Vauva tulossa, onko toivoa että mies haluaisi sitoutua?

Jos ei ole tähänkään mennessä halunnut, niin miksi nyt yhtäkkiä haluaisi?

Pikemmin luulisi, että tuo lapsi vie viimeisenkin mielenkiinnon tapailuun, varsinkin jos olet hankkiutunut miehen tietämättä raskaaksi. Tuollainen varmasti säikäyttää hänet tosi pahasti ja aiheuttaa todella negatiivisia tunteita sinua kohtaan.

Näin veikkaisin. Toivotaan, että olen väärässä!

Tuskin lapsen saaminen vaikuttaa siihen. Saattaa häipyä lapsen syntymän myötä.

Pettikö pillerit?

Oli vahinko, muttei tahallinen. Eikä ole aiheuttanut ainakaan vielä negatiivisia tunteita, vaan on tapailtu tiiviisti kuten ennen raskauttakin. Mies on kiinnostunut vauvasta, vaikka asia ei hänelle vielä konkreettinen. Molemmille kova paikka tällainen ylläri ja on tuonut etenkin omalta puolellani säröjä "suhteeseen". Olen jopa ihmetellyt miehen rauhallisuutta, kun itse oon aivan romuna ja raskaus yli puolen välin.

Eniten pelkään tietenkin hylkäämistä ja yksin jäämistä. En tähän suhdesoppaan lasta tieten tahtoen haluaisi.

Ei minun entiseni ainakaan sitoutunut minuun, ainoastaan lapseen. Lapsi oli yhteisestä sopimuksesta tehty ja sovittuna ajankohtana. Silti mies petti ja piti pidempiä suhteita sekä raskausaikana että lapsen synnyttyä. En mennyt hänen kanssaan naimisiin enkä kihloihin vaikka kysyikin. Annoin lapsen macho-miehen mukaan kun erosimme. Tapaan lasta joka toinen viikonloppu ja aloitetaan varmaankin vuorottelu kunhan aloittaa eskarin tai viimeistään kun on päässyt kunnolla koulun alkuun. 

Aina kuulee näitä ikäviä tarinoita, eikö kenelläkään toisenlaisia kokemuksia? Toki tuntuu että tällä palstalla ei ylipäätään törmää onnellisiin tarinoihin vaan miehet lähtee pettämään heti synnäriltä.

"Vahinko". Joopajoo. Kyllä tietynlaiset naiset tekevät tätä ihan tarkoituksella.

Mitä ihmettä teet epäluotettavalla miehellä? Pärjäät paremmin yksin. Aikanaan voi löytyä joku oikea kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Oli vahinko, muttei tahallinen. Eikä ole aiheuttanut ainakaan vielä negatiivisia tunteita, vaan on tapailtu tiiviisti kuten ennen raskauttakin. Mies on kiinnostunut vauvasta, vaikka asia ei hänelle vielä konkreettinen. Molemmille kova paikka tällainen ylläri ja on tuonut etenkin omalta puolellani säröjä "suhteeseen". Olen jopa ihmetellyt miehen rauhallisuutta, kun itse oon aivan romuna ja raskaus yli puolen välin.

Eniten pelkään tietenkin hylkäämistä ja yksin jäämistä. En tähän suhdesoppaan lasta tieten tahtoen haluaisi.

Ja silti päätit jatkaa raskautta etkä keskeyttää sitä? Niin kai.

Itsepä päätit lapsen pitää, joten näillä mennään ja pitää olla varautunut myös yksin sen kasvatukseenkin sitten. Se on niin yksinkertaista.

Huono mies ei muutu lapsen myötä yhtään paremmaksi. Päinvastoin, teillä alkaa mennä vielä huonommin koska hän ei tule jaksamaan lapsiperhearkea.

Miksi ihmeessä et tehnyt aborttia?

Vierailija kirjoitti:

"Vahinko". Joopajoo. Kyllä tietynlaiset naiset tekevät tätä ihan tarkoituksella.

Mikähän tämä tietynlainen nainen on? Miehelläkin velvollisuus huolehtia ehkäisystä erityisesti kun ei olla virallisessa suhteessa.

Miehellä oli tässä tapauksessa myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, tehdäänkö abortti. Jos vastaus olisi ollut että tehdään, en halua tätä lasta, niin lasta ei olisi tulossa. En kestäisi miehen vihoja itseni ja lapsen niskoilla lopun elämää. En haluaisi lasta tilanteeseen, jossa hän olisi täysin ei-toivottu.

Vaikuttaa siltä, että mies on jo sitoutunut, kun kerran haluaa juuri tuon lapsen sinun kanssa.

Vastaus kysymykseesi: ei.

Ja tietenkin tein alussa sen pohdinnan, että varaudun yksin jäämiseen. Nyt kun synnytys alkaa olla lähempänä ja vauva potkii masussa, niin hiipii mieleen myös pelko tulevasta. Ja sehän on luonnollista, oli lapsi suunniteltu tai ei. Yritän ajatella positiivisesti ja elätellä toiveita. Kai sen takia, että jaksaisin ja voisin olla onnellinen lapsesta.

Mikäli et ole onnistunut saada miestä sitoutumaan aikaisemmin, et siinä onnistu nytkään. Mies ei päättänyt haluta ei-toivottua raskautta, sinä teit päätöksen yksin. Et voi olettaa, että mies muuttaa mielensä ja taipuu päätöksiisi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että mies on jo sitoutunut, kun kerran haluaa juuri tuon lapsen sinun kanssa.

Voi myös olla, että ei kyennyt käskemään aborttiin. Se olisi varmasti ollut loppu meidän suhteelle. En itse olisi kestänyt asiaa ja toisaalta hän ei varmaan olisi kestänyt katsella mua, lapsensa tappajaa. Että huoh, mikä tässä sitten on se huonoin vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli et ole onnistunut saada miestä sitoutumaan aikaisemmin, et siinä onnistu nytkään. Mies ei päättänyt haluta ei-toivottua raskautta, sinä teit päätöksen yksin. Et voi olettaa, että mies muuttaa mielensä ja taipuu päätöksiisi.

Hän ei myöskään päättänyt olla haluamatta. Enkä ole häntä taivuttelemassa mihinkään, aivan itse saa jatkossakin päättää. Itse voin vain toivoa parasta ja kannustaa isyyteen.