Kokeeko joku muu, että ystävät eivät tue mitenkään, vaan ennemmin syövät voimavaroja?
Itsellä on niin. Lisäksi jouduin juuri sanomaan eräälle tällaiselle ihmiselle "suorat sanat" siitä, miten hän on pahoittanut mieleni, ja asia on vielä kesken, mutta epäilenpä, että sen sanominen meitä mitenkään lähensi. Sekin siitä sitten. Olen tuntenut hänet 40 vuotta (olemme sukua) ja olemme olleet aika harvoin tekemisissä. Mutta pidin häntä läheisenä ihmisenä, mitä nyt siitä, että hänen mielestään meidän piti aina kaikessa tehdä siten, kuin hänestä tuntuu. En enää jaksanut sitä, ja sanoin asiasta, veikkaanpa, että henkilö ilmeisesti vain feidaa asian, koska ei voi nähdä vikaa itsessään. Tai ei ehkä osaa korjata sitä, jos näkeekin, ehkä loukkaantui, kun se ei enää ollutkaan mulle ok, en tiedä.
Todella typerää loukkaantua siitä, ettei jokin oma vaje ole muille ok.
Kommentit (5)
Eikö sinun ap pitäisi etsiä itsellesi sopivia ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap pitäisi etsiä itsellesi sopivia ystäviä?
Ei, minut on kasvatettu sopimaan muille.
Ap
Ja nyt en siis aio enää olla sellainen.
Ap
"hänen mielestään meidän piti aina kaikessa tehdä siten, kuin hänestä tuntuu."
tällainen käytös aikuiselta on siis niin täysin käsittämätöntä, etten tajua, miten on voitukin kasvattaa niin itsekeskeinen ihminen. Sukset menivät ristiin, kun ryhdyin tyhmyyksissäni auttamaan häntä liian isosti. Siinä saisi uuvuttaa itsensä täysin, eikä toinen olisi silti koskaan valmis huomioimaan sinua.
Harmi sinänsä, koska on tässä ihmisessä joitain pieniä hyviäkin puolia. Mutta, aina ei saa mitä haluaa, minä siis hyvää ystävää.
Ap
Tervemenoa vaan etsimään seuraa, josta on kivaa olla hänen kanssaan, kun aina pitää tehdä sitä, miltä tästä ihmisestä tuntuu, että on tehtävä. Ei tule edes ikävä.
Ap