Mitä minun kannattaisi yrittää lähteä opiskelemaan?
Olen nyt lukion ekalla, mutta mietin tässä mitä voisin opiskella kun äly ei tahdo oikein mihinkään riittää. Minulla on todettu hahmotushäiriö ja lisäksi keskittymisvaikeuksia. Vahvuuksia minulla ei juurikaan ole, paitsi psykologin mukaan empaattisuus. Mitä heikkolahjainen ja empaattinen voisi opiskella?
Kommentit (69)
Ap täällä. Aivan aluksi haluan sanoa, että minulla ei ole todettu kehitysvammaa vaan hahmotushäiriö. Olen ihan normaaliälyinen muuten ja osaan huolehtia itsestäni. :D
Valitettavasti tuosta 20. viestistä huokuu samanlainen asenne kuin vanhemmillani, että amis olisi jotenkin huonompi kuin lukio. Tähän mennessä mikään ei ole tuntunut vaikealta koulussa, mutta eipä minulla ole ollutkaan vielä matikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai kuvista. Luulen, että tästä kuitenkin on tulossa todella rankkaa enkä varmaankaan selviä edes lyhyestä matikasta, enkä voi ilman matikkaa jatkaa oikein mihinkään korkeakouluun. :( Turha kirjoittaa edes sitä lyhyttä, jos siitäkään ei selviä. Minun täytyy yrittää puhua vanhemmilleni ja saada heidät uskomaan, että amis on minulle parempi vaihtoehto. Vaihtaminen onnistuu vielä tässä vaiheessa varmaankin ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
No käsityö ei käy mutta nuo muut kyllä. Käsitöissä minulla oli henkilökohtainen avustaja mutta silti käsityö aina 5. Lukion jälkeen voin hakea amikseen, ellen sitten keskeytä lukiota ja mene jo nyt amikseen. :D
Vanhempani siis ovat kieltäneet menemästä sinne lainkaan, vaikka se varmaan olisikin minulle parempi koulu. Siivojaksikin voisin ihan mielelläni opiskella, mutta se ei sovi vanhemmilleni.
Ap
Pian olet täysi-ikäinen eikä vanhemmillasi ole mitään sanomista siihen mitä opiskelet.
Miksi sinun pitäisi päästä korkeakouluun? Se ei ole mikään ihmisoikeus ja ihmisten täytyy toimia niillä avuilla ja älynlahjoilla, mitä on luoja suonut. Kaikista ei tule maistereita ja vielä tarvitaan duunareitakin.
Miksi vähättelet itseäsi noin paljon? Tekee pahaa lukea tuollaista! Minusta sun tulis kysyä itseltäs että mitä sinä haluat??? Ei se vaadi mitään suurta älyä päästä amkiin tai yliopistoon. Todella paljon lukemista vaan koska yleensä uutta asiaa mihin alalle sit meneekin. Sun kannattaa jo lukiossa yrittää lukea paljon että siihen totut jo. Kokeile muodostaa rutiini jossa luet joka päivä vaikka tunnin ja sit voit nostaa sitä tuntimäärää.
Mutta niin, mitä sinä HALUAISIT tehdä? :)
En vähättele, vaan olen realistinen ja haluan myös kuunnella ammattilaisia ja luotan heihin. Jos he ovat todenneet, että minulla on rajoitteita, niitä on. Kaikilla meillä on rajoitteita, mutta harvemmin älyssä. Itse en ole koskaan edes osannut haaveilla oikein mistään sen kummemmasta, kun olen aina vain tiedostanut heikkouteni. Töitä haluaisin, muulla ei ole niin väliä. Tietysti olisi kiva jos saisi ihan kohtuullista palkkaa, mutta ei siihenkään aina ole mahdollisuutta. En koe olevani hyvä missään enkä oikeasti taida ollakaan, mutta keskiverto lähes kaikessa paitsi juuri matemaattisissa aineissa sekä kädentaitoja vaativissa tehtävissä, joissa taas olen reilusti alle keskitason.
Ap
Jos kielet ja lukuaineet sujuu hyvin, niin sullahan on monta mahdollisuutta yliopistolla. Empaattisuudesta ehkä suosittelen sosiaalialaa tms. Hoitoalalle ei kannata mennä. Siellä tarvii matikkaa ja hoitoalasta riippuen muitakin luonnontieteitä.
Suotta vähättelet itseäsi. Kaikilla on heikkoutensa. Ei se tarkoita, että olet tyhmä tai ettet ansaitse hyvää elämää. 1700 e bruttopalkka voi nyt nuorena tuntua kohtuulliselta, mutta aika pian huomaa että elääkseen ilman rahahuolia tarvitsee ainakin 2000 kuussa. Laitoshuoltajan työ on myös raskas kropalle ja pilaa ihon.
Ei Ap kyllä täysin vajaaltakaan vaikuta. Varmahti ainakin amis sujuisi.
Pidän kyllä kohtuuttoman huonona jo nyt tuota alle 2000/kk palkkaa, mutta toisaalta en usko että älyllisesti rajoittunut ansaitseekaan sen parempaa. Tietysti toivon itselleni parasta, mutta haluan olla myös realistinen. Fyysisessä työssä pysyy ainakin kroppa kunnossa ja kunto hyvänä. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
En vähättele, vaan olen realistinen ja haluan myös kuunnella ammattilaisia ja luotan heihin. Jos he ovat todenneet, että minulla on rajoitteita, niitä on. Kaikilla meillä on rajoitteita, mutta harvemmin älyssä. Itse en ole koskaan edes osannut haaveilla oikein mistään sen kummemmasta, kun olen aina vain tiedostanut heikkouteni. Töitä haluaisin, muulla ei ole niin väliä. Tietysti olisi kiva jos saisi ihan kohtuullista palkkaa, mutta ei siihenkään aina ole mahdollisuutta. En koe olevani hyvä missään enkä oikeasti taida ollakaan, mutta keskiverto lähes kaikessa paitsi juuri matemaattisissa aineissa sekä kädentaitoja vaativissa tehtävissä, joissa taas olen reilusti alle keskitason.
Ap
No ihan mikä itseäsi kiinnostaa, mutta ei kannata sulkea mahdollisuuksia itseltä pois tuon takia ennenkuin olet edes yrittänyt! Ei kovin moni muukaan ole erityisen hyvä missään, ei se tarkoita etteikö voisi pärjätä eri aloilla eikä vain siellä missä rima on matalin.
Katsele vaikka yliopistojen tarjontaa mikä siellä tuntuisi mielenkiintoisimmalta tai amk.
Kannattaa käydä studiamessuilla ja eri korkeakoulujen avoimien ovien päivillä. Niissä voi saada ideoita ja voi keskustella alan opiskelijoiden kanssa. Voithan sä alukseenkin mennä, jos löydät mieluisan alan. Mutta jos on hahmotushäiriötä ja huono käsistään, niin sulkeutuu moni suorittavan työn käytännön ammatti pois.
Onko mitään ainetta, jossa olet keskivertoa parempi? Voit jutella sen aineen opettajan kanssa. Ehkä hän voi rohkaista sinua johonkin hommaan, jossa siitä on hyötyä. Yleensä aineopettajiakin kiinnostaa opiskelijoidensa uravalinnat. Mikäli oposta ei siis ole hyötyä.
Ilmeisesti seuraat kuitenkin ajankohtaisohjelmia ja olet vähän perillä asioista kun Susanna Koskea lainasit?😂
Eihän yliopisto tietenkään takaa hyvää palkkaa tai varmaa työpaikkaa, ellei opiskele lääkäriksi, dippaksi tai jonkin matemaattisluonnontieteellisen alan asiantuntijaksi. Mutta yliopisto voisi sopia sulle paremmin.
Uskonnossa olen ihan hyvä ainakin ja opettaja kehunut pari kertaa, koska olen uskonnollisesta perheestä ja Raamatun tunnen hyvin. :D Uskonto oli peruskoulussa 8 ja yhteiskuntaoppi 9. Äidinkieli 9 ja sain myös stipendin siitä, englanti 10 ja ruotsi 8. Silti koen olevani huono tai keskiverto myös näissä aineissa. Kyllä, seuraan ajankohtaisohjelmia ja politiikkaa tiiviisti ja tuo nyt sopi siihen hyvin, kun rajoitteista puhuin. Joskus olin kiinnostunut sosionomin koulutuksesta, mutta sinne on niin vaikea nykyään päästä, etten enää ole ollenkaan varma siitä. Sosionomi ei myöskään ole koskaan korvaamaton, samoista työpaikoista voivat kilpailla sairaanhoitajat, yhteisöpedagogit, terveydenhoitajat ja joskus käsittääkseni myös lähihoitajat. Mielelläni kuulisin kyllä kokemuksia, jos joku on töitä tuolla tutkinnolla löytänyt. Tunnen useampia sosionomeja ja heistä vain kolme ovat oman alan töissä.
Ap
No entäs papin ammatti? Ei se nykyään enää tarkoita, että täytyy olla vahvauskoinen. Saa auttaa ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tein tuon ammatinvalintatestin ja siellä ehdotettiin yrityslakimiestä, asianajajaa, rehtoria ja opettajaa muun muassa. Ei taida näillä älynlahjoilla tuollaisiin hommiin ihan päästä. :D
Ap
No millaisia rehtoreita tunnet?.. kokemukseni mukaan lakimiehetkään eivät ole niin neroja, kuin yleensä kuvitellaan.
Minusta sinä et ole lainkaan tyhmä vaan harvinaisen fiksu. Ympäristösi ei vaikuta erityisen tunneälykkäältä.
Sinuna kävisin ensin lukion ja katsoisin sitten. Menisin vaikka amk:hon tai johonkin opistoon, jos rahaa riittää.
Kun olet täyttänyt 18, olet viimeistään päässyt pois vanhempiesi peukalon alta ja kypsynyt muutenkin. Sitten osaat paremmin harkita eri vaihtoehtoja, jotka eivät kuulu muille kuin sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnossa olen ihan hyvä ainakin ja opettaja kehunut pari kertaa, koska olen uskonnollisesta perheestä ja Raamatun tunnen hyvin. :D Uskonto oli peruskoulussa 8 ja yhteiskuntaoppi 9. Äidinkieli 9 ja sain myös stipendin siitä, englanti 10 ja ruotsi 8. Silti koen olevani huono tai keskiverto myös näissä aineissa. Kyllä, seuraan ajankohtaisohjelmia ja politiikkaa tiiviisti ja tuo nyt sopi siihen hyvin, kun rajoitteista puhuin. Joskus olin kiinnostunut sosionomin koulutuksesta, mutta sinne on niin vaikea nykyään päästä, etten enää ole ollenkaan varma siitä. Sosionomi ei myöskään ole koskaan korvaamaton, samoista työpaikoista voivat kilpailla sairaanhoitajat, yhteisöpedagogit, terveydenhoitajat ja joskus käsittääkseni myös lähihoitajat. Mielelläni kuulisin kyllä kokemuksia, jos joku on töitä tuolla tutkinnolla löytänyt. Tunnen useampia sosionomeja ja heistä vain kolme ovat oman alan töissä.
Ap
Mitä :D sullahan on lähes huippuarvosanat? Nyt oikeesti. Pääset kyllä ihan sinne minne itse haluat. Sulla on nyt vaan väärä asenne kukalie sen suhun iskostanut. Puheittes perusteella luulis korkeintaan 6-7 arvosanojen oppilaaksi.
Nyt pää pystyyn ja mietit mikä sua kiinnostaa ja alat suunnitella sen mukaan noita opintoja yms.
Olen kyllä joskus miettinyt papinkin työtä, mutta toisaalta mietin onko se ihan ok jos en itse ole uskossa. Toisaalta miksi sitä pitäisi kenellekään kertoa, ettei usko. Joskus olen tästä puhunut vanhempieni kanssa, mutta äiti sanoi että minua ei voisi ottaa vakavasti pappina enkä sopisi siihen kuulemma ollenkaan. Minussa on kuulemma jotain "tahatonta komiikkaa" joka estää työskentelyn pappina. :( Minusta se tuntuu lähinnä lyttäämiseltä ja vähättelyltä.
Ap
Laitoshuoltaja olisi ihan hyvä tutkinto. Sinne pääsee suht helposti ja palkkakin on ihan ok, eikä tarvitse olla mikään ydinfyysikko. Töihin kuuluu siivous ja ruokapuolen hoito ja palkka noin 1500-1700/kk. Sinuna lähtisin keskustelemaan opon kanssa asiasta ja miettisin lukion keskeyttämistä. Ollaan realistisia, kuinka hyvin oppimisvaikeuksien kanssa siellä oikein pärjäisi ja huonoilla papereilla et tee yhtään mitään. Amiksessa saa ammatin suoraan ja työllistyminen aikalailla sataprosenttisen varmaa.