Lukion matematiikka oli täysin hyödytön

Mutta aika moni muu on tarvinnut, mm minä. Eikä se ole edes riittänyt, vaan on pitänyt opiskella lisää.

Vierailija kirjoitti:

En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään

Ei sitä lapiohommissa tartte

Liikuntatunneilla pelattu jääkiekko oli täysin hyödytöntä. En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään.

Kirjoitin pitkän, ja siitä saatavien pisteiden avulla olenkin päässyt kaikkiin hakemiini kouluihin.

Vierailija kirjoitti:

En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään

Huokaus. Jos sinä et ole tarvinnut matikkaa, niin tästäkö pitäisi sitten tehdä sellainen johtopäätös, etteis itä kukaan muukaan ikinä tai missään tarvitse? - Okei itsekin olen aika vähällä (pitkän) matikan osaamisella pärjännyt. Luultavasti olisin selvinnyt yliopisto-opinnoista lyhyemmällläkin matikan suorittaneena. Mutta, jos olisin hakeutunut opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun (, kuten aika moni luokkakaverini) tai lääkikseen (, jonne hakeutui ja tuli valituksi muutama luokallani ollut) niin luulen, että heille oli pitkän matikan hallitsemisesta varmasti enemmän apua, kuin vaikka ruotsinkielestä, jonka opiskelun he olisivat hyvin voineet vaihtaa ja korvata vaikka ranskan opiskelulla.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin pitkän, ja siitä saatavien pisteiden avulla olenkin päässyt kaikkiin hakemiini kouluihin.

Eli si änin tarvitset vaan sen arvosanan et itse matematiikkaa

Mulla oli pitkä matikka. En varsinaista hyötyä saanut, mutta teknilliseen yliopistoon sen avulla pääsin ja se laajensi loogisen ajattelun aivoalueita, luulen.

Minulle lyhyt matematiikka oli jokseenkin hyödytön, mutta eihän se tarkoita, että väittäisin ainetta yleensä ja kaikille hyödyttömäksi. Pikemminkin päinvastoin; arvostan matematiikkaa, vaikka itse olen sen kanssa ihan pihalla. Mutta ei sitä oikeustieteellisessä tarvittu, eikä juristin työssä tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään

Huokaus. Jos sinä et ole tarvinnut matikkaa, niin tästäkö pitäisi sitten tehdä sellainen johtopäätös, etteis itä kukaan muukaan ikinä tai missään tarvitse? - Okei itsekin olen aika vähällä (pitkän) matikan osaamisella pärjännyt. Luultavasti olisin selvinnyt yliopisto-opinnoista lyhyemmällläkin matikan suorittaneena. Mutta, jos olisin hakeutunut opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun (, kuten aika moni luokkakaverini) tai lääkikseen (, jonne hakeutui ja tuli valituksi muutama luokallani ollut) niin luulen, että heille oli pitkän matikan hallitsemisesta varmasti enemmän apua, kuin vaikka ruotsinkielestä, jonka opiskelun he olisivat hyvin voineet vaihtaa ja korvata vaikka ranskan opiskelulla.

Lääkiksessä ei tarvita pitkää matikkaa. (Fysiikka ja kemia tarvitaan kyllä ja ne ovat aika matemaattisia aineita myös. )

Sen sijaan lääkäri tarvitsee ruotsin kieltä. Potilaita sairaalassa voi olla umpiruotsinkielisiä suomalaisia. (Kuten mieheni sukulainen. Hän tosin kuoli jo, mutta oli ongelmissa aina, kun oli sairaalassa ja hoitajat ei ruotsia osanneet. Lääkärit osasivat)

Minä en ole tarvinnut edes yläasteen matikkaa. Ainoastaan yhteen- ja vähennyslaskua. Kertotauluakaan en osaa. Laskin on keksitty. Peruskoulun arvosana 9, lukion lyhyen matikan 8. Mihin hemmettiin niitä yhtälöitä yms muka tarvii, jos ei mene millekään tekniselle uralle?

Ei se kovin hyödyllistä ole ollut (paitsi saamani arvosana jolla pääsin opiskelemaan), mutta hauskaa kyllä! 

Ja kun tässä ketjussa taas kerran ruotsin kieltä mollataan, niin ikäväähän sitä oli opiskella, mutta olen yllätyksekseni työssä tarvinnut. Nörtti olen.

Sehän on ihan ammatinvalintakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole tarvinnut edes yläasteen matikkaa. Ainoastaan yhteen- ja vähennyslaskua. Kertotauluakaan en osaa. Laskin on keksitty. Peruskoulun arvosana 9, lukion lyhyen matikan 8. Mihin hemmettiin niitä yhtälöitä yms muka tarvii, jos ei mene millekään tekniselle uralle?

Derivointi ja yhtälöiden ratkaiseminen ovat portti maailman ymmärtämiseen ja kaikkien ongelmien ratkaisemiseen. Siis samalla tavalla kuin ruotsin kieli on portti esimerkiksi espanjan ja kiinan oppimiseen. Näin on Virallinen Totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään

Huokaus. Jos sinä et ole tarvinnut matikkaa, niin tästäkö pitäisi sitten tehdä sellainen johtopäätös, etteis itä kukaan muukaan ikinä tai missään tarvitse? - Okei itsekin olen aika vähällä (pitkän) matikan osaamisella pärjännyt. Luultavasti olisin selvinnyt yliopisto-opinnoista lyhyemmällläkin matikan suorittaneena. Mutta, jos olisin hakeutunut opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun (, kuten aika moni luokkakaverini) tai lääkikseen (, jonne hakeutui ja tuli valituksi muutama luokallani ollut) niin luulen, että heille oli pitkän matikan hallitsemisesta varmasti enemmän apua, kuin vaikka ruotsinkielestä, jonka opiskelun he olisivat hyvin voineet vaihtaa ja korvata vaikka ranskan opiskelulla.

Lääkiksessä ei tarvita pitkää matikkaa. (Fysiikka ja kemia tarvitaan kyllä ja ne ovat aika matemaattisia aineita myös. )

Sen sijaan lääkäri tarvitsee ruotsin kieltä. Potilaita sairaalassa voi olla umpiruotsinkielisiä suomalaisia. (Kuten mieheni sukulainen. Hän tosin kuoli jo, mutta oli ongelmissa aina, kun oli sairaalassa ja hoitajat ei ruotsia osanneet. Lääkärit osasivat)

Hyvä juttu. Tästä saa taas yhden syyn pakkoruotsille, eli kaikkien on opiskeltava sitä, koska saattaa kohdata ruotsinkielisen juopon. Tämä kohtaaminen saattaa toteutua, vaikka ei olisi lääkärikään.

Minä sain sillä opiskelupaikan ja hyvän koulutuksen. Ilman kunnolla opiskeltua lukion pitkää matikkaa olisin jossain palikkainssihommissa enintään 4000 euron kk-palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole tarvinnut edes yläasteen matikkaa. Ainoastaan yhteen- ja vähennyslaskua. Kertotauluakaan en osaa. Laskin on keksitty. Peruskoulun arvosana 9, lukion lyhyen matikan 8. Mihin hemmettiin niitä yhtälöitä yms muka tarvii, jos ei mene millekään tekniselle uralle?

No eihän sinun tarvitse kuin tapetoida seinä, niin sinun pitää tehdä siitä yhtälö, jos haluat laskea menekin etukäteen, etkä ostaa rullia ihan summissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään

Huokaus. Jos sinä et ole tarvinnut matikkaa, niin tästäkö pitäisi sitten tehdä sellainen johtopäätös, etteis itä kukaan muukaan ikinä tai missään tarvitse? - Okei itsekin olen aika vähällä (pitkän) matikan osaamisella pärjännyt. Luultavasti olisin selvinnyt yliopisto-opinnoista lyhyemmällläkin matikan suorittaneena. Mutta, jos olisin hakeutunut opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun (, kuten aika moni luokkakaverini) tai lääkikseen (, jonne hakeutui ja tuli valituksi muutama luokallani ollut) niin luulen, että heille oli pitkän matikan hallitsemisesta varmasti enemmän apua, kuin vaikka ruotsinkielestä, jonka opiskelun he olisivat hyvin voineet vaihtaa ja korvata vaikka ranskan opiskelulla.

Lääkiksessä ei tarvita pitkää matikkaa. (Fysiikka ja kemia tarvitaan kyllä ja ne ovat aika matemaattisia aineita myös. )

Sen sijaan lääkäri tarvitsee ruotsin kieltä. Potilaita sairaalassa voi olla umpiruotsinkielisiä suomalaisia. (Kuten mieheni sukulainen. Hän tosin kuoli jo, mutta oli ongelmissa aina, kun oli sairaalassa ja hoitajat ei ruotsia osanneet. Lääkärit osasivat)

Plaah. En ole lääkäri, mutta sellainen mielikuva minulla on, että olet osittain oikeassa. - Lääkiksen opinnoissa ja myöhemmin uralla vähempikin matikan hallitseminen riittää. Mutta siinä vaiheessa kun opiskelupaikoista on kisattu, niin suurempi paino on ollut suomenkielisellä hakijalla siitä,että hänellä on tai on ollut hyvä laskurutiini, joka usein on luullakseni parempi pitkän matikan suorittaneilla kuin lyhyen matikan valinneilla. (Toki lyhyen matikan suorittaneella se voi olla hyvä).

Sen sijaan yleistäen minkä tahansa kielen osaamisesta on varmasti apua ja hyötyä. - Yhtä hyvin Suomessa asuva venäjänkielinen on haasteen edessä, miten löytää yhteinen kieli venäjää osaamattoman lääkärin kanssa. Ja jos täysin suomenkielinen joutuu asioimaan Ahvenanmaalla lääkärissä, niin huonolla tuurilla saattaa olla haastavaa ymmärtää, mitä lääkäri kertoo.

Yleistäen suomalaisilla on verraten heikko ruotsinkielen taito jos ja kun ajattelee, miten paljon vuosia, korjaan vuosikymmeniä on syydetty rahaa ja resursseja, joilla on haluttu ylläpitää ja säilyttää ruotsinkielen hyvä osaaminen kaikkialla Suomessa, mm. kaikilla koulu ja opiskeluasteilla niin, että se on ainoa ja ohittamaton kaikille pakollinen oppiaine, eikä esimerkiksi "pakko matematiikka" tai suomenkieli, joka ainakin itselleni olisi saattanut tai paremmin: saattaisi oikeastaan vieläkin tehdä hyvää, jos opettelisin suomenkieltä lisää. 

Toki matikkaa osaajia on suosittu. - Siinä missä itse jouduin paukuttamaan ja hakkaamaan pieneen mieleen pääsykoekirjojen parissa, niin muistini mukaan kaksi vai kolme luokaltani sai aikanaan suoraan opiskelupaikan korkeakoulusta / yliopistosta, kun olivat pärjänneet pitkän(?) matikan ylioppilaskokeessa verraten hyvin. (En muista riittikö myös jokin arvosana tähän myös lyhyen matikan kirjoittaneillakin) - Sen sijaan he ( tai me) jotka kirjoitimme esimerkiksi kielissä laudatureita tai reaalissa yhteiskunnallis-/humanistia -oppiaineita parhaimmat arvosanat saimme pian kirjoitusten jälkeen aloittaa pääsykoekirjojen parissa. Samalla toistellen mielessämme, että se on pääsykoe, joka ratkaisee, vaikka toki saimme pääsykokeita varten ylioppilastutkinnosta lisäpisteitä.

Mutta kyllä tietojeni mukaan yliopistolta on saanut paikan myös moni sellainenkin, joka ei ole päivääkään käynyt lukiota, vaan on aikanaan valinnut opinahjokseen lukion asemasta ammattikoulun, mutta on skarpannut ja pärjännyt tarpeeksi hyvin pääsykokeissa. - Ja näin kuuluu ollakin. Tai en ainakaan itse ole sillä kannalla, että tulevaisuudessa opiskelupaikat jaettaisiin sen mukaan, kuka tai ketkä ovat pärjänneet parhaiten ylioppilaskirjoituksissa.    

No jos ennen lukiota on satavarma että päätyy lapiohommiin, olisikin hyödyllisempää opettaa vain kauppakoulun laskentoa. Sitä kyllä kannattaisi opettaa jo peruskoulussa kaikille. Se olisi todella hyödyllistä elämässä.

Sulle ehkä mutta kaikki ei ole valmistunut työttömiksi humanisteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tarvinnut sitä vielä mihinkään

Huokaus. Jos sinä et ole tarvinnut matikkaa, niin tästäkö pitäisi sitten tehdä sellainen johtopäätös, etteis itä kukaan muukaan ikinä tai missään tarvitse? - Okei itsekin olen aika vähällä (pitkän) matikan osaamisella pärjännyt. Luultavasti olisin selvinnyt yliopisto-opinnoista lyhyemmällläkin matikan suorittaneena. Mutta, jos olisin hakeutunut opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun (, kuten aika moni luokkakaverini) tai lääkikseen (, jonne hakeutui ja tuli valituksi muutama luokallani ollut) niin luulen, että heille oli pitkän matikan hallitsemisesta varmasti enemmän apua, kuin vaikka ruotsinkielestä, jonka opiskelun he olisivat hyvin voineet vaihtaa ja korvata vaikka ranskan opiskelulla.

Lääkiksessä ei tarvita pitkää matikkaa. (Fysiikka ja kemia tarvitaan kyllä ja ne ovat aika matemaattisia aineita myös. )

Sen sijaan lääkäri tarvitsee ruotsin kieltä. Potilaita sairaalassa voi olla umpiruotsinkielisiä suomalaisia. (Kuten mieheni sukulainen. Hän tosin kuoli jo, mutta oli ongelmissa aina, kun oli sairaalassa ja hoitajat ei ruotsia osanneet. Lääkärit osasivat)

Eikö kaikki suomenruotsalaiset osaa suomea?