Olen töissä apteekissa, ja tuon esille näkökulman

Vierailija kirjoitti:

Tuon näkökulman vastineena esille toiseen ketjuun viitaten, jossa keskustellaan ostosrauhasta apteekissa.

Olen töissä pääkaupunkiseudulla isossa apteekissa, jonka päivittäinen asiakasmäärä on suuri. Näistä asiakkaista ylivoimainen enemmistö on hyvin halukas keskustelemaan farmaseutin kanssa lääkityksestään ja näkisin ongelmaksemme ennemminkin sen, ettemme pysty vastaamaan sillä volyymilla, mitä asiakkaat haluaisivat itsehoitolääkepuolella keskustella. On siis virhe kuvitella pelkän keskustelupalstan perusteella, ettei lääkeneuvontaa kaivata. Sitä halutaan paljon ja nykyisin vieläkin enemmän ihmisten ollessa valveutuneita. Googlen kautta löytää erinomaista ja asiantuntevaa tietoa JOS ymmärtää ne kriteerit, jotka lähteen on täytettävä ollakseen edellä mainittua. Googlesta löytää myös pilvin pimein väärää ja jopa hengelle vaarallista informaatiota pahimmillaan naamioituna näennäisesti luotetun lähteen tuottamaksi ja tämän saan työssäni huomata asiakkaiden parissa päivittäin.

Toiseksi otan kantaa lääkeneuvontaan ja lääkitysturvallisuuteen liittyen. Apteekkia ei voi verrata ruokakauppaan. Lääke on lääke, vaikka se olisi hyllyssä ostettavissa ilman reseptiä. Parasetamolilla saa itseltään muutamalla tabletilla hengen pois ja ibuprofeeni puolestaan on osallisena vuosittain yli sadan henkilön kuolemaan. Farmaseutti on lain mukaan _velvollinen_ ottamaan selvää, mitä lääkettä asiakas haluaa ja mihin vaivaan.

Moni asiakkaista käyttää itsehoitolääkkeitä väärin silkkaa ymmärtämättömyyttään. Ei se useimmiten onneksi hengenvaarallista ole, mutta voi tuottaa kuitenkin monen laisia terveydellisiä ongelmia pitkällä tähtäimellä. Tämä koskee myös vitamiineja.

Farmaseuttien on tunnettava useita satoja lääkkeitä, niiden toimintamekanismit reseptori- ja välittäjäainetasolla. Niiden yleisimmät interaktiot on osattava ulkoa ja tiedettävä, mihin mekanismiin interaktio perustuu. Sairaudet ja niiden patogeneesit on tunnettava, koska on lääkkeitä ja nimen omaan myös itsehoitolääkkeitä, joita ei saa käyttää tietyn sairauden kanssa tai on noudatettava suurta varovaisuutta. On myös asiakkaita, jotka tulevat apteekkiin ostamaan itsehoitolääkettä johonkin vaivaan, joka todellisuudessa ei ole hoidettavissa ko lääkkeellä, vaan vaatii toisen valmisteen tai lääkärin konsultaation.

Eräässä Apteekkariliiton Twitter-tempauksessa oli taannoin hyviä esimerkkejä siitä, miten suuri ja edelleen kehitettävä apteekkien neuvonnan tarve on. Emätinpuikkoja ei saa nielaista, parasetamoli ei sovi krapulalääkkeeksi, koska se on maksatoksinen, rintakipua ei saa varauksetta hoitaa närästyslääkkeillä, aspiriini kipulääkkeenä on useimmiten huono vaihtoehto, koska se estää veren hyytymistä, ibuprofeenia ei tulisi käyttää useita kertoja viikossa ilman mahansuojalääkettä, jos on astma, tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää/ varoa, yskänlääkkeessä valitaan mielellään limaa irrottava vaihtoehto, vaikka se useimmiten pahentaa oireita, useampien eri vitamiinivalmisteiden käyttö voi nostaa päivittäisen saannin moninkertaiseksi suosituksiin nähden jne.

Lopuksi yhteenvetona: farmaseutti haluaa varmistua sinun turvallisuudestasi. Se on hänen lakiin kirjattu velvollisuutensa. Hän kyselee sairauksistasi ja oireistasi, koska hän tuntee lääkkeet ja niiden käyttöaiheet. Kyse ei ole pelkästään asiakaspalvelusta sanan siinä merkityksessä, kuin vaikkapa vaateliikkeessä tai huonekalukaupassa. Kyse on asiantuntijuuden tuomisesta saataville ja tämä on edellytyksenä sille, että mitään lääkkeitä ylipäätään saa myydä muutoin kuin reseptillä.

Erinomaisesti kirjoitettu! Tuota ei aina "halua" muistaa, kun etsii jotain simppeliä tuotetta. Hyvää jatkoa!  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon näkökulman vastineena esille toiseen ketjuun viitaten, jossa keskustellaan ostosrauhasta apteekissa.

Olen töissä pääkaupunkiseudulla isossa apteekissa, jonka päivittäinen asiakasmäärä on suuri. Näistä asiakkaista ylivoimainen enemmistö on hyvin halukas keskustelemaan farmaseutin kanssa lääkityksestään ja näkisin ongelmaksemme ennemminkin sen, ettemme pysty vastaamaan sillä volyymilla, mitä asiakkaat haluaisivat itsehoitolääkepuolella keskustella. On siis virhe kuvitella pelkän keskustelupalstan perusteella, ettei lääkeneuvontaa kaivata. Sitä halutaan paljon ja nykyisin vieläkin enemmän ihmisten ollessa valveutuneita. Googlen kautta löytää erinomaista ja asiantuntevaa tietoa JOS ymmärtää ne kriteerit, jotka lähteen on täytettävä ollakseen edellä mainittua. Googlesta löytää myös pilvin pimein väärää ja jopa hengelle vaarallista informaatiota pahimmillaan naamioituna näennäisesti luotetun lähteen tuottamaksi ja tämän saan työssäni huomata asiakkaiden parissa päivittäin.

Toiseksi otan kantaa lääkeneuvontaan ja lääkitysturvallisuuteen liittyen. Apteekkia ei voi verrata ruokakauppaan. Lääke on lääke, vaikka se olisi hyllyssä ostettavissa ilman reseptiä. Parasetamolilla saa itseltään muutamalla tabletilla hengen pois ja ibuprofeeni puolestaan on osallisena vuosittain yli sadan henkilön kuolemaan. Farmaseutti on lain mukaan _velvollinen_ ottamaan selvää, mitä lääkettä asiakas haluaa ja mihin vaivaan.

Moni asiakkaista käyttää itsehoitolääkkeitä väärin silkkaa ymmärtämättömyyttään. Ei se useimmiten onneksi hengenvaarallista ole, mutta voi tuottaa kuitenkin monen laisia terveydellisiä ongelmia pitkällä tähtäimellä. Tämä koskee myös vitamiineja.

Farmaseuttien on tunnettava useita satoja lääkkeitä, niiden toimintamekanismit reseptori- ja välittäjäainetasolla. Niiden yleisimmät interaktiot on osattava ulkoa ja tiedettävä, mihin mekanismiin interaktio perustuu. Sairaudet ja niiden patogeneesit on tunnettava, koska on lääkkeitä ja nimen omaan myös itsehoitolääkkeitä, joita ei saa käyttää tietyn sairauden kanssa tai on noudatettava suurta varovaisuutta. On myös asiakkaita, jotka tulevat apteekkiin ostamaan itsehoitolääkettä johonkin vaivaan, joka todellisuudessa ei ole hoidettavissa ko lääkkeellä, vaan vaatii toisen valmisteen tai lääkärin konsultaation.

Eräässä Apteekkariliiton Twitter-tempauksessa oli taannoin hyviä esimerkkejä siitä, miten suuri ja edelleen kehitettävä apteekkien neuvonnan tarve on. Emätinpuikkoja ei saa nielaista, parasetamoli ei sovi krapulalääkkeeksi, koska se on maksatoksinen, rintakipua ei saa varauksetta hoitaa närästyslääkkeillä, aspiriini kipulääkkeenä on useimmiten huono vaihtoehto, koska se estää veren hyytymistä, ibuprofeenia ei tulisi käyttää useita kertoja viikossa ilman mahansuojalääkettä, jos on astma, tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää/ varoa, yskänlääkkeessä valitaan mielellään limaa irrottava vaihtoehto, vaikka se useimmiten pahentaa oireita, useampien eri vitamiinivalmisteiden käyttö voi nostaa päivittäisen saannin moninkertaiseksi suosituksiin nähden jne.

Lopuksi yhteenvetona: farmaseutti haluaa varmistua sinun turvallisuudestasi. Se on hänen lakiin kirjattu velvollisuutensa. Hän kyselee sairauksistasi ja oireistasi, koska hän tuntee lääkkeet ja niiden käyttöaiheet. Kyse ei ole pelkästään asiakaspalvelusta sanan siinä merkityksessä, kuin vaikkapa vaateliikkeessä tai huonekalukaupassa. Kyse on asiantuntijuuden tuomisesta saataville ja tämä on edellytyksenä sille, että mitään lääkkeitä ylipäätään saa myydä muutoin kuin reseptillä.

Erinomaisesti kirjoitettu! Tuota ei aina "halua" muistaa, kun etsii jotain simppeliä tuotetta. Hyvää jatkoa!  

Kiitos. Hyvää jatkoa myös sinulle. Ap.

Mikähän siinä on, että eläinlääkkeistä ette tiedä hittojakaan? Punkkituotteet, matolääkkeet, eläimille soveltuvat ihmisten lääkkeet. Kun kysyy, teiltä menee sormi suuhun ja alkaa pakettien lukeminen. Osaan ne paketit itsekin lukea, kiitosta vaan. Onneksi eläinlääkäriltä olen saanut ensin ohjeet ja sitten tulen apteekkiin kuuntelemaan ulkolukua.

Vierailija kirjoitti:

Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)

Mun kokemuksen mukaan apteekin henkilökunnalla on monesti paremmat tiedot lääkkeistä, kuin jollain päivystyksessä säheltävillä kandeilla, jotka leikkivät sitä lääkäriä. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun apteekista ovat joutuneet ottamaan yhteyttä lääkkeen määränneeseen paikkaan, että ihanko olette sitä mieltä että tätä lääkettä tälle asiakkaalle annetaan. Ja kas, henkikulta säilyi juuri apteekkihenkilökunnan ammattilaisuuden ansiosta.

Juuri näin! Aamen.

Mutta ei, ei haluta ymmärtää. Kyllä sillä seurauksensa on, jos Buranaa napataan joku päivä mukaan ruokakaupan hyllyltä.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että eläinlääkkeistä ette tiedä hittojakaan? Punkkituotteet, matolääkkeet, eläimille soveltuvat ihmisten lääkkeet. Kun kysyy, teiltä menee sormi suuhun ja alkaa pakettien lukeminen. Osaan ne paketit itsekin lukea, kiitosta vaan. Onneksi eläinlääkäriltä olen saanut ensin ohjeet ja sitten tulen apteekkiin kuuntelemaan ulkolukua.

Saman olen huomannut ihan ihmisten lääkkeissä. Yleensä se neuvonta on sitä, että farmaseutti tai joku muu työntekijä lukee ne ohjeet lääkepaketin kyljestä. Ihan jees, jos sattuisi itse olemaan lukutaidoton tai heikkonäköinen.

Vierailija kirjoitti:

Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)

Suoritappas sinä ensin ne kolmen vuoden korkeakouluopinnot farmasiasta ja tule sen jälkeen kertomaan, mitä farmaseutti osaa/tietää tai ei osaa/ei tiedä. Tietämättömän on hyvä huudella ja tyhjät tynnyrit kumisevat kovimmin.

Vielä kun voisitte olla vähän hiljaisempia siellä... Oli todella kiusallista ja suorastaan kamalaa kun farmaseutti kailotti puhelimeen toiseen apteekkiin soittaessaan nimeni ja lääkkeen, jota olin vailla. Samaan aikaan paikalla oli myös eräs miespuolinen tuttavani, joka pahoitteli minulle jälkikäteen apteekin ovella ikävää tilannetta kun sai tahtomattaan TOISELLA PUOLELLA apteekkia aivan liikaa informaatiota minusta. Kyse todella kiusallisesta ja intiimistä vaivasta, jota olen pyrkinyt salaamaan ihmisten ilkeyden takia.

Olisi hienoa törmätä näin osaavaan ja ammattitaitoiseen myyjään apteekissa. Omalle kohdallani on osanut hyvin paljon pakettien avaajia ja sieltä katsojia.

Vierailija kirjoitti:

Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)

Osastofarmaseutti on kyllä kullanarvoinen asia myös lääkärille. Se ei ole mitenkään harvinaista että kun kysyy lääkäriltä jotain niin hän käskee kysymään farmaseutilta tai että lääkäri kysyy itse tai pyytää hoitajaa kysymään tai varmistamaan jotain vielä farmaseutilta.

t. Hoitaja, töissä sairaalassa vuodeosastolla

Vierailija kirjoitti:

Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)

Farmaseutti ei ole lääkäri, vaan lääkkeiden asiantuntija. Lääkäreillä on luonnollisesti aikansa, paikkansa ja tärkeä tehtävänsä, mutta lääkäri saattaa tuntea vain jokusen kymmenkunta oman alansa lääkeainetta. Farmaseutin on tunnettava useita satoja eri lääkeaineita.

Farmaseutin tehtävä on myös lääkettä toimittaessaan _joka ainoa kerta_ tarkistettava, vastaako määrätyn lääkkeen annostus ohjetta, joka kyseisellä valmisteella on katsottu turvalliseksi. Jos ei, farmaseutti ei saa lääkettä toimittaa, ellei reseptiin ole kirjattu merkintää siitä, että lääkäri ottaa täyden vastuun lääkkeen poikkeavasta käytöstä.

Lääkäri ei myöskään ole potilaansa vierellä apteekkikäynneillä tarkistamassa, mitä potilas itsehoitopuolelta itselleen hankkii. Olen todistanut tapausta, jossa nainen tuli apteekkiin hakemaan varfariinia, joka ei ollut hänelle uusi lääke. Toimituksen jälkeen rouva ilmoitti, että nyt vielä buranaa ja sitten kotiin kahveelle. Farmaseutti reagoi onneksi heti kysymällä, kenelle burana tulee. Nainen vastasi, että itselle ja sitä hän on vuosia käyttänyt kipuihinsa. Farmaseutti totesi, että "vaan ettepä käytä enää". Rouvan verenvuoto riski oli suurentunut, koska sekä varfariini, että ibuprofeeni vaikuttavat veren hyytymiseen eri mekanismeilla. Joko lääkäri ei ollut tätä hänelle kertonut tai rouva ei ollut asiaa sisäistänyt. Kumpikin on valitettavan yleistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin! Aamen.

Mutta ei, ei haluta ymmärtää. Kyllä sillä seurauksensa on, jos Buranaa napataan joku päivä mukaan ruokakaupan hyllyltä.

Niin, on tyhmiä ja lukutaidottomia ihmisiä. Ei minulle kuitenkaan ole ikinä tarjottu neuvontaa Buranaa ostaessa, ainoastaan reseptilääkkeiden kohdalla. Niidenkin kohdalla vain jos tuote ei ennen käytössä, tai olen itse kysynyt.

Farmaseutilla on vähemmän tietoa lääkkeistä kuin minulla.

Uskon kyllä farmaseuttien tietotaitoon...harvoin kuitenkaan ulkoa muistavat esim.lääkkeiden yhteisvaikutuksia, katsovat netistä.

Itsekin katson vaikuttavan aineen nimen perusteella yhdestä amerikkalaisesta tietokannasta yhteisvaikutukset ym. Osaan kyllä suodattaa luotettavat ja ei-luotettavat lähteet toisistaan.

Ikäviä ovat henkilöt, jotka sivuoirelistan perusteella luulevat saavansa sivuoireet...tai ajattelevat tyyliin " En minä mitään kolesterolilääkkeitä syö, ovat vaan rahastusta, naapurin Taunokin sai lihaskipuja niistä..." Maalaisjärki suojelee moisilta luuloilta.

Ap, jäin ihmettelemään yskänlääkekommenttiasi. Eikös viime aikoina ole opetettu, että limaa irrottava yskänlääke on perusflunssassa tarpeeton? Ja yskänärsytystä vähentävät käsikauppalääkkeet taas tehottomia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin! Aamen.

Mutta ei, ei haluta ymmärtää. Kyllä sillä seurauksensa on, jos Buranaa napataan joku päivä mukaan ruokakaupan hyllyltä.

Niin, on tyhmiä ja lukutaidottomia ihmisiä. Ei minulle kuitenkaan ole ikinä tarjottu neuvontaa Buranaa ostaessa, ainoastaan reseptilääkkeiden kohdalla. Niidenkin kohdalla vain jos tuote ei ennen käytössä, tai olen itse kysynyt.

No, mulle on kyllä sanottu ostaessani Buranaa ja Finrexiniä, että niitä ei saa käyttää yhtä aikaa. Useampaankin kertaan.

Mä oon edelleen sitä mieltä, että apua saa tarjota, mutta kun siitä kieltäydytään, kysyjä hipsii pois paikalta eikä jää siihen viereen toljottamaan ja sitten taas ala tuputtaa apuaan, jos asiakas yhteenkään pakkaukseen tarttuu.

Sinulle AP ei ymmärrettävästi kelvannut se aikaisempi ketju tästä aiheesta, luultavasti siksi, kun siellä on heti aloituksessa tämä inhottava linkki:

http://www.apteekkariliitto.fi/uusiapteekki

kyselyyn, jossa vastaajat voivat myös omin sanoin esittää toiveitaan - vaikkapa sen suhteen, että kuinka innokkaasti heille saa tyrkyttää apua, holhota heitä, alkaa inttämään heille, ja kailottaa heidän terveys- ja lääke-asiansa muidenkin kuultaviksi.

Onpahan kuitenkin ihan Apteekkariliiton sivuilla. Mikähän kumma siinä linkissä nyt niin kamalaa on...?

Harvemmin minulle neuvoja tarjotaan niistä käsikauppalääkkeistä. Sen sijaan reseptilääkkeet joita olen jo useamman vuosikymmenen käyttänyt krooniseen vaivaan muistetaan kyllä joka kerta kailottaa muillekin asiakkaille samalla kun luetaan paketinkyljestä annostusohjetta joka ei minulle edes päde. Tuskin kukaan kyseenalaistaa farmaseuttien tiedonantovelvoitteita, vaan ehkä ennemminkin sitä tapaa millä tämä ohjeistus hoidetaan. Vinkkinä: Se oikea tapa ei ole liimautua asiakkaan kylkeen ameeban lailla ja sitten huudella sen asiakkaan yksityiset asiat koko apteekin kuultavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylläri, apteekin tädillä on vähän noussut hattuun ja luulee olevansa joku lääkäri. Laskeuduppas sieltä norsunluutornista, hih :)

Farmaseutti ei ole lääkäri, vaan lääkkeiden asiantuntija. Lääkäreillä on luonnollisesti aikansa, paikkansa ja tärkeä tehtävänsä, mutta lääkäri saattaa tuntea vain jokusen kymmenkunta oman alansa lääkeainetta. Farmaseutin on tunnettava useita satoja eri lääkeaineita.

Farmaseutin tehtävä on myös lääkettä toimittaessaan _joka ainoa kerta_ tarkistettava, vastaako määrätyn lääkkeen annostus ohjetta, joka kyseisellä valmisteella on katsottu turvalliseksi. Jos ei, farmaseutti ei saa lääkettä toimittaa, ellei reseptiin ole kirjattu merkintää siitä, että lääkäri ottaa täyden vastuun lääkkeen poikkeavasta käytöstä.

Lääkäri ei myöskään ole potilaansa vierellä apteekkikäynneillä tarkistamassa, mitä potilas itsehoitopuolelta itselleen hankkii. Olen todistanut tapausta, jossa nainen tuli apteekkiin hakemaan varfariinia, joka ei ollut hänelle uusi lääke. Toimituksen jälkeen rouva ilmoitti, että nyt vielä buranaa ja sitten kotiin kahveelle. Farmaseutti reagoi onneksi heti kysymällä, kenelle burana tulee. Nainen vastasi, että itselle ja sitä hän on vuosia käyttänyt kipuihinsa. Farmaseutti totesi, että "vaan ettepä käytä enää". Rouvan verenvuoto riski oli suurentunut, koska sekä varfariini, että ibuprofeeni vaikuttavat veren hyytymiseen eri mekanismeilla. Joko lääkäri ei ollut tätä hänelle kertonut tai rouva ei ollut asiaa sisäistänyt. Kumpikin on valitettavan yleistä. Ap

Varfariinin käytön aloituksessa osaava farmaseutti kyllä myös valistaa asiakasta tulehduskipulääkkeiden käyttökiellosta varfariinihoidon yhteydessä. Eikö niin?

Terv. Hoitaja