Kuvittelenko vain, vai saanko huonompaa palvelua sairaalassa kun tein kanta.fi etten luovuta elimiäni kuoleman jälkeen?

Kuvittelet. Tuskin sitä on kukaan edes käynyt katsomassa.

Minulla meni päinvastoin. Lääkärin mielestä saattohoito ei ole hyvä asia jos sillä ei tueta elinkauppaa.

Mikset sitten luovuttaisi?

Kuvittelet vaan. Sitäpaitsi sairaala ei ole hotelli tai muu palvelulaitos eikä hoitohenkilökunta asiakaspalvelijoita.

Kuvittelet. Kaikki eivät edes kelpaa luovuttajiksi, sairaudet jättävät jälkensä elimistöön.

Et kuvittele, vastaanotossa ja lääkärin pakeilla näkyy heti tuo ilmoitus kun sinun tiedot avataan. Totta kai saat huonompaa palvelua koska olet niin itsekäs.

Kuvittelet. Ei kukaan sitä tietoa tsekkaa ennenkuin oot aivokuolleena ja asia on ajankohtainen.

Ehdottomasti kuvittelet. Olen itsekin kieltänyt elinteni luovutuksen kanta.fi:ssä muttei minulla toisaalta ole ollut sairaalaan asiaakaan, no, sairaspuolelle ainakaan, töihin kylläkin.

Et kuvittele.

Mikäli et kuole tapaturmaisesti onnettomuudessa, niin ei ne sun elimet edes kelpaa luovutettavaksi. 

Kiitos näistä. Eli sattumaa on ollut. En uhraa asialle enempää ajatuksia. Ap

Miksi kukaan kieltäytyisi. Elinsiirtojonoissa kuolee joka päivä ihmisiä. Jonkun äiti tai isä, sisko tai aviomies...Elinsiirtojonoissa kuolee lapsia. Minä ainakin riemumielin annan. Ihana ajatus, että voin auttaa toisia ja ehkä pelastaa jonkun hengen.

Minusta niiden, ketkä eivät ole luovuttajia, ei sitten pidä saadakaan tarvittaessa elinsiirtoa.

Samalla kun rastittaa, ettei ala luovuttajaksi, tietoihin pitäisi myös mennä, ettei ole oikeutta ottaa vastaan.

Miten joku voi olla niin itsekäs, että mieluummin antaa mädäntyä, kuin pelastaa jonkun hengen? En edes tiennyt, että tuollaisia ihmisiä on. Kaikilla mun tutuilla on itsestään selvää, että luovuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan kieltäytyisi. Elinsiirtojonoissa kuolee joka päivä ihmisiä. Jonkun äiti tai isä, sisko tai aviomies...Elinsiirtojonoissa kuolee lapsia. Minä ainakin riemumielin annan. Ihana ajatus, että voin auttaa toisia ja ehkä pelastaa jonkun hengen.

Minusta niiden, ketkä eivät ole luovuttajia, ei sitten pidä saadakaan tarvittaessa elinsiirtoa.

Minulla on niin hirveät kokemukset ihmisistä, että en halua enää auttaa muita. Nostaa jo karvat pystyyn tuo sinun luettelosi - ilmeisesti lapsettomalla perheettömällä sinkulla ei ole mitään arvoa. Kiitos, pidän elimeni itse enkä tarvitse teidänkään elimiänne, en halua jatkoaikaa tässä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Miten joku voi olla niin itsekäs, että mieluummin antaa mädäntyä, kuin pelastaa jonkun hengen? En edes tiennyt, että tuollaisia ihmisiä on. Kaikilla mun tutuilla on itsestään selvää, että luovuttaa.

Ap on käynyt kymmeniä kertoja sairaalassa sairautensa vuoksi. On ihan mahdollista, että hänen elimensä eivät kelpaa. Itse sain repiä elintenluovutuskorttini 10 vuotta sitten, aloittaessani solunsalpaajat.

Luuserit luulee, että kaikilta kuolleilta voidaan ottaa elimiä. Harva kuolee siten että elimiä voidaan ottaa. Käytännössä vaatii päänvamman. Eli kolarissa tai aivohalvaus. Jos kolarissa tulee sisäelinvuoto, niin sydän pysähtyy pian eikä luovutksia voi tehdä.

Luovutus vaatii siis aivokuoleman, jossa sydän jää sykkimään. Elimet kuitenkin kuolee pian, jos ihminen ei ole valmiiksi hengityskoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Samalla kun rastittaa, ettei ala luovuttajaksi, tietoihin pitäisi myös mennä, ettei ole oikeutta ottaa vastaan.

Tulee sellainen lämmin ja rakastava kuva näistä ihmisistä, jotka ovat kaikessa laskemassa oikeuksia ja velvollisuuksia. Tekee ihan mieli tehdä elinluovutustestamentti... Tai ei oikeastaan. Juuri tuo loputon hyödyn tavoittelu ja laskeminen, ettei kukaan saa enempää kuin joku muu ja vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden tekeminen pakolliseksi ja vastikkeelliseksi saa menettämään uskon ihmiskuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samalla kun rastittaa, ettei ala luovuttajaksi, tietoihin pitäisi myös mennä, ettei ole oikeutta ottaa vastaan.

Tulee sellainen lämmin ja rakastava kuva näistä ihmisistä, jotka ovat kaikessa laskemassa oikeuksia ja velvollisuuksia. Tekee ihan mieli tehdä elinluovutustestamentti... Tai ei oikeastaan. Juuri tuo loputon hyödyn tavoittelu ja laskeminen, ettei kukaan saa enempää kuin joku muu ja vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden tekeminen pakolliseksi ja vastikkeelliseksi saa menettämään uskon ihmiskuntaan. 

Ihmiset nykyään luulee asiassa kuin asiassa, että on vain oikeksia, eikä mitään velvollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan kieltäytyisi. Elinsiirtojonoissa kuolee joka päivä ihmisiä. Jonkun äiti tai isä, sisko tai aviomies...Elinsiirtojonoissa kuolee lapsia. Minä ainakin riemumielin annan. Ihana ajatus, että voin auttaa toisia ja ehkä pelastaa jonkun hengen.

Minusta niiden, ketkä eivät ole luovuttajia, ei sitten pidä saadakaan tarvittaessa elinsiirtoa.

Entä, jos on vain jonkun tytär tai poika? Vai määräytyykö arvo lasten ja sisarusten perusteella? Sillä, joka ei ole pariutunut ja lisääntynyt ei ole mitään väliä? Joutaakin kuolla.