vauvamyönteisessä sairaalassa kiellettiin lisämaito ja vastasyntynyt näki nälkää

Marika Saarikosken toinen tyttövauva painoi syntyessään hieman yli kolme kiloa ja huusi koko ajan. Vauva syntyi Seinäjoen keskussairaalassa viime vuoden loppupuolella, juuri vauvamyönteisyyssertifikaatin myöntämisen jälkeen.

Tyttövauva asetettiin syntymän jälkeen heti äidin kanssa ihokontaktiin. Vauvamyönteisyysohjelman mukaan ihokontaktin pitäisi jatkua vähintään tunnin ajan, jos viivästymiseen ei ole lääketieteellistä syytä.

Käytännössä sekä vauvaa että äitiä riisuttiin monta kertaa päivässä. Ihokontakti edistää imetystä, mutta lisäksi iholla oleminen pitää vauvan lämpimänä ja voi auttaa bakteeritasapainon muodostamiseen. Saarikoski sanoo kokeneensa tilanteen raskaaksi.

– Koko ajan olisi pitänyt olla lähes alasti. Yritin sanoa, ettei ensimmäisenkään lapsen kohdalla tullut maitoa. Tiesin, ettei ole kenelläkään meidän suvussa tullut maitoa, Saarikoski kertoo.

Saarikoski yritti imettää puolitoista päivää. Vauva oli jo kiukkuinen ja Saarikosken rintoja aristi. Kätilö pohti, onko vauva muuttumassa keltaiseksi. Keltaisuutta voi ehkäistä varmistamalla, että lapsi saa riittävästi maitoa.

– Siinä vaiheessa sanoin ukolle, että nyt tuot maitoa tai tuo kuolee. Mutta jäin kiinni. Hoitajat näkivät mun oman pullon ja ottivat sen pois, Saarikoski kertoo.

Miehen salakuljetettua äidinmaidonkorviketta osastolle Saarikoski tapasi imetyshoitajan. Hän tutki Saarikosken rinnat ja totesi, ettei maitoa ole niihin noussut. Tutkimuksen jälkeen sairaala järjesti vauvalle korviketta.

Saarikoskelle jäi tilanteesta epämiellyttävä tunne.

– Tuli sellainen olo, etten ole äitinä mitään, jos en imetä.

Mitä helvettiä? Kamalaa luettavaa.

Korvikemaidot synnytyskassiin mukaan, näin tein omani kohdalla. Jorvissa tosin huolehdittiin niin hyvin tarvittavista lisämaidoista, ettei mukaan otettuja korvikkeita tarvittu.

Minulla meni kanssa ensimmäisen lapsen kanssa yli viikko ennen kuin maito nousi kunnolla. Se oli Hirveää kun ensimmäisen kanssa ja oli niin epävarma, ja itse hormoonihuuruissa ja halusin epätoivoisesti onnistua imetyksessä. Onneksi mies pisti stopin ja komensi antamaan lisämaitoa pullosta (sairaalassa oli saatu myös) kun vauva huusi nälkää. Täysimetykseen päästiin sitten myöhemmin kun aloin pikkuhiljaa pienentää lisämaitoannoksia.

Tosi törkeää että täytyy alistua johonkin tissitutkimukseen ennen kuin vastasyntynyt saa ruokaa.

Mä ilmoitin tyynen rauhallisesti heti kättelyssä, että tulen ruokkimaan lapseni sekä rintamaidolla että korvikkeella. En tiedä miten, mutta ainakin kättärin henkilökunta ei mukissut vastaan. Eikä neuvola myöhemmin. 841

Hirveää luettavaa. Onneksi tuota ei ollut vuonna 2004, tai ainakaan siinä pienessä aluesairaalassa, jossa synnytin. Nyt tuo synnäri on suljettu ja synnytykset siirretty yliopistolliseen sairaalaan.

Lapsella mitattiin matalat verensokerit ja sai myös luovutettua äifinmaitoa.

Synnytin uudessa Espoon sairaalassa joka on siis entinen Jorvi. Koko HUS on sitoutunut tuohon vauvamyönteisyysohjelmaan mutta ei tuolla ollut mitään ongelmia saada lisämaidoksi korviketta vaan asiasta huolehdittiin erittäin hyvin vaikka samalla kannustettiinkin myös imetykseen. Lisämaitoa sai aina kun pyysi ilman mitään ihmettelyä tai kyseenalaistamista.

Kamala juttu, vielä kamalampi asia.

Eikö tuosta voi jäädä lapselle jotain vaurioita?

En mä ainakaan alasti ollut vaikka pidinkin vauvaa iholla koko sairaalassa oloajan. Niissä sairaalavaatteissahan on nepparit joista voi pujottaa vauvan paidan alle. Voisinko sanoa että pientä draamaa lisätty juttuun..

Seinäjoen keskussairaalassa

Itsekkin olen synnyttänyt Seinäjoen sairaalassa ja omalta kohdaltanikin löytyy vastaavanlaisia kokemuksia. Myös pari tuttua on kokenut tällaista. Seinäjoella on mennyt touhu aivan hulluksi tuon niiden sertifikaatin vaalimisen takia!

Olen synnyttänyt kättärillä ja naistenklinikalla. Kummallakin kerralla sanottiin että kaapissa on korviketta vapaasti käytettävänä ja neuvottiin käyttö.

Ensimmäisen kanssa oli vain neuvolatäti joka syyllistyi korvikkeesta.

Kai siinä vaikuttaa ihan liikaa myös se hoitohenkilökunnan omat aatteet ja minulle sattui sairaalassa olemaan niitä jotka eivät näe korviketta seuraavana saatanasta.

Itsellä ei myöskään maito noussut laisinkaan sektion jälkeen. Lapsi huusi jatkuvasti nälkäänsä ja olin toivoton. Muistaakseni 2 päivää sai luovutettua äidinmaitoa, jonka jälkeen sitten Tuttelia. Huuto toki paheni, kun ei ollut vauvan vatsa tottunut korvikkeeseen. Sain maidon nousemaan pumppaamalla, MUTTA niitä pumppuja oli osastolla kolme ja aika helkkarin monta synnyttänyttä äitiä, eli oli tosi vaikea saada pumppua edes käyttöön. Vauva ei osannut/halunnut imeä rintaa. Näinpä jäi imetys. Mutta ihan normaali ja elämänilonen 2v. tyttönen tällä hetkellä tuossa touhuaa, vaikka korvikemaidolla ruokittu. Tämä siis Taysissa. Eniten ärsytti juuri se painostus imettämiseen vaikka oli täysin selvää, ettei maitoa tullut ja vauvan paino alkoi laskea huolestuttaville tasoille syntymästään.

16 jatkaa vielä, että kun päästiin osastolta, niin seuraava tuomitsija oli neuvolaämmä, joka kysyi täysin suoraan, jätinkö imetyksen siksi, että on helpompaa korvikkeella ruokkia. Siinä vaiheessa pääsi parku.

Pitäisi se olla kätilöille selvää, että jos vauvaa ei saa millään tyytyväiseksi rinnalla, niin sillä on nälkä ja sitten pitää antaa korviketta. Ihme touhua. Ei ainakaan Naistenklinikalla ole ollut ongelmaa saada lisämaitoa jos vauva ei ole tullut muuten tyytyväiseksi.

Minun vauvani kuivui Kokkolassa, kun leikittiin niin vauva myönteistä, että rintaa vain. Keskolassa sitten joutui tiputukseen ja sieltä kotiin, kun eivät uskaltaneet enää vierihoitoon lasta päästää. Oikeasti näitä rintaruokintafanaatikkoja saa  pelätä.

En ymmärrä, miten hoitohenkilökunta saa tuputtaa omia aatteitaan asiakkailleen? Neuvolan terveydenhoitajat, kätilöt... Luulisi heitäkin koskevan samat säännöt kuin muitakin terveydenhoitoalan ammattilaisia. Jokaista kohdellaan saman arvoisesti, mielipiteistä ja periaatteista huolimatta!

Itsekin sote-alalla ja en todellakaan saa antaa oman henkilökohtaisen kannan vaikuttaa työhöni! Työskentelen juurikin niiden säännösten ja periaatteiden pohjalta, jotka koskevat työtäni, enkä anna omien mielipiteitteni vaikuttaa työhöni.

Kyllä kätilöiden ja terkkojen pitää puolueettomasti kertoa niin imetyksestä kuin korvikkeestakin. Hyödyt ja ongelmat kummastakin, kumpaakaan kuitenkaan mollaamatta. Ja myöskin muistaa, että jokainen äiti on täysin saman arvoinen riippumatta siitä miten hän lapsensa ruokkii. Luulisi olevan ihan perushuttua, mutta ei näköjään :(

Vierailija kirjoitti:

16 jatkaa vielä, että kun päästiin osastolta, niin seuraava tuomitsija oli neuvolaämmä, joka kysyi täysin suoraan, jätinkö imetyksen siksi, että on helpompaa korvikkeella ruokkia. Siinä vaiheessa pääsi parku.

Ensimmäistä en imeytynyt, yritystä pumpun kanssa oli sen verran että nännit oli kirjaimellisesti verillä.

Kuitenkin neuvolan nainen jaksoi aiheesta syyllistää ja epäillä että se olin vain minä joka on laiska ja nyt lapseni saa siitä hyvästä kärsiä.

Toinen kun syntyi pääsimme nopeasti sairaalasta pois. Maito ei ollut noussut joten annoin korviketta. Kuitenkin parin päivän ikäisenä alkoi kellertää ja takaisin sairaalaan.

Sisään korjatessa lääkäri tutki ja tietysti kyseli lapsen syömisestä. Muistan että minua alkoi itkettää kai joku häpeä siitä että en imeyttänyt ja uskoin taas olevaksi surkea äiti.

Yritin sen peittää mutta kai ääni värisi tai muuta kun lääkäri kääntyi moneltaan minua päin ja katsoi lasien yli "En välitä mitä lapsi syö kunhan syö. Uskon että jokainen äiti osaa itse arvioida lapsensa tarpeen."

Miksi ihmeessä se pullo ja korvike on joidenkin mielestä ainoa autuaaksi tekevä vaihtoehto jo sairaalassa? Lehmänmaito on vastasyntyneen elimistölle kumminkin aika kovaa kamaa.

Itse olen syöttänyt imetysmyönteisessä sairaalassa vauvoilleni luovutettua äidinmaitoa ruiskulla. Verensokeria on tarkkailtu, vauvat ovat voineet hyvin ja imetys päässyt aikanaan hyvin käyntiin.

Lämmin kiitos kaikille Kysin alueen äidinmaidonluovuttajille. Teette upeaa työtä tarjotessanne toistenkin vauvoille sitä parasta ravintoa.