Vauva ei tykkää mun leikeistä :(
Mielestäni on hulvatonta pärisyttää sen mahaa, maiskuttaa naamaa ja kutitella. Nauran ihan kuollakseni, mutta vauva vain katsoo minua tyyliin "ei vittu..." Tosi turhauttavaa.
Kommentit (20)
Anteeks mutta nauroin.
Kokeile vaikka nostaa sitä vauvaa? Jos se siitä tykkäis.
Tai vaikka jumppaa sen jalkoja, siis nostele niitä tai "leivo pullaa" niillä ihanilla vauvaläskeillä :)
Anteeksi mutta mäkin nauroin :D Jospa ne yhteiset leikit siitä vielä löytyy. Osta sille 1-vuotislahjaksi vaikka rubiikin kuutio. :D
Onko isä huumorintajuton? Ehkä vauva on tullut isäänsä.
Tai ehkä vauva on niin älykäs, että ei arvosta slapstick-huumoria. Brittiläistyylisen kuivan älykkään huumorin aika ei ole vielä...
🇺🇦🇮🇱
Ärsyttävä kakara, anna se pois. Mieti millainen siitä tulee isona. Aika kauhea mielikuva...
:D
Mä jotenkin niin nään tän tilanteen päässäni, "äiti älä kehtaa, joku voi nähdä"...
Mä taas yritin laulaa esikoiselle. Se perhana alkoi aina itkemään. Ja osaan kyllä laulaa (vuosikausien kuoroharrastus).
Sun ei auta muu kuin yrittää huumorin eri lajityyppejä. Yksi mun vauvoista piti äärimmäisen huvittavana sitä, että revin suikaleita sanomalehdestä. Toinen nauroi pyllyä pestessä.
Vauvasi on vanha sielu. Ja vakavahenkinen. :)
Vierailija kirjoitti:
Mä taas yritin laulaa esikoiselle. Se perhana alkoi aina itkemään. Ja osaan kyllä laulaa (vuosikausien kuoroharrastus).
Tästä tuli mieleen kun kuuntelin raskausaikana joka päivä valaiden "laulua" koska musta se on ihanaa ja rauhoittavaa, ajattelin että vauvakin sitten synnyttyään tykkää ja voidaan yhdessä rentoutua.
No eiköhän se synnyttyään vihannut koko valaiden ujellusta, alkoi aina vänisemään ja kiemurtelemaan kun laitoin soimaan :D luovutin aika nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas yritin laulaa esikoiselle. Se perhana alkoi aina itkemään. Ja osaan kyllä laulaa (vuosikausien kuoroharrastus).
Tästä tuli mieleen kun kuuntelin raskausaikana joka päivä valaiden "laulua" koska musta se on ihanaa ja rauhoittavaa, ajattelin että vauvakin sitten synnyttyään tykkää ja voidaan yhdessä rentoutua.
No eiköhän se synnyttyään vihannut koko valaiden ujellusta, alkoi aina vänisemään ja kiemurtelemaan kun laitoin soimaan :D luovutin aika nopeasti.
Mä taas tein laulamisen yrityksistä koko ensin suvulle huumoria ja luovutin vasta sitten. Outoja otuksia nuo vauvat, ei ole käyttöopasta.
Tuleva diplomi-insinööri.
Kai se hyvä, tavallaan.
Minä taas koitin saada vauvan hymyilemään, tuloksetta.
Sitten kun yhtenä iltana en muistanut koko asiaa, sieltä se leveä hymy ja nauru sitten tulikin. :D
Ovatko hassuttelut aitoja vai luotuja? Vauva aistii sen.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas koitin saada vauvan hymyilemään, tuloksetta.
Sitten kun yhtenä iltana en muistanut koko asiaa, sieltä se leveä hymy ja nauru sitten tulikin. :D
Jos se oli niin keskittynyt ihmettelemään sun ilveilyitäsi, että hymyt ja naurut unohtui :).
Vauvan nauru on kyllä niin parasta :D.
Voi ei, sattumalta näköjään oma vanhahko keskustelu nostettu. Onneksi nyt on löytynyt jo yhteinen sävel, kun lapsi on lähemmäs 1,5-vuotias.
Tämähän oli mainio aamun piristys. Vauvat tykkää tai on tykkäämättä ihan random asioista. Omani piti saksaa ja ruotsia hulvattomina. Nauroi aina makeasti päin naamaa, kun äiti höpötti outoja. Kai se meinasi, että mutsi sekosi.
:D Asia vauva :D