Tästä syystä usein eropariskunnan yhteiset ystävät lähtevät jättävän osapuolen matkaan. Syy on ihan ymmärrettävä.

Pariskunnilla on yhteinen ystävä piiri. Yleensä toinen osapuoli on jättäjän roolissa lähtiessään uuden kumppanin matkaan, jättäen vanhan kumppanin ja jatkaessaan uuteen ja onnelliseen elämään.
miten sitten yhteinen ystäväpiiri?
On ihan luonnollista, että yhteiset ystävät jatkavat tämän jättävän osapuolen elämässä, koska se elämä on onnellisempaa. Miksi tuhlata rajallista vapaa-aikaansa kuunnellen toisen kitinää ja itkua, että "Sanna" tai "Saara" petti ja lähti sen renttuhampuusin matkaan ja jätti minut yksin?
Ehkä syyn voisikin kuunnella, mutta kun tiedetään, että se itku on pitkäaikaista, puuduttavaa ja vaivaannuttavaa. Pitää olla tukena ja päivystää puhelinta ja kuunnella, kun toista haukutaan. On ihmisen luonnollinen perustavoite pysrkiä iloiseen ja onnelliseen elämään ja se löytyy siitä eronneen pariskunnan onnellisemmasta osapuolesta eli siitä, joka lähti uuden kumppanin matkaan.
Vai tiedätkö jonkun, joka olisi tehnyt toisin?