla sanoo, ettei töiden jälkeen vaan jaksa. Mutta uskon, että normaalisti ihmiset jaksaa töiden jälkeen edes omia roskia siivota. Tai laittaa likapyykit koriin, samalla vaivalla kuin ne potkaisee lattialle. Tai ruuan laiton jälkeen jaksaa siivota jäljet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä voi olla oluesta johtuva hiivasyndrooma. Aiheuttaa tolkutonta aivosumua ja väsymystä ja aloitekyvyttömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä nyt hyvä nainen ensimmäisenä ainakin miehen vaatteiden peseminen ja hänelle ruuanlaitto. Et kai sinä hänen äitinsä tai taloudenhoitajansa ole?
No en tosiaankaan. Siksi en siivoa hänen jälkiään. Ruokaa olin laittanut, mutta haki mielummin noutoruokaa taas, vaikka oltiin yhdessä sovittu että tehdään kotona enemmän ruokaa, säästää ja jää rahaa yhteiseen reissuun joskus. Jää sitten reissu tekemättä. Ja vaatteiden pesu myös, saati muu siivous. Taas on mitta niin täynnä.
Ap
Ai kun et pääse reissuun ja lähettelemään teennäisiä kuvia onnesta instaan ja tietysti ne hotlan "luksusaamiaiset" pitää saada kuvattua sinne instaan. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä yksin on paljon helpompaa kuin miesvätyksen kanssa. Kerran seurustelin sellaisen kanssa, ja älysin ajoissa peruuttaa. Nykyinen ei ole miesvätys, vie tavarat paikoilleen ja hoitaa omat osuutensa.
Hommat kasaantuu, jos ei sotkuja heti siivoa pois. Silloin kasat alkavat myös ahdistaa. Ruuanlaiton jälkeen keittiö siivotaan heti, koska se ei todellisuudessa vie 10 minuuttia enempää aikaa, mutta jos peruuttaa sohvalle, se vie viikonloppuna jo paljon enemmän aikaa, kun putsaa kasoja. Vaatteet viedään heti paikalleen. Ala huutaa ja räjähdä. Vie lojuvat heti miehelle ja vaadi laittamaan kaappiin kunnon saarnan ja paskamyrskyn kera. Pistä sille pikku pelko persauksen alle. Vaadi ottamaan vastuuta.
Jos mies ei opi sisäsiistiksi, niin ehdotan että joko palkkaatte siivoojan, joka maksaa n. 40 euroa/tunti ja käy parin viikon välein pari tuntia, tai jos budjetti ei muka jousta, ulkoistat miesvätyksen. Laske ensin, mitä vuokran maksaminen yksin maksaa....vitsi.
Mutta pointti on, että ihminen harvoin muuttuu. Peruuta, jos hurrikaanilinja ei suju sulta. Älä ala miesvätyksen siivoojaksi. Se on ehkä mielenterveydelle ja verenpaineelle parempi niin.
Kyllä se on sinunkin parempi olla ilman "miesvätystä", että voit ihmetellä ihan itse mielenterveyttäsi. Dildo on sinullekkin paras kumppani.
Voit sitä sitten sättiä tekemättömistä- ja tehdyistäkin asioista. Te naiset ette osaa ikinä olla tyytyväisiä yhtään mihinkään.
Mikä teitä oikein vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan astianpesukoneen pyörittämiseen menee?
Tyhjentäminen pari minuuttia, uudelleen lastaaminen sama, ja aineiden laitto ja pyörimään niin kokonaisuudessaan kai 5min. Ja kone pyörii sen parisen tuntia. Monet kerrat loppuneet astiat kesken, niin ettei ole voinut syödä, on pitänyt syödä kattilasta tai hakea noutoruokaa, vaikka sitä olisi kaapissa. Tämä siis miehen tiskivuorolla.
ApVuorot ei selkeästi teillä toimi. En usko että ne toimisi meilläkään. Paremmin toimii se että se tekee kummalla on aikaa ja kumpi jaksaa paremmin. Töistä riippuen välillä se olen minä sitten taas toisinaan puoliso. Jos minun pitäisi tehdä ne aina vuorollani varmasti voisi hyvinkin olla viikkoja että ei kukaan tyhjäisi. Toisaalta ei meillä maailma kaadu siihen vaikka joskus haettaisiin noutoruokaa siksi että se nyt vain on mukavampaa kuin yrittää ehtiä sitä tiskikonetta pyörittää.
Aikanaan se oli meilläkin tyylillä "tekee ketä häiritsee" ja sen takia minä pyöritin vuosia koneen yksin. Ja hoidin monia muitakin siivouksia enimmäkseen. Tähän mennessä tuo vuorottelu on toiminut parhaiten, niin että mieskin hoitaa jotain. Meillä ei ole jatkuvasti varaa hakea noutoruokaa. Lisäksi, haluan syödä kotona tehtyä ruokaa, jolloin on mahdollisuus tehdä jotain ehkä vähemmän rasvaista ja terveellistä. Uupumuskautena haettiin paljon noutoruokaa, ja normaali ruoka lasku nousi melkein parilla sadalla kuussa.
Ap
Ei kai yhden koneellisen pyykin pesu illassa ole työ eikä mikään, kun kone pesee pyykit. Ripustamiseen menee max 10 minuuttia. Samoin astioiden kanssa. Eikö astiat voi heittää koneeseen sitä mukaa kuin likaantuvat ja, kun kone on täysi niin laittaa sen päälle. Samalla voi vaikka itse löhötä. Koneen tyhjentämiseen montaa minuuttia mene. Itse olin ollut 3 lapsen yh:na ja toisinaan jouduin tekemään pitkää työpäivää enkä kokenut päivittäistä siivousta mitenkään raskaaksi, vaikka tein sen melkein yksinäni. Iltaisin oli kotitöiden lisäksi lasten harrastuksiin vientiä, läksyissä auttamista, omaa opiskelua töiden ohessa jne. Älkää tehkö lapsia, jos jo noin hiertää kotityöt. Molempien ajatusmaailmassa tiellä häikkää.
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä sitä, että vaatteita hillotaan lattialla. Aikuiset ihmiset. Tuollainen ympäristö ei yllytä siisteyteen vaan heittämään lisää kamaa lattialle.
No en minäkään. On parin minuutin homma viikata vaatteet kaappiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan organisoitu arkemme niin, että meidän tarvitsee tehdä mahdollisemman vähän.
Itsekin näkisin, että tekemällä arkena vähän, niin viikonloppu jäisi sitten lepäämiselle, tai jollekkin harvemmin toteutettavalle siivoukselle (esim sauna). Yksinäni sain hienosti organisoitua homman, vaan ei sitä kauaa jaksanut, kun tykytti kokoajan että toinen vapaamatkustaa. Olen monet vuodet odottanut sitä, että mies siivoaa viikonloppuna, niinkuin on luvannut. Vaan ei se ole kuin se yhden asian siivous, imurointi tms ja loput jää kovasti minulle.
ApKenelle valittaisit tuosta asiasta, jos asuisit yksin?
Ei omien jälkien siivoaminen ketään rasita, vapaamatkustajan jälkien siivoaminen rasittaa. Siinä se ero on.
Elämä yksin on paljon helpompaa kuin miesvätyksen kanssa. Kerran seurustelin sellaisen kanssa, ja älysin ajoissa peruuttaa. Nykyinen ei ole miesvätys, vie tavarat paikoilleen ja hoitaa omat osuutensa.
Hommat kasaantuu, jos ei sotkuja heti siivoa pois. Silloin kasat alkavat myös ahdistaa. Ruuanlaiton jälkeen keittiö siivotaan heti, koska se ei todellisuudessa vie 10 minuuttia enempää aikaa, mutta jos peruuttaa sohvalle, se vie viikonloppuna jo paljon enemmän aikaa, kun putsaa kasoja. Vaatteet viedään heti paikalleen. Ala huutaa ja räjähdä. Vie lojuvat heti miehelle ja vaadi laittamaan kaappiin kunnon saarnan ja paskamyrskyn kera. Pistä sille pikku pelko persauksen alle. Vaadi ottamaan vastuuta.
Jos mies ei opi sisäsiistiksi, niin ehdotan että joko palkkaatte siivoojan, joka maksaa n. 40 euroa/tunti ja käy parin viikon välein pari tuntia, tai jos budjetti ei muka jousta, ulkoistat miesvätyksen. Laske ensin, mitä vuokran maksaminen yksin maksaa....vitsi.
Mutta pointti on, että ihminen harvoin muuttuu. Peruuta, jos hurrikaanilinja ei suju sulta. Älä ala miesvätyksen siivoojaksi. Se on ehkä mielenterveydelle ja verenpaineelle parempi niin.