Turku vai Tampere? 2018
Perustelkaa kumpi on parempi? Tästä on varmasti jo keskusteltu, mutta kaupungit kasvaa, muuttuu ja toivottavasti kehittyy, joten tämä on 2018 edition.
Kommentit (2127)
Yle tietää kertoa, että Turkuun tulee Suomeen ensimmäinen julkinen pyöränpesupaikka. Näin toimittajan kertoman mukaan. 🤭
Tampereella järjestetyssä Iskelmä Gaalassa palkitaan Suomen parhaimmat iskelmän tekijät.
Tampereen Tappara on tuore Euroopan mestari. Merkittävä saavutus Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmältä seuralta miesten jääkiekossa jälleen! 👍
Työllisyys puoltaa tällä hetkellä Tamperetta ja Pirkanmaa. Ely-keskusten tuoreimpien tietojen mukaan Pirkanmaan työttömyys on kolmanneksi alhaisin Suomen maakunnista. Työttömyys on alhaisempaa kuin maassa keskimäärin ja alhaisempaa kuin Varsinais-Suomessa. Tammikuussa 2023 Pirkanmaan työttömyys oli yli prosentin alempi verrattuna koko valtakunnan keskimääräiseen lukemaan. Kun tämän tiedon yhdistää Tampereen ja Pirkanmaan nopeampaan väestönkasvuun, piirtyy selvä kuva: työllistyminen puoltaa Tampereen valitsemista, ja tämän rationaalisia valintoja tekevät muuttajat ovat huomioineetkin
Varsin hyviä pitäjiä molemmat. Voisin asua kummassa vaan.
Tampereella kerrotaan olevan aivan toisenlainen boogie kuin missään muualla. Kaupungissa on positiivinen murros käynnissä ja sen havaitsee kaupungissa käyskentelevä ulkopaikkakuntalainen nopeasti muuttuvassa kaupunkikuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Turku on jäänyt viime vuosina tornitalorakentamisessa pahasti Tampereen varjoon. Nyt Tampereelle suunnitellaan Itsenäisyyskadun alkupäähän 23- tai jopa 25-kerroksista kerrostaloa. Nyt
Pitikö tämän olla hyvä vai huono juttu maassa jossa on niin helvetisti lääniä ja surkean vähän väkeä ettei tänne oikeasti tarvita edes kaksikerroksisia taloja.
Sitä paitsi Turussa on ollut tornitalo jo 1200-luvulta saakka joten uutuudenviehätys on ehtinyt hävitä. Mitä Tampereella oli, havumajoja?
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Myllyllä on paras maine Suomen 12 suurimman kauppakeskuksen joukossa ja Koskikeskuksella heikoin.
Lisäksi Lempäälän Ideapark oli toiseksi heikoin mikä oli todella yllättävää kun Myllyn tapaan sielläkin asioidaan yksinomaan yksityisautoilla ja Kampissa/Hansakorttelissa notkuva rikkaus ei pääse tuhoamaan mainetta.
Vierailija kirjoitti:
Ylen turkulaislähtöinen kolumnisti kommentoi Turun-tautia mielenkiintoisella tavalla, jonka on tässäkin ketjussa kommentoimisen arvoinen lyhyesti. Turun-taudilla tarkoitetaan rakennusten purkuvimmaa kaupunkien kovan kasvun 1960- ja 1970-luvuilla ja erityisesti Turussa. Turussa purettiin kulttuurihistorialliselta arvoltaan niinkin hienoja ja vanhoja rakennuksia, joita oli harvemmassa monessa muussa kaupungissa. Tässä mielenkiintoista on kuitenkin kolumnistin sellaiset turkulaishenkiset virhepäätelmät, että tämä ilmiö olisi jotenkin turkulaislähtöinen. Sitä se ei ollut. Vanhan repiminen oli aikalaisilmiö, jota tapahtui samalla tavoin samaan aikaan noina modernisaation vuosikymmeninä eri puolilla Suomea. Vanhan repiminen lienee ollut Turussa vain keskivertoa voimallisempaa. Ajattelutapa, että asiat ja ilmiöt tulisivat ensimmäiseksi Turkuun, ja sitten vasta muualle Suomeen, on varsin turkulainen ja ajattelua valitettavan kapauttava ilmiö. Turkulaismentaliteetti lienee perua jo ensimmäisestä ristiretkestä, jonka historiallista evidenssiä on epäilty. Veikeän eriskummallisia nuo turkulaiset.
Lipastihan sanoo vain, että termi "Turun tauti" on lähtöisin Turusta. Ainoa, mikä sinun tulkinnassasi pitää paikkansa, on se että hän sanoo, että Turun tauti ei jäänyt vain turkuun, minkä voisi tulkita niin, että poliittinen suhmurointi, jossa puolueet sopivat keskenään kaveriensa hyödyttämisestä olisi alunperin turkulainen ilmiö.
Tuo kolumnihan ei käsittele Turun tautia, vaan Jätkänsaaren tautia. Edellinen tuodaan esiin vain vertailukohtana aiemmasta haitallisesta trendistä. Lipasti ei luule eikä jätä mainitsematta, että molemmat ovat valtakunnallisia ilmiöitä.
Heitto, että monet asiat ovat alunperin Turusta on huu-mo-ria. Kohdistunee meihin turkulaisiin. :) Onhan Lipasti itse Helsingistä kotoisin.
Tyyppi on tehnyt tätä monologia jo viisi vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Turuss on uljas ja upea meri. tampereella on joku pikkuinen kuralätäkkö.
Housuissas on kuralätäkkö.
En ole nyt moneen vuoteen käynyt Tampereella. Olen aina kovasti pitänyt siitä kaupungista. Aina on mukava mennä sinne. Olin joskus siellä töissäkin, ja minusta oli mukava paikka. Viikonlopuksi kun tulin Turkuun ja näin Aurajoen ja tuomiokirkon, niin sydämessä läikähti. Olen taas kotona! On vain yksi Turku. Kaikki eivät valitettavasti voi syntyä täällä. Ei minua haittaa, jos eivät tänne kaikki muuta, sillä liika ihmismassa tuo omat ongelmansa. Työpaikkojen keskittyminen Helsinkiin ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tampereen asema keskustassa on se hyvä puoli Helsingin keskustaan verrattuna, että se on myös usean ihmisen koti. Tampereen keskustan asukkaat osaltaan pitävät keskustaa elävänä käyttämällä sen palveluita jopa päivittäin. Helsingissä keskusta on suuremmassa määrin liike-elämän ja hallinnon aluetta. Tämän seuraukset havaittiin esimerkiksi koronanotkahduksen aikana.
Myös Turussa keskusta on asuttua aluetta. Juuri muutettiin virastorakennus "pääkadulla" ja yksi pikku vankilakin siinä jokivarressa asuinkäyttöön.
Kyllähän Hesassa voisi asua, jos asuisi keskustassa.
Segregaation näkökulmasta Tampere kerää kehuja. Kun asuinalueet ovat sosiaaliselta koostumukseltaan monipuolisia, on sillä syrjäytymistä ehkäisevä ja yhteisöllisyyttä parantava vaikutus. Tampereen on katsottu onnistuneen tässä pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja Turkua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku on jäänyt viime vuosina tornitalorakentamisessa pahasti Tampereen varjoon. Nyt Tampereelle suunnitellaan Itsenäisyyskadun alkupäähän 23- tai jopa 25-kerroksista kerrostaloa. Nyt
Pitikö tämän olla hyvä vai huono juttu maassa jossa on niin helvetisti lääniä ja surkean vähän väkeä ettei tänne oikeasti tarvita edes kaksikerroksisia taloja.
Sitä paitsi Turussa on ollut tornitalo jo 1200-luvulta saakka joten uutuudenviehätys on ehtinyt hävitä. Mitä Tampereella oli, havumajoja?
Tornitalolla (high-rise) tarkoitetaan Suomessa yleensä yli 12-kerroksista kerrostaloa, joten ensimmäinen tornitalo on Turkuunkin rakentunut 1950-luvulla. Turun tuomiokirkon torni on jylhä ja kaunis, mutta kirkontorneja ei lasketa mukaan. Uudet korkeat tornitalot ovat tuoneet mielenkiintoisen lisän Tampereen 2010-luvulla Tampereen muuttuvaan siluettiin. Suunnitelmia korkeiden talojen rakentamiseksi on Turullakin, mutta niiden jalostumisessa toiminnaksi on siellä ollut sitten tukkoista. Ja loppuen lopuksi Tampereen kehitys on hyvä todiste siitäkin, että kaukainen menneisyys ei määrää kaupungin nykyisyyttä eikä tulevaisuutta.😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylen turkulaislähtöinen kolumnisti kommentoi Turun-tautia mielenkiintoisella tavalla, jonka on tässäkin ketjussa kommentoimisen arvoinen lyhyesti. Turun-taudilla tarkoitetaan rakennusten purkuvimmaa kaupunkien kovan kasvun 1960- ja 1970-luvuilla ja erityisesti Turussa. Turussa purettiin kulttuurihistorialliselta arvoltaan niinkin hienoja ja vanhoja rakennuksia, joita oli harvemmassa monessa muussa kaupungissa. Tässä mielenkiintoista on kuitenkin kolumnistin sellaiset turkulaishenkiset virhepäätelmät, että tämä ilmiö olisi jotenkin turkulaislähtöinen. Sitä se ei ollut. Vanhan repiminen oli aikalaisilmiö, jota tapahtui samalla tavoin samaan aikaan noina modernisaation vuosikymmeninä eri puolilla Suomea. Vanhan repiminen lienee ollut Turussa vain keskivertoa voimallisempaa. Ajattelutapa, että asiat ja ilmiöt tulisivat ensimmäiseksi Turkuun, ja sitten vasta muualle Suomeen, on varsin turkulainen ja ajattelua valitettavan kapauttava ilmiö. Turkulaismentaliteetti lienee perua jo ensimmäisestä ristiretkestä, jonka historiallista evidenssiä on epäilty. Veikeän eriskummallisia nuo turkulaiset.
Lipastihan sanoo vain, että termi "Turun tauti" on lähtöisin Turusta. Ainoa, mikä sinun tulkinnassasi pitää paikkansa, on se että hän sanoo, että Turun tauti ei jäänyt vain turkuun, minkä voisi tulkita niin, että poliittinen suhmurointi, jossa puolueet sopivat keskenään kaveriensa hyödyttämisestä olisi alunperin turkulainen ilmiö.
Tuo kolumnihan ei käsittele Turun tautia, vaan Jätkänsaaren tautia. Edellinen tuodaan esiin vain vertailukohtana aiemmasta haitallisesta trendistä. Lipasti ei luule eikä jätä mainitsematta, että molemmat ovat valtakunnallisia ilmiöitä.
Heitto, että monet asiat ovat alunperin Turusta on huu-mo-ria. Kohdistunee meihin turkulaisiin. :) Onhan Lipasti itse Helsingistä kotoisin.
Huomio on Lipastin artikkelin suhteen vain sivuseikka. Tarkoitus oli vain huomioida tämä huvittava turkulaiseen mentaliteettiin kuuluva taipumus yliarvioida kaupunkinsa historiallista merkitystä. Se tulee juuri esiin tällaisissä kyseenalaisissa ja uskomuksenvaraisissa väitteissä, jotka esitetään ikäänkuin itsestäänselvyyksinä. Niin näemmä myös Lipastin tapauksessa.Erityisesti kaupungistuneen Suomen historia on ajallisesti niin lyhyt (toisen maaimansodan jälkeen, alle sata vuotta), että sen monissa ilmiöissä, kuten kaupunkien rakentamisen teollistumisessa 1960- ja 1970-luvuilla, Turku ei enää ole ollut mikään edelläkävijä ensinkään vaan "vain" tyypillinen suomalaiskaupunki.
Tampere on hyvin vireä tapahtumakaupunki. Kaupungissa järjestetään mm. paljon eri alojen messuja. Yksi esimerkki tästä on Pohjoismaiden suurimmat liikunnat ja hyvinvoinnin ammattimessut Gymtec Sportec, joka järjestetään maaliskuussa. Tampereen Messu- ja urheilukeskus on nykyään siksi suuri kokonaisuus Tampereen Sarankulmassa, että samana viikonloppuna siellä pidetään toisetkin tuhansia kävijöitä keräävä messutapahtuma.
Turku onnistui kaappaamaan Euroviisujen Suomen-karsinnan sikäläiseen Logomoon.
...Tuoreimpien tietojen mukaan UMK:n laulukilpailulle, joka toimii euroviisujen Suomen-karsintana, haetaan 1500 katsojaa vetävää Logomoa avarampia tiloja. Saa nähdä, mikä tila ja mikä kaupunki voittaa tämän erän. 😉
Turku on jäänyt viime vuosina tornitalorakentamisessa pahasti Tampereen varjoon. Nyt Tampereelle suunnitellaan Itsenäisyyskadun alkupäähän 23- tai jopa 25-kerroksista kerrostaloa. Nyt ollaan vasta aivan kaavakäsittelyn alkuvaiheessa, joten hanke ei toteudu aivan lähiaikoina. Mutta jälleen esimerkki siitä, että Tampereella on kaupunkikehittämiseen rohkea ja eteenpäinkatsova ote.