Lue keskustelun säännöt.
Olisi mukava jos kotona odottaisi töistä tullessa iloinen kodinhengetär, lämmin ruoka ja leipomukset
07.09.2018 |
Kenestäpä ei olisi? Harmi vaan, että olen itse se heteroavioliitossa oleva naispuoleinen henkilö, jolle tällaiset odotukset perinteisesti langetetaan... Tuntuuko teiltä koskaan samalta?
Kommentit (48)
No ihan samasta olen itse haaveillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olishan tuo ihanaa. Mutta ei auta, itse se on työpäivän jälkeen ruvettava ruuan tekoon nälkäiselle perheelle. Mies ei töistä tultuaan tee yhtään mitään.
Jep. Mukavaahan tuo olisi. Vielä kun olisi putipuhdasta. Multa irtoaisi rahatkin ukon elättämiseen, mutta ei taida löytyä kodinhengetärtä vaan sohvan kuluttajia ja sotkijoita.
N29
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset ois siisteissä ja näteissä vaatteissa, tohvelit lämmitetty ja mies kaataisi kirjastohuoneessa lasillisen mulle. Huolehtisi, ettei äitiä häiritä, jotta saan rauhassa lukea päivän lehden ja palautua päivästä. Huoh, kelpais mulle!
T.Nainen
Jatkan vielä. Illalla miehen laitettua lapset nukkumaan ja siivottua keittiön, läpsyttäisin takapuolta ja vaatisin makuuhuoneeseen peuhaamaan. Sitten suihkun ja saunan kautta nukkumaan.
Musta ois tullut miehenä hirveä sovinisti! Naisena tyydyn noin puoliksi hoidettuihin kotitöihin...
T. Sama 1 vastaaja
Ruuanlaitosta tykkään ja joskus leivonkin miehelleni, itse en makeaa syö, mutta siivouksen ja pyykinpesun mielelläni antaisin kodinhengettären tehtäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tällä hetkellä tlanne, että kun menen töistä kotiin, on ruoka valmiina. Näin perjantaisin on myös talo siivottu miehen ja teinien voimin. Leipomaan mies ei kyllä ole alkanut, pyykinpesu on opetteluvaiheessa, kaupassakäynti sujuu jo ilman listaa. Mies on työttömänä ollut muutaman kuukauden ja tietysti toivon, että hän saa töitä, mutta onhan tämä aika luksusta! Mietin, että osasikohan mieheni arvostaa tällaista silloin kun hän oli töissä ja minä kotona lasten kanssa? Tein joka päivä ruuan valmiiksi, siivosin, leivoin, hoidin käytännössä kaikki kotihommat, myös esim. lumityöt, puiden kantamisen ja uunien lämmityksen (asumme vanhassa talossa). Mies kävi töissä ja iltaisin sai sitten levätä, olla lasten kanssa ja harrastaakin.
Kyllä vain tuntuu elämä niin älyttömän helpolta, kun ei tarvi heti alkaa kotitöihin kun tulee töistä kotiin, ehtii jopa levätä ja jaksaa harrastaa!
Kyllä sitä töistä tullessa odottaa, että olisi ruoka edes valmiina jos mies on ollut vapaalla. Harvemmin vain on, itse se on kyllä syönyt, ei vain tule mieleen että mullakin on nälkä töistä tullessa. Lisäksi astiat kerääntynyt altaaseen, eikä ole koneeseen asti jaksanut laittaa, koira lenkittämättä ja kaikki muukin tekemättä. Eipä se sitten auta muu kuin alkaa suoraan töistä tultua siivoamaan ja ruokaa laittamaan. Vaimo vois olla kiva!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli kotona 5 kk vuorotteluvapaalla alle 2 v:n kanssa, kun tulin töistä kotiin oli ruoka valmiina odottamassa :)
Olen nainen ja en ole mikään kodinhengetär, mutta en myöskään edes haaveilisi tuollaisesta. Lapset ovat jo teinejä, koti yleensä ihan perussiisti, en halua toista lämmintä ruokaa enää kotiin tullessa ja leipomuksia en halua. Saan siis töistä tullessa istahtaa ihan rauhassa vaikka sohvan nurkkaan ja vain olla. Niin kuin nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi ois kyllä ihana, vaan ei mahdollista heteronaiselle, joten tyydyn olemaan yksin. Ei ole ruokaa odottamassa, mutta eipähän myöskään kaameaa sotkua tai toista ihmistä vaatimuksineen ja tarpeineen.
Passaaminen ja palvelu kuulostaa ihan mukavalle ja onkin sitä niin kauan kuin se ei aiheuta riippuvuutta. Kyllä minä katson menettäväni jotakin elämänhallinnasta jos toinen päättäisi sen mitä on ruokana, millain järjestys ja siisteys on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhanajan kodinhoitaja kelpais kyllä, lähtis sitten kotiinsa vaikka klo 17. Päivällä siivoais, silittäis, tekis ruoat. Kyllä mä tekemistä sille keksisin....
Mä tykkäisin hepeneissä valmiina odottelevasta. Ei silti ruokaa ja jointti ensin ja sitten voi alkaa viihdyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep. Mukavaahan tuo olisi. Vielä kun olisi putipuhdasta. Multa irtoaisi rahatkin ukon elättämiseen, mutta ei taida löytyä kodinhengetärtä vaan sohvan kuluttajia ja sotkijoita.
N29
No hommaa kodinhoitaja. Tulee halvemmaksi ja lisäät työllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhanajan kodinhoitaja kelpais kyllä, lähtis sitten kotiinsa vaikka klo 17. Päivällä siivoais, silittäis, tekis ruoat. Kyllä mä tekemistä sille keksisin....
Mä en keksisi vaikka meillä iso omakotitalo ja kolme lasta. Ei tässä nyt niin paljon hommaa ole, kun asioissa on hieman järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset ois siisteissä ja näteissä vaatteissa, tohvelit lämmitetty ja mies kaataisi kirjastohuoneessa lasillisen mulle. Huolehtisi, ettei äitiä häiritä, jotta saan rauhassa lukea päivän lehden ja palautua päivästä. Huoh, kelpais mulle!
T.Nainen
Jaa, nää onkin täällä taas katkeria feministejä, joka elää kuvitelmissaan jotain 50-lukua, jota muut ei enää elä. Just ku luulin, et tästä sais keskutelun aikaseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset ois siisteissä ja näteissä vaatteissa, tohvelit lämmitetty ja mies kaataisi kirjastohuoneessa lasillisen mulle. Huolehtisi, ettei äitiä häiritä, jotta saan rauhassa lukea päivän lehden ja palautua päivästä. Huoh, kelpais mulle!
T.Nainen
Jatkan vielä. Illalla miehen laitettua lapset nukkumaan ja siivottua keittiön, läpsyttäisin takapuolta ja vaatisin makuuhuoneeseen peuhaamaan. Sitten suihkun ja saunan kautta nukkumaan.
Musta ois tullut miehenä hirveä sovinisti! Naisena tyydyn noin puoliksi hoidettuihin kotitöihin...
T. Sama 1 vastaaja
Et sä mitään peuhais, kun sua tyrkittäis pois. Yrität miettiä, missä vika. Ehkä rohkeasti kysytkin, mut vastaus on tiuskasu "ei mikään!!!" Silti jatkuu mökötys ja kyräily ja nalkutus.
Ja lapset ois siisteissä ja näteissä vaatteissa, tohvelit lämmitetty ja mies kaataisi kirjastohuoneessa lasillisen mulle. Huolehtisi, ettei äitiä häiritä, jotta saan rauhassa lukea päivän lehden ja palautua päivästä. Huoh, kelpais mulle!
T.Nainen