Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Harmittaa tosi paljon mun mies

Vierailija
17.07.2008 |

Meillä olisi eräät synttärit tiedossa, tuili oikein kutsu postissa mutta....

Mun mies sairastaa sosiaalista fobiaa ja ei on taas kerran päättänyt ettei lähdetä.

Lapset haluaisivat lähteä ja itse menin joskus yksin mutta se yksinmeno vituttaa tosi paljon.

Me ei taaskaan päästä minnekään, voi vittu!

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mies saa noin elämäänne rajoittaa, vaikka kärsisikin jostain fobiasta.Sääli on sairautta, ja luisutte sillä vain hänen ongelmiinsa mukaan. Ottaisin jo eron.

Vierailija
2/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

se se vasta kurjaa onkin.

Voi mitä katseita ja kysymyksiä me saadaan jos tullaan keskenämme, mä en jaksa sitä, en jaksa selittää.

Ja muuten mun mies on hyvä lapsille ja mulle, ero ei ole vaihtoehto.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanot vaan että kysykää itseltään ensi kerralla kun tapaatte ja siihen sävyyn että kuulijat eivät tee jatkokysymyksiä. jos kysyvät uudelleen niin toistat edelleen.

Vierailija
4/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on sinulta epäreilua syyllistää miestäsi siitä ettet sinä mene lasten kanssa tai itseksesi juhliin. Sinun menemättä jättämisesi on sinun oma valintasi. Turha käyttää miestä tekosyynä.

Vierailija
5/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

JOKA paikkaan yksinään lasten kanssa vuodesta toiseen?? ja mies on silti olemassa!

Sellainen joka ei ole sitä kokenut, ei voi sitä ymmärtää kuinka kurjaa se on ja kuinka ei sitten huvita lähteä yhtään minnekään yksin!



ap

Vierailija
6/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta perhe silti joutuu myös elämään fobian vaikutuksien kanssa vahvasti ja totta hemmetissä mua saa se harmittaa ja en aina jaksa sen asian kanssa!



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän sen kanssa joutuu elämään.

Vierailija
8/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta totuus on se, että miehen sosiaalinen fobia ei aiheuta sitä ettette te "taaskaan pääse minnekään, voi vittu" vaan se on ihan oma päätöksesi, ettette mene keskenänne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

"sääli on sairautta" ja "ottaisin jo eron" !?!? Noinko vähästä heivaisit miehesi pihalle, eikö hän juuri silloin tarvitsisi tukeasi, jos sairastaa (fyysisesti tai psyykkisesti, kuten ap:n tapauksessa)? Oma mieheni on sairastanut vakavaa masennusta yli viisi vuotta eikä ole käynyt mielessäkään ottaa eroa. Vaikka todella rankkaa on välillä ollut (pahimmassa vaiheessa mies makasi sängyssä kuukausikaupalla tuijottaen kattoon... ja sairaalajaksoilla on ollut useasti... perheemme asioista olen joutunut vuosia vastaamaan yksin jne.). Nyt mies on onneksi toipunut ja parisuhde vahvempi kuin koskaan...

Vierailija
10/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

meille tosi tuttua- mies aina töissä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun kysyvät mikä sillä on niin sanot, että et halua puhua toisen sairaudesta kertokoot itse.

Vierailija
12/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

meille tosi tuttua- mies aina töissä

Sun tilanteesi ei ole sama kuin ap:n!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

se se vasta kurjaa onkin.

Voi mitä katseita ja kysymyksiä me saadaan jos tullaan keskenämme, mä en jaksa sitä, en jaksa selittää.

Ja muuten mun mies on hyvä lapsille ja mulle, ero ei ole vaihtoehto.

ap

Hei, mä olen AINA lasten kanssa yksin ilman miestä (koska mies ulkomailla töissä) ja kuulen vähänväliä että koskas mies haluaa jäädä meidän kanssa kotiin (vai olenko niin rasittava puoliso ettei mun kanssa kestä elää) mutten anna haitata. Ajattele niitä lapsiasi, miten onnellisiksi he tulevat, vaikka itse joutuisitkin muutamaan kysymykseen vastaamaan...

Vierailija
14/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mieskään ei usein lähde juhliin mukaan, vaan jos on niiden läheisten kavereiden juhlat. Mutta mä menen yksin, vaikka se harmittaakin. Mutta ihan kivaa on yleensä ollut ja kysymyksiin vastaan, ettei mies halunnut lähteä, tai että sillä oli muuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelisit ennen kaikkea heitä etkä itseäsi!

Vierailija
16/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä niitä riesaksi ottamaan jos kerran lastenvahti on. Joo ja minä tykkään nimenomaan käydä jokapaikassa ilman miestä ja lapsia. Saapahan rentoutua. Mun mies kärsii sosiaalisista pelkotiloista ja ei se ainakaan karta mitään ihmisiä. Päinvastoin olisi tunkemassa aina itseään kaikkien seuraan.

Vierailija
17/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

milloin missäkin kokoonpanoissa.

Monesti minä jätän menemättä miehen puolen sukulaisten kissanristiäisiin, koska en ole mikään kovin sosiaalinen eläin, eikä minua siellä niin kaivata, mutta mies ja lapset kyllä saavat mennä.

Välillä oikein usutan miehen ottamaan lapset ja menemään vanhemmilleen tmv. että saan olla hetken yksin :).



Onko mieleesti tullut, että miehesi joskus HALUAISI että te menette ja hän saa olla yksin?

Toisille oma aika ja rauha ovat välttämättömyyksiä.



Oletko itse jotenkin läheisriippuvainen, jos et voi "yksin" mennä?

Vierailija
18/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

sen jälkeen ei tarvitse selitellä. Miksi pitäisi aina esittää, että kaikki on hyvin ja jokainen miestä henkisesti terve. Miehelläsi on oikeus olla sairas ja sitä ei tarvitse hävetä ja peitellä. Asia on vaan nyt näin hänellä. Vastuu on kysyjällä.

Vierailija
19/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun miehelläsi on sairaus, ei siinä ole mitään kunniatonta.



En tiedä miten tervettä porukkaa teidän sukunne on, mutta meillä löytyy kaikenlaista hiihtäjää; on skitsofreniaa, anoreksiaa, masennusta ja tietysti alkoholismia. Onpa joku sedänserkku ollut vankilassakin 60-luvulla. Sosiaalinen fobia on aika kesyä kuitenkin.

Vierailija
20/32 |
17.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen käynyt kymmenen vuotta yksin melkein kaikissa juhlissa, 50 juhlista yhdissä mies mukana. Neljä lasta, ei ole hauskaa, mutta nyt en jaksa olla kotona.