Lue keskustelun säännöt.
Turku vai Tampere? 2018
27.08.2018 |
Perustelkaa kumpi on parempi? Tästä on varmasti jo keskusteltu, mutta kaupungit kasvaa, muuttuu ja toivottavasti kehittyy, joten tämä on 2018 edition.
Kommentit (2127)
Brittiläinen Financial Times uutisoi jo syyskuussa Sara Hildenin taidemuseosta pidetystä ja äskeittäin päättyneestä Houseagon We-näyttelystä varsin myönteiseen sävyyn. Näyttely keräsi rapsakat 60000 katsojaa, mikä sinänsä ei kolkutellut ennätyksiä edes kyseisessä museossa. Siellä nähtiin myös Hollywood-mausteita. Tampereen Särkänniemessä sijaitseva taidemuseo on museopiireissä tunnettu toimija maailmalla, jonka nykytaiteen kokoelma on ehdotonta kansallista kärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tamperelainen kirjailija on palkittu hiljattain arvostetulla Runeberg-palkinnolla.
It (ICT) on jo yli miljardin euron bisnes Tampereella
Kalevauvan kaupun kivi deoiden perusteella jopa Kouvola on kiintoisampi kaupunki kuin Tampesteri, joka näyttäytyy ankeuden multihuipentumana! :D
No joo, eihän kapeahkolle kannakselle kykene kunnon kaupunkikeskustaa rakentamaan??
Tampere-Pirkkalan lentoasema on jälleen parantamassa tarjontaansa. Finnair tuntuu hylänneen Tampereen ja Turun lentokentät, kun liityntälentoja Helsinkiin on pyritty korvaamaan busseilla. Sitä vastoin latvialaisen airBalticin ansiosta lentotarjonta on Tampereella viimeisen vuoden aikana parantunut tuntuvasti. Toukokuusta lähtien Tampere-Pirkkalan lentoasemalta lennetään entisten yhteyksien lisäksi Ranskan Nizzaan ja Italian Milanoon. Tällä hetkellä päästään mm. Osloon, Kööpenhaminaan, Mücheniin, Amsterdamiin, Malagaan, Rodokselle ja varsinkin Riikaan. Finnair sitä vastoin lentää valtion tukiaisilla mieluummin eräille pikkukaupunkien lentokentille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin Sanomat kirjoitti 29.10.2022 Tampereesta ylistävään sävyyn. Ajoittain jopa Helsingissä ihmetellään Tampereen ripeää kehitystä. Sanomalehden artikkelissa listattiin Tampereen vahvuuksia:
- töitä riittää, tietyillä aloilla heidät jopa revitään käsistä.
- Yliopisto tuo menestystä
- asuntokauppa käy
- Tampereen seudun saunat
- Taide ja tapahtumat (Nokia-areenan rakentaminen ei mikään onnenkantamoinen)
- Kaupungin kyky tehdä nopeita ja ison luokan päätöksiä.
Sanomalehden mukaan Tampere haastaa ajoittain jopa Helsingin. Tampereen asema Suomen kakkoskaupunkina on ylimalkaan vahvistunut selvästi viimeisen noin 15 vuoden aikana, kun kaupungin ja sen keskustan kehittämisessä on ollut vahva ote.
Tampereen asema keskustassa on se hyvä puoli Helsingin keskustaan verrattuna, että se on myös usean ihmisen koti. Tampereen keskustan asukkaat osaltaan pitävät keskustaa elävänä käyttämällä sen palveluita jopa päivittäin. Helsingissä keskusta on suuremmassa määrin liike-elämän ja hallinnon aluetta. Tämän seuraukset havaittiin esimerkiksi koronanotkahduksen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereen eittämättömiin vahvuuksiin kuuluu sen persoonallinen ja omintakeinen keskusta. Sijainti luonnonkauniilla kannaksella on ainutlaatuinen, mutta harvan kaupungin keskusta sijaitsee sillä. Se tuo keskustaan ahtautta mutta myös tekee sijainnista luonnollisen kävelykeskustan. Kaikki on kävellen saavutettavissa. Tampereen tehdasmiljöö suomalaisittain suuren kaupungin sydämessä on ainutlaatuinen. Ne antavat Tampereelle vahvan ja omaleimaisen persoonallisen tunnelman, jota ei löydy muualta. Esimerkiksi Valkeakoski, Varkaus, Mänttä tai vastaavat ovat jääneet pieniksi tehdasyhdyskunniksi Tampereeseen verrattuna. Ruotsin Norrköpingin tehdaskeskustaa voisi verrata Tampereeseen. Sama pätee naapurissa olevaan Nokiaan. Kotkan tai Porin tapaisista teollisuuskaupungeista Tampereen näihin päiviin jatkunut kasvu ja kaupungin elinkeinorakenteen monipuolistuminen. Kasvu on siis positiivinen määren, kun sitä vertaa kaupungin kuihtumiseen tai hiipumiseen. Tampereella on vuosikymmeniä sitten tehty onnistunut muutosloikka teollisesta ajasta koulutukseen, kulttuuriin ja palveluihin uskovaan kaupunkiin ongelmista huolimatta. Tampere on hyvin elinvoimainen kaupunki tänä päivänä ja voimakkaasti kasvava kaupunki. Kasvu on siksi selvästi voimakkaampaa Tampereella, etteivät kaupungit enää kilvoittele kakkoskaupungin asemasta, vaikka Turkuun mieltyneet tämän haluaisivat yhä kiistää. Viimeaikaiset muutokset kaupunkikuvassa tornitaloineen ja kerrostalojen korottamisineen ovat nekin positiivinen merkki ja kertovat kaupungin kehittymisestä. Uuden rakentaminen on pohjimmiltaan aina taloutta. Jotkut puhuvat pienen kaupungin hengen säilymisestä Tampereella, mitä sillä sitten tarkoittavatkin. Ainakin siinä on helsinkiläiseen mahtailuun ja tärkeilyyn verrattuna tiettyä mutkattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kalevauvan kaupun kivi deoiden perusteella jopa Kouvola on kiintoisampi kaupunki kuin Tampesteri, joka näyttäytyy ankeuden multihuipentumana! :D
No joo, eihän kapeahkolle kannakselle kykene kunnon kaupunkikeskustaa rakentamaan??
Se parempi kaupunkikeskusta on ollut olemassa 1700-luvun lopulta alkaen mutta alati muuttuen ja kehittyen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereella kerrotaan olevan ainesta kehittyä Suomen miksosirukeskukseksi, koska alan tutkimusta ja osaamista on jo entuusestaan sekä yliopistossa että yksityisellä sektorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinki lahjoitti Tampereelle taannoin käytöstä poistetun ratikan nostattamaan täkäläistä ratikkainnostusta. Se on seissyt Keskustorilla kahvilakäytössä mutta osoittautunut käyttöönsä sopimattomaksi. Nyt on noussut esìin, että se saadaan ehkä dumpattua Turkuun, jossa kahvilaratikka sijoitetaan tiettävästi Aurajoen varrelle. Win-win tässä tilanteessa, sanoisin. 😀
Tampere on todella tarjonnut lahjaksi tuota käytöstä poistettua ratikkaa, mutta eräiden juorujen mukaan Turku ei ehkä ottaisikaan vastaan tätä avokätistä lahjaa. Jopas jotakin...😃
Tampere on siksi merkittävä paikkakunta, että kaupungissa järjestetään akateemisen kyykän mm-kilpailut. Se on jotakin se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylen turkulaislähtöinen kolumnisti kommentoi Turun-tautia mielenkiintoisella tavalla, jonka on tässäkin ketjussa kommentoimisen arvoinen lyhyesti. Turun-taudilla tarkoitetaan rakennusten purkuvimmaa kaupunkien kovan kasvun 1960- ja 1970-luvuilla ja erityisesti Turussa. Turussa purettiin kulttuurihistorialliselta arvoltaan niinkin hienoja ja vanhoja rakennuksia, joita oli harvemmassa monessa muussa kaupungissa. Tässä mielenkiintoista on kuitenkin kolumnistin sellaiset turkulaishenkiset virhepäätelmät, että tämä ilmiö olisi jotenkin turkulaislähtöinen. Sitä se ei ollut. Vanhan repiminen oli aikalaisilmiö, jota tapahtui samalla tavoin samaan aikaan noina modernisaation vuosikymmeninä eri puolilla Suomea. Vanhan repiminen lienee ollut Turussa vain keskivertoa voimallisempaa. Ajattelutapa, että asiat ja ilmiöt tulisivat ensimmäiseksi Turkuun, ja sitten vasta muualle Suomeen, on varsin turkulainen ja ajattelua valitettavan kapauttava ilmiö. Turkulaismentaliteetti lienee perua jo ensimmäisestä ristiretkestä, jonka historiallista evidenssiä on epäilty. Veikeän eriskummallisia nuo turkulaiset.
Kun helmikuun 15. päivänä vietetään Angelmanin oireyhtymän vuosipäivää, jolloin näyttäviä rakennuksia on valaistu eri puolilla maailmaa, niin Tampereella päätettiin valaista sinisellä tumnelmavalaistiksella Näsinneula. Mitenköhän mahtaa olla Turussa?
Sarjakuva-finlandia jaetaan jo 16. kertaa Tampereella tänä vuonna.
Yhdysvaltalainen verkkolehti Politico on vieraillut Tampereella ja laatinut kaupungista jutun, koska pääministeri on tamperelainen. Kotimaisista medioista mm. iltalehti on raportoinut tästä.
Tampere päihitti Turun EK:n tuoreimmassa kuntarankigissa. Tampereen sijoitus oli neljäs ja Turun viides. Seinäjoki oli paras. Tampere oli paras suurista kaupungeista. Rankingissa on kysymys yritysvetovoimaisuudesta. Rankkaus oli seutukunnittain.
Turkuun on puuhattu jo vuosia uutta monitoimiareenaa rautatien lähelle uudeksi TPS:n kotiluolaksi ja konserttien pitopaikaiksi. Alun perin sitä haaveiltiin jo vuoden 2022 jääkiekon mm-kisoihin. Kuten sittemmin saatiin hävitä, haaveeksi se sitten jäi ja kisatkin menivät Tampereelle. Itse asiassa kisat menevät jo toistamiseen Tampereelle, kun tulevana keväänä tahkotaan jo toiset kisat Tampereella. Siinä sitä sitten paistatellaan Mansessa taas siinä määrin maailman huomion kohteena, että mahtaa Turun uuden hallin puuhamiehiä (mm. Saku Koivu) harmittaa. Eräs takaraja taitaa umpeutua kuluvuan vuoden kesäkuussa sille, jatketaanko tapahtuma-areenan kehittämisen parissa vai pistetäänkö hanke jäihin. Uuden areenan rahat eivät vielä ole kasassa. Jos areenan rakentamisessa päästään eteenpäin, olisi Turussa valmista 2027.
Ainahan on hyvä laatia listauksia veistoksista ja kaupungeista, joista lähemmin tarkasteltuna nousee heti mieleen, että mikä kaupunki ja sen veistos ei kuulu joukkoon? Ilman sarkasmia.