Miehen ristiriitainen käytös, onko ihastunut vai ei?
Kerron oman tarinani liittyen ihastumiseen/seksuaaliseen vetovoimaan ja miehen ristiriitaiseen käytökseen.
Olen tuntenut miehen jo pari vuotta. Hänen poikansa on minun poikani kanssa samassa koulussa. Olemme tavanneet monesti kun lapsia tuotu ja viety toistensa luo leikkimään. Ja kyllä, olemme molemmat tahoillamme varattuja, pitkässä suhteessa. Ja ei, en todellakaan kaipaa tähän liittyen minkäänlaista moraalisaarnaa.
Alkuun välillämme ei ollut mitään, mutta reilu vuosi sitten alkoi tulla tilanteita, jolloin juttelimme kahdestaan ja joka kerta tuntui sähköä ilmassa. Aloin pikkuhiljaa kiinnostua miehestä. Ja hän, ainakin mielestäni, oli myös kiinnostunut. Jäi puhelemaan pitkiksi ajoiksi, flirttaili, hymyili paljon ja kosketukset viipyivät välillä tosi pitkään. Esim hänen ojentaessaan minulle vaatekassia kätemme koskivat ja mies pitikin yllättäen kosketuksen pitkään, tuijottaen käsiämme vakavana ja hiljaisena. Samalla tuntui niin järjettömän vahva jännite että oikein säikähdin. Muistan hämmentyneeni niin etten voinut enää kunnolla katsoa silmiin. Ja yhden kerran kun olin heiltä lähdössä, astuin oviaukkoon ja mies tuli perässäni avaamaan ovea paremmin. Tuli ihan kiinni minuun, tunsin hänen vartalonsa omassani. Eikä siirtynyt yhtään ennen kuin itse siirryin. Ja se olikin vaikeaa. Pystyin ajattelemaan vain miehen suutelemista ja vaatteidensa riisumista... Niin voimakasta vetovoimaa en ole ikinä keneenkään kokenut ja olen sentään jo lähempänä neljääkymmentä ja suhteitakin takana useita.
Aloin odottaa tapaamisia mielelläni ja myönnän haaveilleeni (huom, vain haaveilleeni) myös lähemmästä tuttavuuden teosta, jos olosuhteet olisivat oikeat.
Asiat jatkuivat samanlaisina ja sitten talvella menimme porukassa luistelemaan. Oma mieheni ei mukana, mutta muutoin molempien perheet paikalla. Mies antoi siellä minulle niin paljon huomiota (tuli juttelemaan ja heitti vitsiä, lähti myös riisumaan luistimia heti perässäni vaikka vaimonsa ja lapsensa vielä kentällä), että vaimonsa tuli selkeästi mustasukkaiseksi. Huomasin heti ja yritin hiukan vältellä miestä ettei tulisi konflikteja, mutta hän sitkeästi seurasi perässäni. Pois lähtiessämme piti ovea auki enkä voinut välttää kiusasta vaan laitoin oman käteni miehen käden päälle, muka vahingossa, kokeillakseni miten reagoi. Ei edes hätkähtänyt vaan pysyi paikoillaan. Hymyili ja jutteli vain entistä iloisempana sen jälkeenkin. Myös auton luona katsoi vielä hymyillen pitkään jälkeeni, vaikka vaimonsa meni jo. Kuvittelin näiden olleen selkeitä merkkejä kiinnostuksesta ja oloni meni jo hankalaksi. Päätin että asiasta pitää puhua ennen kuin ääneen sanomattomat asiat ja liian pitkät katseet alkaa kalvaa enemmän.
Pari päivää tämän jälkeen olin hakemassa poikaani heiltä ja jäimme miehen kanssa ovella jälleen suustamme kiinni. Itse olin tosin hiljaisempi, suorastaan hermostunut. Kädet tärisi ja oli mahdoton olla normaalisti, koska olin jo melkoisen ihastunut ja halusin kuumeisesti ottaa asian puheeksi, mutten löytänyt tilaisuutta siihen. Hänen vaimonsa tuli sitten kotiin kesken keskustelumme ja tunnelma hetkessä ihan jäätävä. Puhui kyllä minulle normaalisti, tosin lyhyesti, mutta miestään kohtaan käyttäytyi todella kylmästi. Ei edes hymyillyt vitseille eikä puhunut mitään (enkä minäkään sitten uskaltanut). Lopulta mies tajusi, huikkasi nopeat heipat ja lähti sisälle.
...jatkuu...
Kommentit (35)
Sitten alkoikin välttely. Vaimonsa alkoi hoitaa suurimman osan leikkihetkien tapaamisista, eikä mies ole sen koommin edes näyttäytynyt silloin kun vaimo ollut paikalla. Kaksin olemme sittemmin olleet vain muutaman kerran, lyhyitä aikoja. Tällöin käyttäytynyt normaalisti, hymyillyt ja jutellut jne, mutta ei vahingossakaan flirttaillut. Kosketuksiakaan ei ole enää ollut eikä mielestäni sähköäkään ilmassa. Ymmärsin kyllä nopeasti yskän. Tulin tulokseen ettei mies ole alunperinkään ollut yhtään kiinnostunut, muttei myöskään halunnut puhua asiasta. Ja kaikki kiinnostus ollut vain omaa kuvitelmaani. Kaduin viestejäni. No, onnistuin unohtamaan tunteet ja olen kohdellut ja ajatellut miestä vain pojan kaverin isänä. Olen siis pitänyt omastakin puolestani tapaamiset asiallisina jo useamman kuukauden ja olen kaikki hölmöt haaveilut unohtanut täysin.
Kunnes koitti meidän pojan synttärit pari viikkoa sitten...
En todellakaan odottanut miehen tapaamista tuolloin enkä edes tiennyt kumpi vanhemmista pojan tuo. Keskityin täysillä juhliin. Sitten mies tuli ovesta, moikkasi iloisesti, auttoi omaa poikaansa kenkien kanssa ja antoi sitten tämän takin minulle. Samalla huomasi että paikalla olikin toisen lapsen äiti (tuntee hänet hyvin), hiukan hätkähti ja moikkasi tätä äitiä nopeasti hermostuneella äänellä ja väläytti vain pikaisen hymyn. Tässä vaiheessa olisi voinut hyvin lähteä, mutta astuikin sisemmälle. Toinen äiti lähti hakemaan autoltaan tavaroita. Mies tuli luokseni. Puhelin miehelle jotain pojan hakemiseen liittyen (minulla edelleen ihan tavallinen olo, eikä mitään ylimääräisiä tunteita ollut) hän vastaili jotain epämääräistä ja oli kovin levottoman oloinen. Katseli muualle eikä hymyillyt lainkaan. MUTTA sitten hän käänsi päänsä minua kohti, ja ne katseet!! Loi minuun muutaman sekunnin katseen, käänsi silmänsä lattiaan tai lapsiin ja sitten taas heti takaisin minuun. Ja heti ensimmäisestä katseesta multa meinasi mennä jalat alta!! En vieläkään tiedä mitä siinä oikein oli, mutta ihan kuin meidän välille olisi muodostunut oma energiakenttä ja tuo katse veti mua luokseen kuin magneetti. Vaikka mies ei tosiaan edes hymyillyt ja oli hermostunut. Silmissä näkyi sellainen outo tuike joka porautui syvälle sisimpääni, vaikea selittää. Olin kuin sulaa vahaa ja sain tosissani taistella pitääkseni itseni kasassa, hymyn normaalin kohteliaana ja vielä sanottuakin jotain. Jotain me siinä siis keskusteltiin samalla. Vielä vaikka toinen äitikin tuli paikalle, mies jatkoi katseluaan, toiselle äidille ei todellakaan tällaista tehnyt. Puhelin hetken toisen äidin kanssa ja sitten mies sanoi että on tästä menossa salille ja siksi on tällaiset vaatteet. Heitin jonkun vitsin siitä miten mäkin kuntoilen juostessani lasten perässä. Sille nauroi ja sitten menikin ovelle. Ovelta hymyili minulle jälleen leveästi ja huikkasi moikat.
Jäin totaalisen hämmentyneenä miettimään mitä ihmettä juuri tapahtui. Ja miksi! Miten tämä kerta erosi edellisistä, miksi miehen katse oli niin erilainen kuin ennen ja miksi ihmeessä katse sai minussa aikaan niin voimakkaat tunteet!
Sinne meni kertaheitolla päätökseni etten enää häntä miettisi... En ole enää muuta tehnytkään. Kaikki vanhat tunteet tuli takaisin. Onko mies sittenkin kiinnostunut? Vai oliko taas vain kaikki omaa kuvitelmaani ja mies ei tuntenut eikä tarkoittanut mitään? Mutta voiko noin vahva vetovoima olla vain yksipuolista? Miksi tunsin niin vaikka minuuttia ennen ei ollut mitään? Ja miksi sitten mies yleensä jäi juttelemaan kun olisi voinut samantienkin lähteä. Pää hajoaa tässä pohtimisessa 😔😔
Olikohan uusi ennätysavaus AV:lla? Lopussa unohdin jo mitä alussa oli kerrottu.
Tietenkin se on kiinnostunut. Vaimokin oli sen huomannut ja pitänyt miehelle puhuttelun. Lukisin mielelläni tätä jatkista lisää.
En jaksanut lukea tekstiäsi (liian pitkä, kappalejako puutteellinen), mutta kysy suoraan...
Oli kiinnostunut tai ei, selkeästi mies EI aio tehdä asialle mitään. Voi olla vähän ihastunut, mutta ei aio ryhtyä kanssasi kuumaan salasuhteeseen.
Pääset helpommalla kun lakkaat haaveilemasta ja keskityt siihen mitä sulla on.
Vierailija kirjoitti:
Oli kiinnostunut tai ei, selkeästi mies EI aio tehdä asialle mitään. Voi olla vähän ihastunut, mutta ei aio ryhtyä kanssasi kuumaan salasuhteeseen.
Pääset helpommalla kun lakkaat haaveilemasta ja keskityt siihen mitä sulla on.
Olen samaa mieltä.
Miestä kiehtoo ajatus siitä, että hänellä on valtaa sinuun. Siksi tuo käytös.
Jatkan vielä tuohon edelliseen kommenttiini liittyen, että kokeile mitä tapahtuu kun.sinä alat vältellä miestä.
Olet oikea riippakivi miehelle. Kuvittelet vain että mies on ihastunut sinuun.
Sen siitä saa kun erehtyy olemaan kiva vähän yksinkertaiselle äipälle.
M 38
Vierailija kirjoitti:
Oli kiinnostunut tai ei, selkeästi mies EI aio tehdä asialle mitään. Voi olla vähän ihastunut, mutta ei aio ryhtyä kanssasi kuumaan salasuhteeseen.
Pääset helpommalla kun lakkaat haaveilemasta ja keskityt siihen mitä sulla on.
Ja vaimon reaktiosta voi päätellä, ettei ole eka kerta. Luultavasti säätää koko ajan jotain, ehkä useamman kanssa.
Mutta kirjoittele sä ap näitä novelleja.
Mä härnään tuolla tavalla, jos huomaan jonkun ihastuneen minuun.
Se tuo arkeen mukavaa jännitystä.
Ei tämä elämä saa liian vakavaa olla.
No onhan tuo selvästi ihastunut. Vaimokin huomannut kun on mustasukkainen. Taisi aloittaa välttelyn juuri siksi. Ja nyt haluaa sittenkin enemmän ja siksi oli hermostunut kun ei tiennyt miten asian sulle sanoo. Juurihan kirjoitit itse olleesi samanlainen kun halusit tunteesi miehelle kertoa.
Keski-ikäisten miesten suosikkihuvia. Naisista näkee niin selvästi, kun ihastuvat. Posket punoittavat ja katseeseen tulee kalvo. Se tuo säpinää, kun huomaa että vientiä olisi. Lisäsäpinää, jos vaimonkin saa mustasukkaiseksi ja "puolustamaan reviiriään" panemalla parastaan. Inhottavaa tosiaan, mutta sellainen on ihminen ja kyllä jokainen pohjimmiltaan tiedostaa flirtin säännöt - eikö?
Vaimo kieltänyt tapaamiset. On kiinnostunut kun vilkuilee. Kysy missä mennään kun seuraavaksi näät sen.
M31
Vierailija kirjoitti:
Vaimo kieltänyt tapaamiset. On kiinnostunut kun vilkuilee. Kysy missä mennään kun seuraavaksi näät sen.
M31
Miehellä tulee olemaan hauskaa. Tai sitten ei. On luultavasti ihan hoomoilaisena siitä, että mistä tuollainen kysymys edes kumpuaa.
Alussa ehkä flirttaillut, on paljon miehiä, joiden mielestä on kohteliasta (ja turvallista) flirttailla kaikkien varattujen naisten kanssa. Sitten säikähti, kun tajusi sinun ottavan tosissaan. Katseita on ihan turha tulkita kenenkään. Ei niissä mitään energiakenttiä ole, kyse on sinun omista ihastuksen tunteistasi.
Tää on käsittämätöntä miten monelta kantilta ja miten syvällisesti naiset pohtii näitä juttuja. Miehet on niin yksinkertaisia että heille se on joko tai. Jos mies on kiinnostunut, se tekee kaikkensa saadakseen olla naisen seurassa. Tekee tikusta asiaa, keksii jotain mitättömiä asioita että saa tekosyyn lähestyä naista. Jos miestä ei näy, se ei ole kiinnostunut. Kyseinen mies leikkii ap. Unohda ja välttele ennen kuin satutat itseäsi liikaa, peruuttamattomasti. Mitä enemmän pidät mieheen yhteyttä, sitä syvällisemmäksi tuo kohdaltasi menee ja sitä pahemmin ihastut mieheen. Tiedän tunteen. Kun joka paikkaa fyysisesti tärisyttää, kun vatsan pohjaan tulee se tietty tunne jonja vain tämän ihmisen lähellä tulee. Kun et pysty ajattelemaan mitään muuta, ajatukset harhailee ja herpaantuu. Mieli juoksee jossain ihan muualla kuin pitäisi etkä pysry keskittymään mihinkään. Ota kunnolla etäisyyttä, vain niin voit ehkä joskua palata elämään normaalia elämää. Sitä joka oli ennen kuin tapasit tätä miestä. Jokainen tapaamisenne palauttaa sinut lähtöpisteeseen. Nuo tunteesi ei kuole. Tyypillinen parisuhteessa oleva mies. Ei tule koskaan eroamaan vaimostaan mutta koittaa minkälaista viestiä vielä olisi. Nimimerkillä Kokemusta on.
Oloni paheni vieläkin, tuntui että pakko päästä puhumaan miehen kanssa. Olisi sitten lopputuloksena yhteinen päätös että mitään ei tapahdu tai mitä vain. Kunhan jatkossa tietäisi toisen tunteet ja pystyisi taas olemaan rennosti. Joten seuraavana päivänä laitoin miehelle viestin ja kysyin jos voisimme jutella ihan kahden kesken joku päivä. Sanoi että sopii, mutta kysyi mistä haluaisin puhua. Vastasin jotain oudosta tunnelmasta ja käytöksestäni (en muista enää tarkkaan ja olen jo poistanut viestit kun halusin vain unohtaa ikinä kirjoittaneeni mitään). Sanoi ettei ole huomannut mitään erikoista, mutta lupasi että kyllä me ehditään puhua. Itse laitoin viestien väliin jotain hymynaamaakin, mutta mies vastasi erittäin asiallisesti (mikä siis ei ole hänen tapaistaan).
Nähtiin pari päivää tämän jälkeen, oli kohtelias ja avulias, mutta kovin vakava. Puheli kyllä ja katsoi silmiin muttei hymyillyt. Jäätiin ihan hetkeksi kahdestaan kun lapset eri huoneessa, jotenkin kuvittelin että olisin voinut silloin ottaa asiaa esille, mutten saanut sanaa suustani. Kyselin vaan jotain hakuajoista ja tuijotin paniikissa seinäkelloa. Näin sivusilmälläni kun mies katseli minua tutkivasti koko ajan. Mitään järkevää en osannut sanoa, olin ihan lukossa, enkä myöskään kyennyt hymyilemään. Myöhemmin vasta laitoin viestin että harmi kun ei tullut kunnon tilaisuutta jutella. Ei vastannut.
...jatkuu...