vauvamyönteisessä sairaalassa kiellettiin lisämaito ja vastasyntynyt näki nälkää

Vauvaa ei voitu katsoa edes sen ajan, että pääsin suihkuun joten siinä koetin sitten pesyttyä nopeasti vauvan parkuessa. Aamukuudelta lyötiin valot päälle huoneeseen  ja kailotettiin hyvää  huomenta.  Kaapinkokoinen naishoitaja oli sitä mieltä, että käytän "lypsykonetta" väärin kun ei maitoa heru ja hyvä ettei repinyt minulta nännejä irti "opettaessaan " kunnes huusin että akka s""tana lopeta ! Koko ajan oltiin että omatoimisuus sitä ja imetys tätä ja blaa blaa blaa,  meno oli kuin jossain hullujenhuoneella.

Esikoisen kanssa olin sairaalassa kolme päivää, nuoremman kohdalla vaadin polikliinisen synnytyksen.

Vierailija kirjoitti:

Vauvaa ei voitu katsoa edes sen ajan, että pääsin suihkuun joten siinä koetin sitten pesyttyä nopeasti vauvan parkuessa. Aamukuudelta lyötiin valot päälle huoneeseen  ja kailotettiin hyvää  huomenta.  Kaapinkokoinen naishoitaja oli sitä mieltä, että käytän "lypsykonetta" väärin kun ei maitoa heru ja hyvä ettei repinyt minulta nännejä irti "opettaessaan " kunnes huusin että akka s""tana lopeta ! Koko ajan oltiin että omatoimisuus sitä ja imetys tätä ja blaa blaa blaa,  meno oli kuin jossain hullujenhuoneella.

Esikoisen kanssa olin sairaalassa kolme päivää, nuoremman kohdalla vaadin polikliinisen synnytyksen.

Se omatoimisuus nopeuttaa äidin palautumista ja oppii hoitamaan lasta käytännössä toisin kun vauvala aikaan. Sillon tökättiin kotiinlähtöpäivänä lapsi syliin ja lähde siitä kylmiltään hoitamaan lasta. Toki jos huonossa kunnossa on niin sitten sitä apua pitäisi saada. Itse sain oman lapseni kätilöiden huoneeseen kahdeksi ekaksi yöksi jotta sain nukkua. Suihkuun menin aina heti kun lapsi syötetty ja nukahti. Ei ehtinyt itkeä. Toki osa lapsista itkee taukoamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se pullo ja korvike on joidenkin mielestä ainoa autuaaksi tekevä vaihtoehto jo sairaalassa? Lehmänmaito on vastasyntyneen elimistölle kumminkin aika kovaa kamaa.

Itse olen syöttänyt imetysmyönteisessä sairaalassa vauvoilleni luovutettua äidinmaitoa ruiskulla. Verensokeria on tarkkailtu, vauvat ovat voineet hyvin ja imetys päässyt aikanaan hyvin käyntiin.

Lämmin kiitos kaikille Kysin alueen äidinmaidonluovuttajille. Teette upeaa työtä tarjotessanne toistenkin vauvoille sitä parasta ravintoa.

Etkö tajua, että näissä baby friendly -sairaaloissa ei anneta sille vauvalle edes sitä luovutettua äidinmaitoa annettavaksi??? Jos et pysty imettämään, niin vauva on ilman ruokaa kunnes kuukahtaa.

Kuopukseni (3. lapsi) syntyi etuajassa 2,6 kg painoisena. Häntä kyllä rääkättiin ottamalla jalkapohjista verinäytteitä, mutta itkusta huolimatta hänelle ei annettu maitoa ennen kuin paino laski 2,3 kg. ja huomattiin ettei saa rinnasta maitoa. Imetys sujui sittemmin ihan hienosti melkein 1 v. saakka, mutta sairaala-aika oli ihan järkyttävää. Itse menetin verta melkein litran, mutta kun pyysin apua mm. ruoan hakemiseen ja vessassa käymiseen sanottiin että synnytys ei ole sairaus. Kun pökerryin käytävälle ja kukkakaalikeitot lensi pitkin seiniä, joku keksi mitata hemoglobiinin ja sitten vietiinkiin aika vauhdilla verensiirtoon.

En todella suosittele näitä Baby Friendly-sairaaloita synnytykseen jos valita voi,.

Bioanalyytikkona, joka ottaa mm. vastasyntyneistä verinäytteitä, haluaisin puuttua tuohon rääkkäämiskohtaan. Verinäytteen otto vauvan kantapäästä ei ole rääkkäämistä, eikä sitä tehdä vauvan kiusaksi tai kiduttamiseksi. Lääkäri on verinäytteet määrännyt, hoidon takia. Useinkaan vauva ei huuda verinäytteen otosta aiheutuvaa kipua, vaan sitä, että joku pitää jalasta kiinni ja välillä hieman puristaa. Vauvat usein potkivat kipakasti joka on hyvä asia, näyte tulee helpommin. Myös sokeritippa suuhun auttaa lansetin raapaisun aiheuttamaan kipuun, samoin se, että jalka on hyvin lämmitetty ennen näytteenottoa.

Sori ohis.

Mistä tiedät minkä kivun vuoksi vauva itkee? Sokeri taas ei ole pätevä kipulääke kenellekkään. Ihan sama mitä te asiantuntijat väitätte, mutta edelleenkään sokeri ei auta kipuihin. Ei edes vauvalle suuhun annettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se pullo ja korvike on joidenkin mielestä ainoa autuaaksi tekevä vaihtoehto jo sairaalassa? Lehmänmaito on vastasyntyneen elimistölle kumminkin aika kovaa kamaa.

Itse olen syöttänyt imetysmyönteisessä sairaalassa vauvoilleni luovutettua äidinmaitoa ruiskulla. Verensokeria on tarkkailtu, vauvat ovat voineet hyvin ja imetys päässyt aikanaan hyvin käyntiin.

Lämmin kiitos kaikille Kysin alueen äidinmaidonluovuttajille. Teette upeaa työtä tarjotessanne toistenkin vauvoille sitä parasta ravintoa.

Etkö tajua, että näissä baby friendly -sairaaloissa ei anneta sille vauvalle edes sitä luovutettua äidinmaitoa annettavaksi??? Jos et pysty imettämään, niin vauva on ilman ruokaa kunnes kuukahtaa.

Kuopukseni (3. lapsi) syntyi etuajassa 2,6 kg painoisena. Häntä kyllä rääkättiin ottamalla jalkapohjista verinäytteitä, mutta itkusta huolimatta hänelle ei annettu maitoa ennen kuin paino laski 2,3 kg. ja huomattiin ettei saa rinnasta maitoa. Imetys sujui sittemmin ihan hienosti melkein 1 v. saakka, mutta sairaala-aika oli ihan järkyttävää. Itse menetin verta melkein litran, mutta kun pyysin apua mm. ruoan hakemiseen ja vessassa käymiseen sanottiin että synnytys ei ole sairaus. Kun pökerryin käytävälle ja kukkakaalikeitot lensi pitkin seiniä, joku keksi mitata hemoglobiinin ja sitten vietiinkiin aika vauhdilla verensiirtoon.

En todella suosittele näitä Baby Friendly-sairaaloita synnytykseen jos valita voi,.

Bioanalyytikkona, joka ottaa mm. vastasyntyneistä verinäytteitä, haluaisin puuttua tuohon rääkkäämiskohtaan. Verinäytteen otto vauvan kantapäästä ei ole rääkkäämistä, eikä sitä tehdä vauvan kiusaksi tai kiduttamiseksi. Lääkäri on verinäytteet määrännyt, hoidon takia. Useinkaan vauva ei huuda verinäytteen otosta aiheutuvaa kipua, vaan sitä, että joku pitää jalasta kiinni ja välillä hieman puristaa. Vauvat usein potkivat kipakasti joka on hyvä asia, näyte tulee helpommin. Myös sokeritippa suuhun auttaa lansetin raapaisun aiheuttamaan kipuun, samoin se, että jalka on hyvin lämmitetty ennen näytteenottoa.

Sori ohis.

Mistä tiedät minkä kivun vuoksi vauva itkee? Sokeri taas ei ole pätevä kipulääke kenellekkään. Ihan sama mitä te asiantuntijat väitätte, mutta edelleenkään sokeri ei auta kipuihin. Ei edes vauvalle suuhun annettuna.

Se sokeri ei auta kipuun itseensä vaan se makeus hämää lasta ja rauhoittaa

Sain vauvan v. 2003 nimenomaan tässä Seinäjoen keskussairaalassa. Imetysohjaus oli hyvää, mutta muuten se henkilökunnan taholta synnyttäneen äidin kohtelu oli järkyttävää. Esimerkiksi vauvaa ei olisi suostuttu ottamaan lastenhoitajille edes äidin suihkussa käynnin ajaksi (joka sujui hitaasti, kun olin sektion jälkeen  kipeä ja huimasi), todettiin, että "käy nyt sitten nopeasti".Kun toisena yönä sektion jälkeen pyysin, että ottaisivat vauvan hoitoonsa, kun olin niin kipeä ja väsynyt, minut haukuttiin lastenhoitajan toimesta pystyyn. Missään vaiheessa ei mitään syöttöpunnituksia ollut. Olin menettänyt paljon verta, ja siksi huimasi, enkä pystynyt hakemaan yhtenä päivänä käytävän toisesta päästä ruokaa sen vuoksi (mieheni ei ollut silloin paikalla), eikä sitä suostuttu tuomaan minulle hoitajien toimesta. Vahvan kipulääkkeen annossa ruvettiin pihtaamaan parin ensimmäisen päivän jälkeen, onneksi olen lääkäri ja mies haki minulle kipulääkkeet apteekista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauvaa ei voitu katsoa edes sen ajan, että pääsin suihkuun joten siinä koetin sitten pesyttyä nopeasti vauvan parkuessa. Aamukuudelta lyötiin valot päälle huoneeseen  ja kailotettiin hyvää  huomenta.  Kaapinkokoinen naishoitaja oli sitä mieltä, että käytän "lypsykonetta" väärin kun ei maitoa heru ja hyvä ettei repinyt minulta nännejä irti "opettaessaan " kunnes huusin että akka s""tana lopeta ! Koko ajan oltiin että omatoimisuus sitä ja imetys tätä ja blaa blaa blaa,  meno oli kuin jossain hullujenhuoneella.

Esikoisen kanssa olin sairaalassa kolme päivää, nuoremman kohdalla vaadin polikliinisen synnytyksen.

Se omatoimisuus nopeuttaa äidin palautumista ja oppii hoitamaan lasta käytännössä toisin kun vauvala aikaan. Sillon tökättiin kotiinlähtöpäivänä lapsi syliin ja lähde siitä kylmiltään hoitamaan lasta. Toki jos huonossa kunnossa on niin sitten sitä apua pitäisi saada. Itse sain oman lapseni kätilöiden huoneeseen kahdeksi ekaksi yöksi jotta sain nukkua. Suihkuun menin aina heti kun lapsi syötetty ja nukahti. Ei ehtinyt itkeä. Toki osa lapsista itkee taukoamatta.

Meillä synnytys päätyi sektioon ja perhehuoneeseen päästiin noin vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Onneksi oli omatoiminen mies mukana, liikkuminen oli aluksi sen verran kivualiasta että mies hoiti lapsen nostot, vaipanvaihdot ja kylvetyksen. Jotka sitten opetti minulle kun tokenin... hyvin meni :D

Seinäjoella olin huoneessa käytävän puoleisella paikalla. Jouduttiin katetroimaan, ja ovi käytävälle auki. Jouduin itse sanomaan, että pistäkää nyt edes se ovi kiinni. Jälkeenpäin paljastui, että katetri oli emättimessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se pullo ja korvike on joidenkin mielestä ainoa autuaaksi tekevä vaihtoehto jo sairaalassa? Lehmänmaito on vastasyntyneen elimistölle kumminkin aika kovaa kamaa.

Itse olen syöttänyt imetysmyönteisessä sairaalassa vauvoilleni luovutettua äidinmaitoa ruiskulla. Verensokeria on tarkkailtu, vauvat ovat voineet hyvin ja imetys päässyt aikanaan hyvin käyntiin.

Lämmin kiitos kaikille Kysin alueen äidinmaidonluovuttajille. Teette upeaa työtä tarjotessanne toistenkin vauvoille sitä parasta ravintoa.

Etkö tajua, että näissä baby friendly -sairaaloissa ei anneta sille vauvalle edes sitä luovutettua äidinmaitoa annettavaksi??? Jos et pysty imettämään, niin vauva on ilman ruokaa kunnes kuukahtaa.

Kuopukseni (3. lapsi) syntyi etuajassa 2,6 kg painoisena. Häntä kyllä rääkättiin ottamalla jalkapohjista verinäytteitä, mutta itkusta huolimatta hänelle ei annettu maitoa ennen kuin paino laski 2,3 kg. ja huomattiin ettei saa rinnasta maitoa. Imetys sujui sittemmin ihan hienosti melkein 1 v. saakka, mutta sairaala-aika oli ihan järkyttävää. Itse menetin verta melkein litran, mutta kun pyysin apua mm. ruoan hakemiseen ja vessassa käymiseen sanottiin että synnytys ei ole sairaus. Kun pökerryin käytävälle ja kukkakaalikeitot lensi pitkin seiniä, joku keksi mitata hemoglobiinin ja sitten vietiinkiin aika vauhdilla verensiirtoon.

En todella suosittele näitä Baby Friendly-sairaaloita synnytykseen jos valita voi,.

Bioanalyytikkona, joka ottaa mm. vastasyntyneistä verinäytteitä, haluaisin puuttua tuohon rääkkäämiskohtaan. Verinäytteen otto vauvan kantapäästä ei ole rääkkäämistä, eikä sitä tehdä vauvan kiusaksi tai kiduttamiseksi. Lääkäri on verinäytteet määrännyt, hoidon takia. Useinkaan vauva ei huuda verinäytteen otosta aiheutuvaa kipua, vaan sitä, että joku pitää jalasta kiinni ja välillä hieman puristaa. Vauvat usein potkivat kipakasti joka on hyvä asia, näyte tulee helpommin. Myös sokeritippa suuhun auttaa lansetin raapaisun aiheuttamaan kipuun, samoin se, että jalka on hyvin lämmitetty ennen näytteenottoa.

Sori ohis.

MInä olen valmistunut laboratoriohoitajaksi -86 ja silloin tosiaan opetttiin, että vastasyntynyt ei tunne kipua ja itkee verinäytteiden oton vuoksi ainoastaan siksi, että jalasta puristetaan. Oletko sinä saman aikakauden koulutettuja? Nykyäänhän tiedetään, että jos sikiö tuntee kipua. 

Niin moni lapsi itkee ja kitisee nälkäänsä, kun äidit kuvittelee vauvan saavan kaiken ruoan tisseistä.

Ei ne aina saa. Niille pitää antaa lisäksi korviketta tai velliä pullosta.

Oman lapseni ristiäisissä olin rintaruokkinut vauvaa. Sen jälkeen vauva kitisi. Tiesin heti, että tarvitsee lisää ruokaa. Äitini sanoi, että tuo on ihan tavallista, että vauvat itkevät vatsavaivojaan. En uskonut, vaan latasin pullon täyteen korviketta. Vauva joi sen kaiken, hymyili minulle ja nukahti tyytyväisenä täydellä vatsalla.

Onneksi ei tarvitse enää ikinä olla "asiakkaana " synnärillä :) kaameeta touhua.

Ja just tuo että vauvalle ei anneta lisämaitoa vaikka se ei pissaa saati kakkaa ja huutaa vaan. V"tuttaa, että olin kolmen vuorokauden valvomisen jälkeen niin pihalla etten tajunnut lapsella olevan nälkä!

Ja yritäpä siinä nukkua ja levätä, kun huoneessa ramppaa hoitsua ja näytteenottajaa ja toisten vauvat itkee... Ja kas, kun maitoa alkoi minultakin tulla, kun lopulta pääsi kotiin RAUHAAN.

Mulla vähän samanlainen kokemus kättäriltä... Imetys ei onnistunut, koska vauva jostain syystä ei ottanut minkäänlaista otetta rinnasta. Jonkun verran lisämaitoa saatiin, mutta yksi työntekijä oli sellainen, että panttas sitä lisämaitoa ja kehotti vaan imettämään. Ohje oli vaan, että nyt päätät, että vauva syö niin sehän kuulemma sitten ottaa otteen rinnasta, kun äiti näin päättää.

Vauvan paino laski, ja se itki monta tuntia putkeen nälkäänsä. Lapsi syntyi muutenkin alle 3 kilosena, joten pienikin painonlasku oli vaaraksi. Onneks jotenkin selvittiin siitä, ja kotona vauvakin muuttui tyytyväiseksi, kun sai vatsansa täyteen.

Vierailija kirjoitti:

Niin moni lapsi itkee ja kitisee nälkäänsä, kun äidit kuvittelee vauvan saavan kaiken ruoan tisseistä.

Ei ne aina saa. Niille pitää antaa lisäksi korviketta tai velliä pullosta.

Oman lapseni ristiäisissä olin rintaruokkinut vauvaa. Sen jälkeen vauva kitisi. Tiesin heti, että tarvitsee lisää ruokaa. Äitini sanoi, että tuo on ihan tavallista, että vauvat itkevät vatsavaivojaan. En uskonut, vaan latasin pullon täyteen korviketta. Vauva joi sen kaiken, hymyili minulle ja nukahti tyytyväisenä täydellä vatsalla.

Velliä ei enää nykyisin suositella. Turhaa mahan venytystä ja siitä lapsi saa allergeeneja liian aikaisin jos antaa ennen 4kk

Moni vaikea ja itkuinen lapsi on vain yksinkertaisesti nälissään.

Joo, imetysnatsius vallassaan

Synnytin VKS:ssä pari kertaa, imetysmyönteinen sairaala sekin muistaakseni. Kummallakin kerralla mulla on maito noussut vasta vähän vajaa 3vrk synnytyksestä, imetin kyllä koko ajan. Esikoinen vietiin hoitajien toimesta kansliaan tokaksi yöksi (kun olin synnyttänyt 2vrk + seuraavan valvonut vauvaa imettäen), että sain nukkua muutaman tunnin ja siellä tälle nelikiloiselle vauvalle oli hörppyytetty pikkuisen maitoa. Mulle tää oli aivan ok. Oma maito nousi seuraavana päivänä, eikä tarvittu pisaraakaan korvikkeita sen jälkeen. Täysimetin 6kk ja jatkoin osittaisimetystä veilä vuoden tuon päälle. Nuorimmainelle nousi lämpöä noin reilu vuorokausi synnytyksestä. Mulla ei ollut maito noussut ja koska strepto-b oli positiivinen, niin heti tarttuivat tuohon pieneen lämmönnousuun ja kaikki tutkimukset tehtiin (olin saanut iv-antibiootin 2x synnytyksen aikana kylläkin). Totesivat, että vauva oli ehkä vähän kuivunut, kun ei ollut vielä pissaaakaan juuri tullut ja hörppyyttivät maitoa sille, verikokeet oli ok ja lämpökin laski. Oma maito nousi taas kolmantena päivänä ja sitten täysimetettiin 6kk + osittain 1v sen päälle vielä.

En kokenut että yhtään olisi pitänyt taistella lisämaidon puolesta tai että olisin saanut muutenkaan huonoa kohtelua. Samaten ne lisämaitotipat eivät vaikuttaneet meillä imetyksen onnistumiseen millään tavalla. Sain vielä neuvojakin pyynnöstä, kun minulla on aika leveät rinnanpäät, jotka eivät tahdo sopia ihan vastasyntyneen suuhun, joten haastettakin oli kummallakin kerralla. Hoitajat jaksoivat näyttää ja neuvoa kunnon imuotteen kanssa ja niin saatiin imetys toimimaan hienosti.

Olen kyllä huomannut, että tietyt ihmiset kokevat aina ja kaikkialla saaneensa huonoa kohtelua, se on kyllä jännä. Mutta tottakai kätilöissä ja hoitajissakin on monenlaista sakkia, että en nyt ihan täysin tyrmää kaikkia juttuja, sen sijaan luulen, että osassa niistä on käytetty vähän värikynää myös.

Vierailija kirjoitti:

Synnytin VKS:ssä pari kertaa, imetysmyönteinen sairaala sekin muistaakseni. Kummallakin kerralla mulla on maito noussut vasta vähän vajaa 3vrk synnytyksestä, imetin kyllä koko ajan. Esikoinen vietiin hoitajien toimesta kansliaan tokaksi yöksi (kun olin synnyttänyt 2vrk + seuraavan valvonut vauvaa imettäen), että sain nukkua muutaman tunnin ja siellä tälle nelikiloiselle vauvalle oli hörppyytetty pikkuisen maitoa. Mulle tää oli aivan ok. Oma maito nousi seuraavana päivänä, eikä tarvittu pisaraakaan korvikkeita sen jälkeen. Täysimetin 6kk ja jatkoin osittaisimetystä veilä vuoden tuon päälle. Nuorimmainelle nousi lämpöä noin reilu vuorokausi synnytyksestä. Mulla ei ollut maito noussut ja koska strepto-b oli positiivinen, niin heti tarttuivat tuohon pieneen lämmönnousuun ja kaikki tutkimukset tehtiin (olin saanut iv-antibiootin 2x synnytyksen aikana kylläkin). Totesivat, että vauva oli ehkä vähän kuivunut, kun ei ollut vielä pissaaakaan juuri tullut ja hörppyyttivät maitoa sille, verikokeet oli ok ja lämpökin laski. Oma maito nousi taas kolmantena päivänä ja sitten täysimetettiin 6kk + osittain 1v sen päälle vielä.

En kokenut että yhtään olisi pitänyt taistella lisämaidon puolesta tai että olisin saanut muutenkaan huonoa kohtelua. Samaten ne lisämaitotipat eivät vaikuttaneet meillä imetyksen onnistumiseen millään tavalla. Sain vielä neuvojakin pyynnöstä, kun minulla on aika leveät rinnanpäät, jotka eivät tahdo sopia ihan vastasyntyneen suuhun, joten haastettakin oli kummallakin kerralla. Hoitajat jaksoivat näyttää ja neuvoa kunnon imuotteen kanssa ja niin saatiin imetys toimimaan hienosti.

Olen kyllä huomannut, että tietyt ihmiset kokevat aina ja kaikkialla saaneensa huonoa kohtelua, se on kyllä jännä. Mutta tottakai kätilöissä ja hoitajissakin on monenlaista sakkia, että en nyt ihan täysin tyrmää kaikkia juttuja, sen sijaan luulen, että osassa niistä on käytetty vähän värikynää myös.

Ja mistä tiedät että me joilla huono kokemus kohtelusta synnärillä tuntee kokevansa joka paikassa huonoa kohtelua? Ihan ihme olettama.

Imetyksen tuki Ry on laatinut vastineen Ylelle. Vähän kehno yritelmä minusta. Syyllistetään huonojen imettäjien lisäksi myös äidit jotka ovat tarvinneet kipulääkettä synnytyksessä.

https://imetys.fi/yhdistys/ajankohtaista/vauva-aiti-ja-perhemyonteisyys…

Jestas mitä toimintaa. Kyllä lapselle pitää ruokaa antaa, jos oma maito ei nouse! En uskonut, että tätä tapahtuisi vielä vuonna 2017. Itse sain esikoiseni Seinäjoella 2016 ja halusin ehdottomasti imettää, jos se vain onnistuu.

Vauva ei saanut rinnoista maitoa ja rintani olivat aivan verillä ja oli todella kivuliasta, kun yritin ja yritin. Hoitaja huomasi aika nopeasti, ettei vauva saa maitoa rinnoista ja tarjosi lisämaitoa, joka tietysti otettiin. Olin pelännyt, että lisämaidosta joutuu tappelemaan oikein urakalla, jos sitä tarvitsee. Tuo kyllä oli iloinen yllätys, kun ei tarvinnut edes itse pyytää.

Kotona maito nousi, mutta vauva ei saanut silti imettyä sitä oikeastaan lainkaan, enkä saanut lypsettyä pulloonkaan käsin tai koneella. Lisäksi imetys oli todella kivuliasta kotonakin, vaikka oli rintakumi käytössä. Kävin imetyspoliklinikalla (vai mikä olikaan), mutta sielläkään vauva ei saanut imettyä, vaikka pari tuntia koitettiin. Syyksi arveltiin tubulaariset rinnat, ei oikein muutakaan syytä keksitty. Pettymys oli valtava ja koin olevani huono äiti pitkään tuon takia, kun en edes lastani pystynyt ruokkimaan "oikein".

Kaikista kamalinta oli, kun neuvolassa käskettiin oksentelevan vauvan hoidoksi vähentää maidon antamista, että "kyllä se joskus hiljenee" saatesanoilla.

Vierailija kirjoitti:

Imetyksen tuki Ry on laatinut vastineen Ylelle. Vähän kehno yritelmä minusta. Syyllistetään huonojen imettäjien lisäksi myös äidit jotka ovat tarvinneet kipulääkettä synnytyksessä.

https://imetys.fi/yhdistys/ajankohtaista/vauva-aiti-ja-perhemyonteisyys…

No toi porukka onki hihhuleiden ja laktivistien kultti. Liityin silloin kun oman lapseni sain heidän fb ryhmään ja lähdin paein päivän jälkeen. Niin syyllistävä meno kaikkia ei täysimettäviä kohti ja ne kaikki taaperoimettäjät sai oksennuksen suuhun.

Koskahan tuonne Seinäjoelle saataisiin se kultainen keskitie. Ekan synnytin siellä. En saanut imettää hoitajat hyysäsivät koko ajan vauvaani. Sain vaihtaa kotona ekan vaipan!! Arvaa vaan saiko rintaa no ei kun tyrkyttivät pulloa.Tokasta tein lapun miten Minun lastani hoidetaan. Ja juurikin että ei pulloa missään tapauksessa vaan ja ainoadtaan hörpyttää. Ainoa mitä käytiin valittamassa että herätä vauva, ei saa nukkua kun pitää imettää. Kielsin herättämästä, nooh tuli tarkistaa sokerit kun ei uskonut että vauva joi rinnastani. Sokerit hyvät. Kolmannen menen pian synnyttämään.