Opiskelu avoimessa yliopistossa!

1/2 Usein kurssin opettaja antaa jonkinlaiset ohjeet siitä, millainen tekstin pitää olla (tai näin ainakin oman kokemuksen mukaan). Eli kannattaa tarkistaa huolellisesti, ettei esim. kurssin nettisivulla ole kirjoitusohjeita.

Itse yleensä ohjeistan käyttämään perusrakennetta: johdanto (mitä teksti käsittelee, mistä näkökulmasta ja miksi, keskeisten käsitteiden määrittely), käsittelyosa (kerrotaan, mitä tekstin aiheesta on saatu selville lähdekirjallisuudessa, esitellään ehkä jokin esimerkkitapaus), pohdinta/loppupäätelmät (vedetään yhteen kirjallisuudesta saadut tulokset ja esitetään mahdollisuuksien mukaan omia näkemyksiä aiheesta kokonaisuutena) ja lähdeluettelo (listataan työssä käytety lähteet aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen mukaan).

Pidemällä opinnoissa voidaan sitten lisätä abstraktia, teoreettista viitekehystä jne., mutta opetan lähinnä kursseja, joiden pitää sopia 1. vuoden opiskelijoille. Tehtävien ensisijainen tarkoitus on opettaa opiskelijaa etsimään tieteellistä tietoa, lukemaan tieteellistä tekstiä ja kirjoittamaan vähän pidempi looginen teksti suomeksi ja lähteitä käyttäen. (Tämä näyttää olevan monelle jo ihan riittävän haastavaa. Yllättävää kyllä, jopa useamman vuoden opiskelleilla tai valmistuneilla on välillä vaikeuksia ihan perusjutuissa.) Lisäksi opiskelija tutustuu tarkemmin johonkin valitsemaansa aiheeseen kurssin aihepiirin sisällä. Teillä voi tietysti olla muita tavoitteita, jotka toivottavasti kerrotaan jossain, mutta nämä ovat aika yleisia perustason kursseilla.

2/2

Lähdeviitteissä olen huomannut, että monissa ohjeissakin sekoittetaan suomenkielinen ja englanninkielinen viittaustapa. Siksi kerrottakoon nyt tässäkin: suomessa lähdeviite voi kattaa useamman virkkeen (eikä se ole mikään heikko tai huono viittaus, vaan oikein käytettynä selkeä ja käytännöllinen tapa merkitä lähde). Tällöin sulkujen sisällä oleva tekstiviite tulee lainatun osan viimeisen pisteen jälkeen. Se on kieliopillisesti erillinen virke, joka päätyy pisteeseen kuten kaikki muutkin virkkeet suomessa, eli esim. (Virtanen 2018.) Lisätietoja ja perusohjeita viittaamiseen suomeksi: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/11.

Sen sijaan englannissa viite tulee aina virkkeen sisään. Englanninkieliset viittausjärjestelmät (esim. APA) eivät sellaisenaan sovellu suomenkielisiin teksteihin ja vastaavasti suomenkielistä viittaustapaa ei missään nimessä saa käyttää englanniksi kirjoitetussa tekstissä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kumpikaan tapa olisi parempi tai huonompi, kyse on vain siitä, että eri kielissä on eri säännöt. (Ja joo, kun mennään tieteellisiin julkaisuihin, niin tyyliseikoissa jopa eri lehdillä on eri säännöt, mutta sitä ei minusta pitäisi sotkea perusopintoihin. Lisäksi toisin kuin joskus näkee väitettävän, lehdetkään eivät käytännössä tee sääntöjä, jotka ovat kieliopin vastaisia.)

Jos et löydä muita ohjeita, niin tuolla kuvaamallani perusrakenteella pitäisi päästä aika pitkälle. Muista etsiä järkeviä lähteitä ja merkitä ne oikein (jos työssä pitää olla lähteet), pysyä asiassa (eli älä tee niinkuin minä teen näissä viesteissä..:) ja oikolukea teksti lopuksi.

Jos opettaja antaa ohjeita, niin noudata niitä. Jos et ymmärrä ohjeita, kysy. Yllättävän usein esim. opiskelija palauttaa työn, jossa lähteinä on Hesari, jonkun kandi/gradu/opinnäytetyö ja firman/järjestön nettisivut, vaikka joka paikassa on kerrottu, että vähintään yksi tieteellinen lähde on pakollinen ja sillä tarkoitetaan tiedekirjaa tai vertaisarvioitua artikkelia. Mikään ei ole turhauttavampaa. Ainakin itse olen tyytyväisempi, jos opiskelija kysyy ajoissa apua, saa palautettua kerralla hyväksyttävän työn ja toivottavasti myös oppii tavoitteena olleen asian.

Tsemppiä opintoihin!

Kirjoitat vaan perusohjeistuksen mukaisena. Kyllä sinä saat palautetta kirjoituksistasi ja voit sitten korjata työtäsi. Esseetä ei kai koskaan hylätä vaan palautetaan korjattavaksi.

Kasvatustiede lienee vapaamuotoisimpia, tai sitten minä olen luonnonlahjakkuus kirjoittajana. Koko opiskeluaikana vain pari esseetä tökki. Toinen siksi, että en oikeasti ymmärtänyt tentittävästä kirjasta paljonkaan ja toisessa olin huolimaton ja siitä puuttui osa aineistosta kokonaan.

Hirveästi sain teiltä vinkkejä kirjoittamiseen! Ei se kirjoittaminen niin vaikeaa ollut kuin olin päässäni saanut asian paisuteltua :) 

Mulla samat mietteet.

Olen jo tehnyt ensimmäisen palautettavan työn. Mielestäni tehtävä oli helppo, mutta sain tekstiä vajaan anelosen, eikä hajuakaan, riittääkö. Kysymykseen se kyllä vastaa. Tosin pitänee katsoa vielä yksi luento, jos siellä tulisi jotain vastausta. Minulla aihealue on tietojenkäsittely.

25 lisää, että minun tehtävä ei ole essee, vaan analyysi. En oikein tiedä, pitäisikö se olla esseetyylinen.