Vierailija

Olen huolesta suunniltani. Taloustilanteen takia molempien käytävä töissä. Lapsi muuttunut täysin päiväkodin alettua. Päivät menneet kuulemma suhteellisen hyvin hoidossa, itkuisuutta on ollut vaipanvaihdoissa ja päiväunille mennessä. Tilanne hoitopäivän jälkeen saa minun sydämen särkymään. Lapsi näprää nallea käsissään ja tuijottaa väsyneillä silmillä eteen päin, ei nukahda autoon, ei naura, ei itke eikä juttele pariin kolmeen tuntiin hoitopäivän jälkeen. Ollut hyvin aktiivinen ja puhelias poika, siis tulee sanoja ja omaa kieltä jatkuvasti. Iltaa kohden vähän virkistyy ja leikkii ja jutteleekin, mutta paljon vaisummin kuin aikaisemmin. Ei katso enää silmiin niin paljon vaan nyprää nallea tai vaatteitaan. Apua! Kaikki hokee, että menee ohi. Meneekö? Olenko vain hysteerinen?

Sivut

Kommentit (258)

Vierailija

Miehellä oli vauvana alkanut päiväkotilapsuus. Pitkiä päivä. Eipä ole vieläkään mennyt ohi! Muistaa, miten odotti, odotti ja pettyi.  Suosittelen, että pidät hoidossa vain sen aikaa, mikä on välttämätöntä. Ei pidempiä päiviä.

Vierailija

Loukkaantunut on, ja yrittää noin sinulle kertoa, että olet hänen mielestään tehnyt väärin. Varmaan lisäksi vielä väsynyt ja uupunut rankan päiväkotipäivän jälkeen. Kyllä se siitä ohi menee! Varmasti tuntuu nyt pahalta, mutta pakkohan se töissä on käydä, ja kohta tuo on teille ihan arkea ja lapsikin käyttäytyy normaalisti. Tsemppiä!

Vierailija

ehkä on vain hämmentynyt uudesta tilanteesta ja vie vielä hetken tottua tähän 'uuteen arkeen'. Jos on ollut vain kotona kanssasi lkaksin päivät aiemmin, niin useamman ihmisen näkeminen monta tuntia putkeen saattaa olla alkuun ihmettelyä aiheuttavaa ja väsyttävääkin. Odottele rauhassa vain, kun näköjään iltaa kohden aina palautuu.

Vierailija

Olen ollut joskus jonkun aikaa 1v lasten päiväkotiryhmässä hoitajana. Täytyy sanoa että se oli kammottavin työpaikkani ikinä! Ei siksi etten pitäisi pienistä lapsista, päinvastoin, ihanin työpaikkani on ollut vastasyntyneiden tehovalvonta. Mutta tuon ikäiset päiväkodissa... Se on vaan armotonta katseltavaa. Osa on kyllä ihan kypsiä ja pärjääviä, mutta ikävä kyllä sitä toistakin lajia on, ja aika suuri osa. Pieni osa pärjää hyvin, valtaosa jotenkuten vaihtelevasti, mutta ikävän suuri osa on niin selvästi vielä liian pieniä. Vaatisivat paljon enemmän syliä, huomiota ja seuraa mitä päiväkodissa hoitaja mitenkään kerkeää antaa.

Ymmärrän että joskus tilanne vaatii pienen lapsen hoitoon vientiä, mutta hoitopaikka kannattaa silloin ainakin valita huolella. Hyvä perhepäivähoitaja, jolla muut lapset ovat mieluiten vanhempia, on varmasti paras paikka. Huonoin vaihtoehto on päiväkodin pienten ryhmä jossa kaikki ovat sitä samaa ikäluokkaa, 1-2v, tai jopa alle 1v.

Vierailija

En syytä päiväkotia. Onko kenelläkään muulla kokemusta pienen päiväkodin aloittamisesta? Toivomaamme perhepäivähoitopaikkaa emme saaneet, koska täällä ne vähentyneet rajusti. Kyllä harkitsen töistä pois jäämistä, vaikka mies painostaa työhön:(

Vierailija

Päiväkodit ei ole mitenkään optimaalisia paikkoja noin pienelle. Paljon melua, vähän huomiota ja päivärytmi (syöminen, päiväunet, yms) menee ryhmän mukaan. Ei ihme jos on väsynyt tuollaisesta rumbasta.

Vierailija

Poika haluaa ehkä vaan ottaa iisisti tarhapäivän jälkeen, hiljentyä ja olla rauhassa.
(Itsekin haluan työpäivän jälkeen vaan olla möllöttää.)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat