Lue keskustelun säännöt.
Te, joilla ei ole pennin hyrrää säästössä! Mikä on teidän back up plan, jos jotain tapahtuu? Ja mitkä on talouden tulot?
Me elettiin vuosikausia palkkapäivästä seuraavaan, eikä säästöön mennyt mitään. Sitten tuli kolmen kuukauden työttömyysjakso, joka laittoi talouden niin kuralle, että alettiin säästää heti, kun siitä kurimuksesta päästiin.
Meillä bruttotulot ennen tuota 3kk:n ajanjaksoa oli noin 6000 euroa, eli hyvinkin olisi ollut varaa säästää. Raha meni kuitenkin elämiseen, elettiin sillä, mitä oli. Meillä back up plan oli käyttää luottokorttia ja nehän meni tappiin heti. Makseltiin niitä kolme vuotta takaisin!
Te, joilla ei ole yhtään säästöjä, mitä te teette hädässä?
Kommentit (542)
Elän päivän kerrallaan enkä mieti suuremmin huomista, säästöjä ei juuri ole nyt eikä ole ollut koskaan ennenkään ja tässä on selvitty näin jo 70 v. vaikka todella laihojakin vuosia on elämän varrelle osunut. Olen hyvin oppinut pienestä pitäen elämään ilman sitä mitä en ole voinut saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla menee kaikki kurkusta alas:)
T.Skäbä
Kostaa tapparan suosiminen kasarilta asti, sillä saa ilmaisen majoituksen ja safkan noin 15 vuodeksi, joka alkaa olla siellä oman elinajanodotteen loppuhuminoissa.
Joskus nuorena tulin ihan klassisesti ryöstetyksi. Ja tilini tyhjennettiin ihan vaan urkkimalla tunnusluku. Alkoholilla oli vahvasti osuutta asiaan.
No.... Olin onnekas. Mulla oli niitä säästöjä. Tili tosiaan tyhjeni, kun turvarajatkin oli päin helvettiä jonkun isomman ostoksen jäljiltä. Mutta rahasto meni sitten käyttöön vaikka miinuksella olikin, jotta laskut ja vuokra saatiin maksuun.
Akuuttiin kassakriisiin jouduin tosin turvautumaan vanhempiini, jotka maksoi mun kotimatkani / taksin. Tää siis sattui parikymppiselle nulikalle ihan kotosuomessa. Poliiseille toimintamalli oli tuttu, ja rikosilmoitus tehtiin. Koskaan ei kiinni saatu.
Voitin veikkauksessa, muuten ois todella vaikeaa, en miljoonaa mut useamman satatuhatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talouden tulot bruttona n. 175k vuodessa, back up planina on ansiosidonnainen, muutama säästötililtä löytyvä roponen, pari paniikissa ostettua rahastosijoitusta ja lopulta henkivakuutus. Tärkeintähän on että lapset selviävät joten heille on alusta asti opetettu talouden perusperiaatteet kuten kuluseuranta, oman työn merkitys, asumiskulujen muodostuminen ja säästämisen optimointi.
Talokaan ei ole velaton kuin vasta viiden vuoden kuluttua joka toki helpottaa elämää mutta vasta sitten.
Ehkä tärkein back up plan on työpaikka jossa irtisanomisriski on mahdollisimman pieni. Se tosin voi muuttua nopeastikin. Lisäturvaa saa tietyin rajauksin ryhtymällä henkilöstön edustajaksi työpaikallaan (irtisanomissuoja).
Mikä saa ihmisen elämään noin, ettei edes 6000 e tuloista ei saada mitään säästöön? Olen aina ihmetellyt tätä, aina pitäisi elää vähän alle oman palkkansa, niin säästöjä alkaa kummasti kertymään. Toki oikeasti pienillä palkoilla haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä hakkaan kaikki rahat motteriin.
T.Maukka
Mulla on nykyään puskurit ja sijoituksia.
Mutta silloin, kun ei ollut säästöjä, se johtui siitä että mulla ei kerta kaikkiaan ollut varaa säästää. Kaikki meni. Siinä on turha jeesustella, että mitä tekisit jos, kun mitäpä se auttaa, jos on todella pa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni vituttaa tämä nykyinen taloustilanne tosissaan.
Olin ensin pienipalkkainen, äitiyslomalla, hoitovapaalla, sitten opiskelija ja sitten työtön, sitten taas pienipalkkainen. Ostimme aikoinaan talon vuosituhannen alussa, kun asunnon sai vielä ostettua ilman omaa alkupääomaa. Viihdyimme talossa ja huolsimme sitä pienestä palkastamme. Tuolloin vallitsi ajatus, että raha kannattaa laittaa seiniin. Mistään säästämisestä ei puhuttu juurikaan.
Myöhemmin myimme talon ja koska hinnat olivat laskeneet, niin saimme juuri lainat maksettua ja muuton kustannettua. Sukanvarteen jäi muutama tonni.
Pienipalkkaisena roikkuessa tarpeellisten asioiden ostoslista ja korjausvelka kasvoi. Nyt saan keskituloista palkkaa, ja jatkuvasti on jotain mikä pitää uusia nykyisessä kodissa, on rikki mennyttä pesukonetta, teinin polkupyörää, kenkiä, vaatetta kasvaville, ruokakulut on nousseet, vakuutuksia on pakko pitää, polttoainekulut on korkeat eikä töihin pääse ilman autoa, sähkön hinta on tapissa ja kaikki on kalliimpaa. Vielä 3 vuotta sitten olisin saanut tästä nykyisestä palkasta helposti 500 säästöön, mutta nykyisen hintatason vuoksi se on vain 50-100€/kk. Sillä ei pitkälle perheenä pääse jos hätä tulisi.
Olen tehnyt parhaani ja työttömyysaikani on aina olleet lyhyitä, opiskelut on hoidettu enimmäkseem ilman yhteiskunnan tukea työn ohessa ja nyt pitäisi yhtäkkiä olla joku kymmenien tuhansien hätävara.
Milloin tämä hulluus loppuu?
Ei ole säästöjä eikä varasuunnitelmaa. Ei ole koskaan ollutkaan ja aina olen selvinnyt. Jopa kodittomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni vituttaa tämä nykyinen taloustilanne tosissaan.
Olin ensin pienipalkkainen, äitiyslomalla, hoitovapaalla, sitten opiskelija ja sitten työtön, sitten taas pienipalkkainen. Ostimme aikoinaan talon vuosituhannen alussa, kun asunnon sai vielä ostettua ilman omaa alkupääomaa. Viihdyimme talossa ja huolsimme sitä pienestä palkastamme. Tuolloin vallitsi ajatus, että raha kannattaa laittaa seiniin. Mistään säästämisestä ei puhuttu juurikaan.
Myöhemmin myimme talon ja koska hinnat olivat laskeneet, niin saimme juuri lainat maksettua ja muuton kustannettua. Sukanvarteen jäi muutama tonni.
Pienipalkkaisena roikkuessa tarpeellisten asioiden ostoslista ja korjausvelka kasvoi. Nyt saan keskituloista palkkaa, ja jatkuvasti on jotain mikä pitää uusia nykyisessä kodissa, on rikki mennyttä pesukonetta, teinin polkupyörää, kenkiä, vaatetta kasvaville, ruokakulut on nousseet, vakuutuksia on pakko pitää, polttoainekulut on korkeat eikä töihin pääse ilman autoa, sähkön hinta on tapissa ja kaikki on kalliimpaa. Vielä 3 vuotta sitten olisin saanut tästä nykyisestä palkasta helposti 500 säästöön, mutta nykyisen hintatason vuoksi se on vain 50-100€/kk. Sillä ei pitkälle perheenä pääse jos hätä tulisi.
Olen tehnyt parhaani ja työttömyysaikani on aina olleet lyhyitä, opiskelut on hoidettu enimmäkseem ilman yhteiskunnan tukea työn ohessa ja nyt pitäisi yhtäkkiä olla joku kymmenien tuhansien hätävara.
Milloin tämä hulluus loppuu?
Se että joku pärjää jollain rahalla tietyn ajanjakson tietyssä paikassa ei tarkoita että varautuminen ja säästäminen olisi hulluutta. Elämä nyt vaan on helpompaa, ennakoitavampaa, turvallisempaa ja riskittömämpää kun tekee kauaskantoisen sijoitussuunnitelman ja toteuttaa sitä pilkulleen omien lähtökohtiensa ja mahdollisuuksiensa rajoissa. Se voi olla kuussa esim. 10 tai 100 euroa, molemmilla pääsee alkuun ja molemmista on tekijälleen hyötyä.
Jos tämän mahdollisuuden jättää käyttämättä (kympin säästöön kuussa kykenee jokainen, sataseenkin suurin osa) niin mahdollisuuden käyttäjien viisaan valinnan kutsuminen hulluudeksi on jotenkin...katkeraa?
Itse olen aikoinaan ajatellut että p*skat säästämisestä, elämä on elämistä varten. Kaikki meni mikä tuli, velkaakin syntyi. Sitten raitistuin, tein sijoitussuunnitelman ja nyt minulla on n. 160t€ henkilökohtainen itse kasattu osakesalkku. Työni on keskipalkkainen. Säästöön meni aluksi joitain kymppejä kokeeksi, nykyisellään n. tonni kuussa. Tämä ei ole vaatinut luopumista yhtään mistään, kunhan elää järkevästi ja pidättäytyy esim. päihteistä, ylisuurista lainoista ja valitsee kestäviä vaihtoehtoja.
Sairauksilta ja sen kaltaisilta takaiskuilta olen toistaiseksi välttynyt. Säästämisen ansiosta niitäkään ei enää pelkää yhtä paljon kuin riekkumisaikoina.
Tämä siis ihan tavallisen keskituloisen ja -nkertaisen perheenpuoliskon tarina. Jos minä pystyin tähän niin sinäkin pystyt. Moni on säästänyt vielä enemmän lyhyemmässä ajassa, mistään ihmesuorituksesta ei ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloni vaihdelleet 2100-3000e/kk välillä työstä riippuen. Olen alalla, jossa on loputtomasti määräaikaisuuksia. Työttömänä en ole ollut. Säästöjä noin 60 000e. Talossa kiinni noin 40 000e. Asuntolainaa on vielä jäljellä. Miehellä tulot hieman alle 4000e/kk. Säästöjä noin 70 000e ja perintönä tullut mökki ja talon puolikas. Arvo puolen miljoonan paikkeilla. Talostamme maksanut varmaan noin 20 000e. Lainaa siis jäljellä.
Vakuutukset on kuoleman tai tapaturmien (esim. Invalidisoituminen) varalta. Pärjäisimme useamman vuoden ilman toisen tai molempien tuloja, jos sattuisi jotain yllättävää.
Aloituksessa kysyttiin että mikä on plan b niillä joilla EI OLE SÄÄSTÖJÄ, sit tälläiset tulee tänne taas avautumaan .
No eihän noilla välttämättä säästöjä ole, kun asuntolainaa on molemmilla epämääräinen summa. Viimeiset vuosikymmen tai pari on ainakin kasvukeskuksissa tuudittanut ihmisiä siihen harhaan, että se asunto on joku säästetty summa. Nyt kun vihdoin vähän on talous yskähdellyt ja korot nousseet, tuollaiset pikkusäästöt hujahtaa äkkiä siihen jäljellä olevan lainan ja asunnon todellisen arvon erotukseen.
Ja missä ne vähät säästötkin on kiinni? Jos osakkeissa, siinä pahassa paikassa niidenkin arvo voi äkkiä puolittua juuri, kun varoja tarvittaisiin.
Niinpä. Sijoituksiin/osakkeisiin ei minusta kannata koskaan säästää ennen kuin on puolen vuoden reilu puskuri. Koska elämässä sattuu koko ajan kaikkea, auto pitää vaihtaa, kaikki kodinkoneet hajoaa perä perää jne. On kiva tietää, että kaiken voi maksaa perstaskusta puolisen vuotta. Ja nimenomaan talouden kaikki kulut, puoliso voi oikaista koipensa ja on suuri helpotus silloin maksaa menot omalta tililtään kunnes perunkirjoitus on ohi. Siinä kun on kaikenlaisia kommervenkkejä toisen tililtä maksamisessa, ja kuolleelle ei enää rahaa tulekaan.
Sitten vasta kun on riittävä puskuri, voi miettiä sijoittamista. Kun ne voi olla miinuksella juuri silloin kun kaipaisiy kapitaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin johonkin hanttihommaan (osapäivätyö) palkka oli tuskin sama kuin työttömyyskorvaus.
Hain sitten töihin sairaalaan Ruotsissa, sain heti vakituisen paikan kokopäivätyön, joskus viikonloppuja ylitöissä.
Jäi ikävä Suomeen, mutta en varmaan olisi tullut siellä toimeen mitenkään.
Backup plan?? No köysi on valmiina ja rasvattuna.
Vierailija kirjoitti:
Backup plan: sossu.
Ei sossustakaan mitään saa. Pitää olla todella köyhä.
Eipähän ole puskuria paria tonnia enempää. Kämpästä on maksettu 2/3-osaa, autotalli oma. Löytyy jonkin verran rahaksi muutettavaa omaisuutta. Tulot on 25 vuoden aikana vaihdelleet. Siinä ne on 3 ja 6 tuhannen välissä olleet.Yrittäjä ei sossusta mitään saa, mutta luottokelpoisuus riittää vielä siihen, että voi venyä tarvittaessa jonkin aikaa. Työttömyyskassaan kuulun. Eläkekertymä mitätön, mutta pidän epätodennäköisenä, että elän kovin vanhaksi. Ei ole puolisoa eikä elätettäviä. Jos oikein tiukaksi menee, niin ammun kuulan kalloon tai sitten valitsen jonkun vähemmän sotkua aiheuttavan tavan, niin ei jää siivoamista niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
no me ollaan täysin velattomia, master cardia lukuun ottamatta, josta saadaan sitten tarvittaessa nostettua yhden tai kahden vuokran verran
Soitan faijalle. Viimeks se anto jotain 60 000 egee - käteisenä
Ei sellaista ole. Ellei muuta ihmiset havahdu muiden hätään.
Lisäturvana muutaman tonnin luotto pankkikortissa.