Lue keskustelun säännöt.
Kelan kuntoutuspsykoterapia?
26.08.2018 |
Tarvisin ohjeita ja kokemuksia. Mulla ei ole mt taustaa. Nyt kuitenkin viimesen vuoden on tuntunut etten pääse mihinkään elämässäni. Koulua en saa suoritettua. Koti on ku yks paskalato. Mikään ei kiinnosta. Tykkään kyllä käydä töissä ja puuhata lapsen kanssa mutta siinäpä se. Käydään jatkuvasti ulkona syömässä kun en jaksa edes tehdä ruokaa. En saa itsestäni mitään irti. Luojan kiitos raha-asiat olen saanut hoidettua, eli ei ole velkoja saati maksuhäiriömerkintää.
Opiskelen ammattikorkeassa sosionomiksi. Olen tehnyt harjoittelun paikallisten mt-palveluiden parissa (sosiaalityöntekijän ohjauksessa). Koko henkilökunta on siis mulle tuttua. Ei tunnu kauheen luontevalta mennä sinne hakemaan apua, varsinkaan kun ei nyt ole kyse mistään kriittisestä avuntarpeesta (kuten esim harhat tai itsetuhoisuus). Ajattelin että kelan tukema kuntoutuspsykoterapia voisi olla ratkaisu, mutta miten se toimii? Tiedän että tää on mun alaa, ja silloin harjoittelun aikana muutamia tällasia tapauksia näinkin. He siis menivät psykiatrin tai psykologin lähetteellä terapiaan.
Mutta entäs jos mulla ei ole aijempaa hoitokontaktia? Kelan sivuilla sanotaan seuraavaa:
"Voit saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, jos olet 16–67-vuotias ja
-työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi
-olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa
-psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi."
Onkohan noi nyt sitten "ja" vai "tai" -kohtia? Mulla täyttyy vain ensimmäinen. Kelan sivuilta selviää myös että hakemukseen pitää liittää kuntoutussuunnitelma, psykiatrin arvio diagnoosista sekä B-todistus. Onko siis tosiaan niin ettei kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, ellei ole aiempaa taustaa mt-palveluista? Satun taustani ansiosta tietämään ettei täälä ole todellakaan helppoa päästä psykiatrin juttusille. Yksityiselle ei opiskelijalla ole varaa. Vai onnistuisiko jos maksaisin itse ensimmäisen "arviointikäynnin" terapeutille? Voiko hän tällaista suositusta antaa? Ja onko kenelläkään täälä tietoa millaisia hintoja noi terapeutit pitää?
Tarvisin kipeästi neuvoja. Pelkään että kohta pää hajoaa ja mun on pakko lopettaa koulu kesken... Tai sitten ongelmat pahenee ja kohta vedän masennuslääkkeitä :(
Kommentit (27)
Hoitosuhteen tosiaan tarvitset ensin. Nuo Kelan kriteerit eivät ole vaihtoehtoisia vaan kaikkien on täytyttävä. Voit aloittaa siitä että soitat terveyskeskukseen ja kerrot että jaksamisen kanssa on ongelmia. Tarpeen mukaan pääset siellä yleislääkärille ja sieltä taas tarpeen mukaan psykiatrille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakeudu ensin mihin tahansa terveydenhuollon ammattilaiselle tuon asian kanssa jotta saat tuon 3kk aikajakson rullaamaan. Mulla eka kontakti ennen psykoterapialausunnon saamista ei ollut psykiatri suoraan.
Sinun tarvitsee nyt mennä lääkäriin/psykiatrille, että voidaan katsoa se hoito alkaneeksi. He tietävät, miten terapia-asian kanssa edetään.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin saat tällä hetkellä lähetettä kuntoutuspsykoterapiaan, sähän kykenet käymään töissä ja opiskelemaan. Sulla pitäisi olla tosiaan se 3 kk mittainen hoitosuhde taustalla ja diagnoosi. Luulenpa, että ainoa mahdollisuus on maksaa terapia omasta pussista, jos sellaista olet mielestäsi vailla.
Sain koko kevätkaudella suoritettua tasan 15 opintopistettä. Nekin tuli harjoittelusta. Koulussa kyllä kävin mutta en saanut tehtyä mitään tehtäviä. Töitä ei ole jos en ole koulussa. Käyn siis oman alani töissä, sillä verukkeella että opiskelen kyseistä alaa. Jos lopetan koulun, en ole pätevä työhöni.
On käynyt mielessä lopettaa koulu ja ruveta lukemaan oppisopimuksella lähihoitajaksi tai lasten ja nuorten ohjaajaksi tms. Mutta olisihan se nyt aika perseestä lopettaa kesken kun olen kuitenkin jo puolivälissä korkeakoulututkintoa. Lisäksi mitään takeita ei ole että tässä tilassa saisin edes sitä amista läpi. Sieltä onneksi kyllä jäisi kaikki yleiset oppiaineet pois, sillä olen ylioppilas. Tämä ajatus lopettamisesta on itseasiassa se mikä minut säikäytti ajattelemaan tilannettani vakavissani.
Tää on jotenkin noloa. Vaikka itse työssäni kehotan ihmisiä hakemaan apua ennemmin kuin kamppailemaan yksin. Silti mulla on jotenkin sellanen fiilis että olen vaan niin laiska, etten saa mitään tehtyä. Ja ehkä juuri siksi en kehtaakkaan hakea apua tutuilta.
-ap
Lääkäriin tai psykiatrille, he tietävät miten edetään. Kyllä sä varmasti terapiaan pääset, jos vielä 3 kk päästä siltä tuntuu, ei Kela niitä hakemuksia hylkää kuin lähinnä siinä tapauksessa, että potilas on liian huonokuntoinen eikä ole todennäköistä, että kuntoutuu työkykyiseksi. Terapeutti sinun tulee valita itse (mm. Kelan sivuilla listat) ja näitä ensimmäisiä "koekäyntejä" ennen terapian alkua Kela ei korvaa, vaan maksat ne kokonaan itse. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/ps…
Olitko jo tähän tutustunut?
Oma polku oli ensin omalääkäri ole joka ohjasi kunnan psykologille jolla sai käydä noin kymmenen kertaa. Yleislääkäri kirjoitti jonkun diagnoosin ahdistuneisuudesta. Psykologi tuntui vähän helpottavan ja psykologi ohjasi takaisin omalääkärille joka kirjoitti lähetteen psykiatrille. Hänen luona pitää käydä vähintään kaksi kertaa jolloin psykiatri arvioi hoidon soveltuvuuden ja tarpeen. Mikäli lausunnon Kelalle suostuu kirjoittamaan, olet hoidon tarpeessa. Lisäksi oma selvitys tilanteesta missä ehdottomasti pitää mainita että ei jaksa töissä/opiskeluissa ja kokee terapian tarpeen itsekin. Mahdollisimman hyvät ja kattavat perustelut.
Itse olin hakiessa ja olen yrittäjä. Sain Kelan päätöksen vuosi sitten ja nyt toinen vuosi terapiaa alkamassa. Koen että on auttanut työssä jaksamisessa vaikka ongelmani parisuhteesta pääosin johtuvatkin. Hakemuksessa vaan pitää perustella se että vaikka ongelmat tulevat jostain muualta, niiden syystä työnteko/opiskelu vaikeaa ja tähän tarvitaan tukea.
Omassa kunnassa oli myös ryhmä jossa opastettiin miten Kelan tukemaan psykoterapiaan voi hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin saat tällä hetkellä lähetettä kuntoutuspsykoterapiaan, sähän kykenet käymään töissä ja opiskelemaan. Sulla pitäisi olla tosiaan se 3 kk mittainen hoitosuhde taustalla ja diagnoosi. Luulenpa, että ainoa mahdollisuus on maksaa terapia omasta pussista, jos sellaista olet mielestäsi vailla.
Sain koko kevätkaudella suoritettua tasan 15 opintopistettä. Nekin tuli harjoittelusta. Koulussa kyllä kävin mutta en saanut tehtyä mitään tehtäviä. Töitä ei ole jos en ole koulussa. Käyn siis oman alani töissä, sillä verukkeella että opiskelen kyseistä alaa. Jos lopetan koulun, en ole pätevä työhöni.
On käynyt mielessä lopettaa koulu ja ruveta lukemaan oppisopimuksella lähihoitajaksi tai lasten ja nuorten ohjaajaksi tms. Mutta olisihan se nyt aika perseestä lopettaa kesken kun olen kuitenkin jo puolivälissä korkeakoulututkintoa. Lisäksi mitään takeita ei ole että tässä tilassa saisin edes sitä amista läpi. Sieltä onneksi kyllä jäisi kaikki yleiset oppiaineet pois, sillä olen ylioppilas. Tämä ajatus lopettamisesta on itseasiassa se mikä minut säikäytti ajattelemaan tilannettani vakavissani.
Tää on jotenkin noloa. Vaikka itse työssäni kehotan ihmisiä hakemaan apua ennemmin kuin kamppailemaan yksin. Silti mulla on jotenkin sellanen fiilis että olen vaan niin laiska, etten saa mitään tehtyä. Ja ehkä juuri siksi en kehtaakkaan hakea apua tutuilta.
-ap
Ymmärrän hyvin, että on iso kynnys hakea apua ja myöntää ongelmansa. Sehän on kuitenkin ainoa mahdollisuus ja järkevä ratkaisu tilanteessa, eikö?
Voi olla että joudut ns. Vähän liioittelemaan omia ongelmia ja varsinkin kun olet siinävaiheessa että kirjoitat jo kelan hakemusta, niin siinä tulee painottaa sitä että et pysty käymään koulua loppuun ja näin ollen myös tuleva työllistymisesi (=veronmaksajana toimiminen) on vaarassa. Ns. Vapaa-ajan ongelmiinhan kelan tukemaa terapiaa ei saa, vaikka hyvin pitkällehän kaikki mt ongelmat näkyvät elämän eri osa-alueilla. Kyllä on sen verran kallista touhua käydä terapiassa, joten kannattaa yrittää taistella tuon byrokratiaviidakon läpi, elämme jokainen vain kerran joten elämänlaadusta ei kannata tinkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin tai psykiatrille, he tietävät miten edetään. Kyllä sä varmasti terapiaan pääset, jos vielä 3 kk päästä siltä tuntuu, ei Kela niitä hakemuksia hylkää kuin lähinnä siinä tapauksessa, että potilas on liian huonokuntoinen eikä ole todennäköistä, että kuntoutuu työkykyiseksi. Terapeutti sinun tulee valita itse (mm. Kelan sivuilla listat) ja näitä ensimmäisiä "koekäyntejä" ennen terapian alkua Kela ei korvaa, vaan maksat ne kokonaan itse. Tsemppiä!
Voiko siis esim tk:n yleislääkäri tehdä sen lähetteen? Vai onko mun tosiaan mentävä entiseen harkkapaikkaan avautumaan? Se kyllä nostaa kynnystä aika roimasti :/ Mitähän yksityisellä maksais? Ja mitäs toi 3kk hoitojakso? Onko se niin että voivat määrätä mulle lääkkeitä, ja jos en suostu niitä ottamaan niin katsooko ne että olen kieltäytynyt hoidosta? Mun kokemus (harkan ajalta ja tuttujen puheen sekä koulussa opitun perusteella) nykyään lääkehoito on lähes aina eka mitä tarjotaan :( En koe olevani niitä vailla.
-ap
Jos haluat nopeasti alkuun, varaa aika yksityiselle psykiatrille.
(Tarkennuksena edellisiin, psykiatri on siis lääkäri, psykiatrian erikoislääkäri.) Jos käyt hänen luonaan kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, se tulkitaan Kelassa hoitosuhteeksi. Hän kirjoittaa sinulle lausunnon (b-todistus), jonka avulla haet Kelasta psykoterapiaa. Huomaa, että psykologi ei voi kirjoittaa mitään lähetettä tai lausuntoa jonka avulla voisit hakea kuntoutusterapiaa.
Tiedän että tämä maksaa ja sanoit ettei ole varaa. Mieti jos voisit lainata jostain tai jollain tavalla hoitaa raha-asian. Halvempaa kuin jos joutuisi jokaisen käynnin omalla kustannuksella maksamaan.
Toivottavasti joku korjaa jos olen väärässä, mutta näin asiat olivat neljä vuotta sitten. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin tai psykiatrille, he tietävät miten edetään. Kyllä sä varmasti terapiaan pääset, jos vielä 3 kk päästä siltä tuntuu, ei Kela niitä hakemuksia hylkää kuin lähinnä siinä tapauksessa, että potilas on liian huonokuntoinen eikä ole todennäköistä, että kuntoutuu työkykyiseksi. Terapeutti sinun tulee valita itse (mm. Kelan sivuilla listat) ja näitä ensimmäisiä "koekäyntejä" ennen terapian alkua Kela ei korvaa, vaan maksat ne kokonaan itse. Tsemppiä!
Voiko siis esim tk:n yleislääkäri tehdä sen lähetteen? Vai onko mun tosiaan mentävä entiseen harkkapaikkaan avautumaan? Se kyllä nostaa kynnystä aika roimasti :/ Mitähän yksityisellä maksais? Ja mitäs toi 3kk hoitojakso? Onko se niin että voivat määrätä mulle lääkkeitä, ja jos en suostu niitä ottamaan niin katsooko ne että olen kieltäytynyt hoidosta? Mun kokemus (harkan ajalta ja tuttujen puheen sekä koulussa opitun perusteella) nykyään lääkehoito on lähes aina eka mitä tarjotaan :( En koe olevani niitä vailla.
-ap
Tottakai lääkkeitä tarjotaan, koska vallalla on biologinen kuva psykiatriasta. Mutta eihän niitä ole pakko syödä. Voit hakea lääkkeet apteekista ja jättää syömättä. Tulevat asiakkaasi ovat monesti samassa tilanteessa kuin sinä itse. Eli heillä on normaaleja elämän kriisejä ja he tarvitsisivat psykoterapiaa ja hyviä ihmissuhteita. Usein vain psykiatria tarjoaa lääkkeitä ja alentavaa kohtelua ja ura "mt-potilaana" voi alkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa varten tosiaan tarvitaan 3 kk hoitosuhde. Riittää, että tapaat ykistyistä psykiatria. Ei siellä tartte joka viikko rampata tuon 3 kkn aikana. Tulevan psykoterapian suuntaus kannattaa myös miettiä etukäteen, että haluaako psykodynaamista, kognitiivista, psykoanalyysia, ratkaisukeskeistä jne. Asiat kyllä ratkeavat :)
Myös itse terapiassa käynti maksaa, 20€/kerta ja siitä ylöspäin, vaikka Kela maksaakin ison osan terapiasta. Onko sulla laittaa n. 100€/kk psykoterapiaan?
Riittäisikö keskustelu tk:n kautta psyk. sh:n tai terveyskeskuspsykologin kanssa?
Useesti ihmistä auttaa jo se, että on joku paikka, missä puhua tuntemuksiaan/ elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet ollut harkassa paikassa (tulkitsen psyk. polilla, jos kerran ko. paikka on kuntasi ainoa psykiatrinen avohoito), miten et tiedä käytäntöjä?
Psyk. polin sossu
Jotenkin kuulostaa, että tossa sun tilanteessa noi lapsi, koulu ja työt on vaan liikaa. Musta toi sun oma ajatus tosta lähihoitajaopinnoista on ihan fiksu tai sit lopetat työt ja käyt vaan koulua. Kannattaa kuunnella itseään ja omaa jaksamistaan.
Tohon vielä kun juokset kerran viikossa terapeutilla, niin se tuo vaan lisäuupumusta.
Varaa heti aika yksityiselle psykiatrille (n. 180 €) ja jos hän on sitä mieltä, että olet terapian tarpeessa, varaa hänelle uusi aika 3 kk päästä. Aloita välittömästi Kela-luvat omaavan psykologin tai muun terapeutin etsiminen. Laita heille tekstiviesti tai sähköposti (puhelimeen eivät luultavasti vastaa, vaikka kotisivuilla tarjotaan myös soittomahdollisuutta), jossa kerrot lyhyesti ongelmasi ytimen (masennus/ahdistus, elämäntilanteesi) ja että haet Kela-psykoterapiaa 3 kk päästä, mutta haluaisit tavata sitä ennen 1-2 kertaa/kk. Minulle useimmat psykologit eivät vaivautuneet edes vastaamaan, jotkut taas ilmoittivat, että heillä oli jo riittävästi asiakkaita. Terapeutin luona kannattaa käydä ainakin muutama kerta ennen Kela-hakemuksen tekemistä, että tiedät hänen olevan hyvä. Sinun itsesikin kannalta olisi hyvä, että saisit keskusteluapua ennen Kela-päätöstä. Hinta on noin 80 €/kerta.
Minulla koko prosessi ensimmäisestä psykiatrikäynnistä ensimmäiseen Kela-korvattuun psykologikäyntiin kesti 4,5 kk. Rahaa paloi tuossa kivasti kaksine psykiatrikäynteineen, psykologillakin kävin kahdesti kuukaudessa, mutta kun kyse oli elämästä ja kuolemasta, niin rahaa ei voinut siinä miettiä. Minua harmittaa, etten hakenut apua aiemmin. Elämä oli muuttunut ahdistavaksi jo vuosi aiemmin. Hyvän psykologin löytäminenkin voi viedä aikaa. Kaikenlaisia terapiaoikeudet hankkineita "valmentajia" (entisiä personal trainereita ym.) on kyllä vapaana, mutta en halunnut sellaista.
Voitko vähän avata paremmin ongelmiasi,joita tahdot terapiassa hoidattaa. Aika epämääräinen tuollainen "en jaksa". Onko fyysiset syyt jaksamattomuuteen tutkittu? Oletko tehnyt masennustestejä tms. netissä?
Terapia ei ole ainut vaihtoehto,eikä sitä myönnetä elleivät ongelmat ole sen tyyppisiä että niitä sillä kannattaa hoidattaa. Minusta kuulostaa ainakin tähän asti sanomasi perusteella siltä että voisit pärjätä jollain omahoito-oppaillakin hyvään alkuun. Monilla on asiat paljon huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Voitko vähän avata paremmin ongelmiasi,joita tahdot terapiassa hoidattaa. Aika epämääräinen tuollainen "en jaksa". Onko fyysiset syyt jaksamattomuuteen tutkittu? Oletko tehnyt masennustestejä tms. netissä?
Terapia ei ole ainut vaihtoehto,eikä sitä myönnetä elleivät ongelmat ole sen tyyppisiä että niitä sillä kannattaa hoidattaa. Minusta kuulostaa ainakin tähän asti sanomasi perusteella siltä että voisit pärjätä jollain omahoito-oppaillakin hyvään alkuun. Monilla on asiat paljon huonommin.
Voihan se olla noinkin. Jos ap on tähän asti pärjännyt ilman ongelmia elämässään, mutta nyt tuntuu, että koulu on liikaa, eikä mitään enää jaksa eikä saa aikaiseksi, niin voisihan se ratkaisu olla ihan käytännön elämään liittyväkin. Esim. pitkäaikainen väsymys voi muuttua henkiseksi uupumukseksi, joka hellittää pikku hiljaa, kun lepoa alkaa taas järjestyä. Vaikea ulkopuolisten on tietysti sanoa, mistä on kyse. Muutaman kerran voisi toki käydä juttelemassa jonkun asiantuntijan kanssa, heiltä voisi saada arviota ongelman vakavuudesta ja punnita yhdessä erj vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.
Tuskin saat tällä hetkellä lähetettä kuntoutuspsykoterapiaan, sähän kykenet käymään töissä ja opiskelemaan. Sulla pitäisi olla tosiaan se 3 kk mittainen hoitosuhde taustalla ja diagnoosi. Luulenpa, että ainoa mahdollisuus on maksaa terapia omasta pussista, jos sellaista olet mielestäsi vailla.