Miksi miehille ei käy

Miksi se yhdessä asuminen pitää ajatella niin negatiivisesti, että heti on epäilemässä jotain kontrollointihaluja ja kotipiian etsimistä. Ei se yhdessä asuminen pakollista ole ja joka pari tekee niin kuin heille parhaiten sopii, mutta suurin osa haluaa silti asua yhdessä kumppaninsa kanssa, joten ei siinä heti tarvitse ruveta vainoharhaiseksi, jos on sattunut kohdalle useampi mies, joka haluaa pidemmässä suhteessa asua yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

että ei asuta yhdessä?

Olen 40v nainen ja minulla on ihana oma elämä ja pystyn nyt monia haaveita toteuttamaan, kun takana on kaikki suurimmat velvollisuudet.

Olisin valmis jakamaan kaiken kivan jonkun mukavan miehen kanssa, mutta ongelma on se, että miehet eivät hyväksy sitä, että minulla on tämä omakin elämä, vaan tahtovat minut asumaan luokseen.

Edellinen sanoi heti, että jos ei yhteenmuutto tule kysymykseen ei jatku suhde, vaikka lupasin talvikaudeksi hänen luo mennä asumaan.

Olen alkanut kyynistyä asian suhteen ja luettelenkin syitä mitkä minulle on tullut tässä matkanvarrella mieleen.

Onko syy siis oikeasti mikä näistä vai kuitenkin jokin muu?

Haluaako miehet niin kovasti vieläkin kontrolloida naista, että yhdessä on asuttava? Välimatka on oikeasti ollut aina se alle 30km ei voi olla niin vaikeaa asua eri osoitteissa??!! Suhde säilyy hyvänä, kun ei asuta saman katon alla!

Haluaako mies itselleen ja mahdollisille edellisen suhteen lapsille hoivaajan ja tämän vuoksi ei soisi "palvelijansa" juoksennella vapaana? Kirjoitin juuri alussa, että elämäni on juuri sen vuoksi onnellista, että kovimmat velvollisuudet ovat takanapäin. Miksi joku mies voi olettaa, että haluan velvollisuudet ja vastuut takaisin harteilleni? Eikö hän itse ole vastuussa itsestään ja lapsistaan kuitenkin? Olen aina valmis auttamaan ja tukemaan, mutta jos muutan tälläiseen kuvioon asumaan en ole enää auttaja ja tukija, vaan täyspäiväinen palvelija.

Haluaako mies omalle omaisuudelleen rahoittajan (talolaina,osakelaina)? Tämä tulee väistämättä mieleen, koska sattuvat aina valittamaan remppakulujen suuruudesta ym. Miksi pitää asua talossa johon ei ole varaa?

Talot ja osakkeet ovat olleet ehkäpä ostohetkellä juurikin se miehen haave ja unelma. Se on minulle täysin ok, mutta se ei ole pakosti minun unelmani.

Jokaisen onni on lähdettävä aina omasta itsestä ja se pitää rakentaa niin, ettei se nojaa kehenkään, vaan pysyy omillaan pystyssä.

Se ihminen, elämänkumppani siinä rinnalla on yksi herkullinen mauste elämän sopassa.

Miten monet ovatkaan eritavoin vain riippuvaisia toisistaan, eivätkä erota riippuvuutta ja rakkautta toisistaan.

Itse en näillä näkymin taida elämänkumppania itselleni löytää, mutta liene sitten kuulun siihen pian jo valta joukkoon eli ikisinkkuihin ;)

Minä haluan jakaa elämäni jonkun kanssa. Elää siinä huikeassa todellisuudessa jossa 1+1 todellakin on vähän enemmän kun 2. Minua ei kiinnosta olla joku mauste jonkun sopassa.

Et halua elämänkumppania. Haluat purkin aromisuolaa, jota voit sillon tällöin vähän ripotella keittoosi.

Vierailija kirjoitti:

että ei asuta yhdessä?

Olen 40v nainen ja minulla on ihana oma elämä ja pystyn nyt monia haaveita toteuttamaan, kun takana on kaikki suurimmat velvollisuudet.

Olisin valmis jakamaan kaiken kivan jonkun mukavan miehen kanssa, mutta ongelma on se, että miehet eivät hyväksy sitä, että minulla on tämä omakin elämä, vaan tahtovat minut asumaan luokseen.

Edellinen sanoi heti, että jos ei yhteenmuutto tule kysymykseen ei jatku suhde, vaikka lupasin talvikaudeksi hänen luo mennä asumaan.

Olen alkanut kyynistyä asian suhteen ja luettelenkin syitä mitkä minulle on tullut tässä matkanvarrella mieleen.

Onko syy siis oikeasti mikä näistä vai kuitenkin jokin muu?

Haluaako miehet niin kovasti vieläkin kontrolloida naista, että yhdessä on asuttava? Välimatka on oikeasti ollut aina se alle 30km ei voi olla niin vaikeaa asua eri osoitteissa??!! Suhde säilyy hyvänä, kun ei asuta saman katon alla!

Haluaako mies itselleen ja mahdollisille edellisen suhteen lapsille hoivaajan ja tämän vuoksi ei soisi "palvelijansa" juoksennella vapaana? Kirjoitin juuri alussa, että elämäni on juuri sen vuoksi onnellista, että kovimmat velvollisuudet ovat takanapäin. Miksi joku mies voi olettaa, että haluan velvollisuudet ja vastuut takaisin harteilleni? Eikö hän itse ole vastuussa itsestään ja lapsistaan kuitenkin? Olen aina valmis auttamaan ja tukemaan, mutta jos muutan tälläiseen kuvioon asumaan en ole enää auttaja ja tukija, vaan täyspäiväinen palvelija.

Haluaako mies omalle omaisuudelleen rahoittajan (talolaina,osakelaina)? Tämä tulee väistämättä mieleen, koska sattuvat aina valittamaan remppakulujen suuruudesta ym. Miksi pitää asua talossa johon ei ole varaa?

Talot ja osakkeet ovat olleet ehkäpä ostohetkellä juurikin se miehen haave ja unelma. Se on minulle täysin ok, mutta se ei ole pakosti minun unelmani.

Jokaisen onni on lähdettävä aina omasta itsestä ja se pitää rakentaa niin, ettei se nojaa kehenkään, vaan pysyy omillaan pystyssä.

Se ihminen, elämänkumppani siinä rinnalla on yksi herkullinen mauste elämän sopassa.

Miten monet ovatkaan eritavoin vain riippuvaisia toisistaan, eivätkä erota riippuvuutta ja rakkautta toisistaan.

Itse en näillä näkymin taida elämänkumppania itselleni löytää, mutta liene sitten kuulun siihen pian jo valta joukkoon eli ikisinkkuihin ;)

Älä yleistä !

Kuvatunlainen nainen ON unelma nainen. Iän puolesta jo "turvallinen" ja tuo asuminen niin että molemmilla oma koti, on tavoitetila n. nelikymppiselle miehellekkin. Yllättäen miehetkin, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja aloituksen yleistystä, kaipaavat omaa tilaa ja aikaa. Ja kuten joku jo mainitsi, niin se yhteen muuttaminen on se mistä se alamäki ja kitka alkaa. Mutta kun kummallakin on oma tilansa niin sinne voi paeta ja mököttää itsekseen & keskenään niin kauan haluaa ja tarvii. Eikä silloin tarvi sen enempää ottaa ketään huomioon puolin eikä toisin, kuten samassa huushollissa punkaten tarvii. Kumpikin myös vastaa omista kuluistaan ja vastuistaan, kuten aikaihmisten kuuluukin.

Hyvä ketju!

Itsekin jo kerran avoliittoa kokeilleena en siihen ikinä enää rupea, sen verran paljon aikaa ja energiaa säästyy, kun on vain omat sotkut siivottavana ja omat ärsytykset kestettävinä. Suhdekin pysyisi paljon parempana, kun toiselle jaksaisi antaa aina vain parhaan itsestään. Enkä oikeasti ymmärrä, miten asumismuoto määrittelee suhteen oikeellisuuden?

Avioliitto ja lapsetkin mulle kelpaisi, mutta ikinä en kyllä muuta saman katon alle kenenkään aikuisen miehen kanssa. (Tai ehkä siinä tapauksessa, että se mies on virallisesti pelkkä kämppis - silloin tiskeistä yms voi sanoa, ilman että se on nalkutusta.)

Täysin päinvastoin,naisille ei käy väljä suhde.

23 olet juuri etsimäni :D

"Kumpikin myös vastaa omista kuluistaan ja vastuistaan, kuten aikaihmisten kuuluukin"

Juuri näin!

Tämän ikäisenä haasteen ehkä tekee sekin, että molemmat jo tietää vähän mitä haluaa, eikä sen toisen haave aivan ole se sinun haaveesi ja aikaa ei ole rajattomasti.

Jos miehen haave on se uudehko vähän tyyriimpi omakotitalo siellä taajamassa ja naisen haave pienen pieni edullinen mökki maaseudulla, niin siinä on minusta huono lähteä yhteenmuuttoa miettimään, jollei keksi sitten molempia miellyttävää ratkaisua.

Itse haluan jo irroittaa rahoistani elämyksiin, enkä aina siihen helvetin taloon, asumiskuluihin ja jatkuviin remontteihin. Sekin elämä on nähty jo...

Nykyinen koti 40m2 hirsitalo maaseudulla. Asumiskulut ei juuri mitään.

Vierailija kirjoitti:

23 olet juuri etsimäni :D

"Kumpikin myös vastaa omista kuluistaan ja vastuistaan, kuten aikaihmisten kuuluukin"

Juuri näin!

Tämän ikäisenä haasteen ehkä tekee sekin, että molemmat jo tietää vähän mitä haluaa, eikä sen toisen haave aivan ole se sinun haaveesi ja aikaa ei ole rajattomasti.

Jos miehen haave on se uudehko vähän tyyriimpi omakotitalo siellä taajamassa ja naisen haave pienen pieni edullinen mökki maaseudulla, niin siinä on minusta huono lähteä yhteenmuuttoa miettimään, jollei keksi sitten molempia miellyttävää ratkaisua.

Itse haluan jo irroittaa rahoistani elämyksiin, enkä aina siihen helvetin taloon, asumiskuluihin ja jatkuviin remontteihin. Sekin elämä on nähty jo...

Nykyinen koti 40m2 hirsitalo maaseudulla. Asumiskulut ei juuri mitään.

Tuota, lähetä mulle SäPöllä tietosi niin mä varaan kirkon, Aika toiveita ? Ensi keskiviikko klo. 12.45 ?

Tuttua juttua! Minä seurustelin jonkin aikaa miehen kanssa, joka selvästi kaipasi talouden- ja lapsenhoitajaa, remonttiapua ja kulujen jakajaa, yksinään kun joutui huolehtimaan kaikesta. Olisi sekin voinut sopia, mutta vastapainoksi en saanut juuri mitään ja muutenkin alkoi ahdistaa jo alussa, kun kokisin suhteeseen kuuluvan vähän muutakin kuin arjen velvollisuuksien ja murheiden jakamista.

Olen itse iloinen ihminen, jolla on omakin koti ja elämä, harrastuksia ja lapsi, jota en tyhjän takia vaihda pois vanhoista kuvioista, koulusta, ystävistä, isästään.

Voisin kyllä joskus muuttaa jonkun kanssa yhteen, haluaisinkin varmaan. Mutta en nyt toistaiseksi muutamaan vuoteen. Aikaa olla toisen luona ja minun luoksenikin mahtuu hyvin ja muutenkin voi olla yhdessä.  Seurustelu ja parisuhde kelpaisi vaikka heti! Jos mies ei pysty näkemään sitä mahdollisena, on liian näköalaton minulle.

Se että molemmilla olisi oma asunto olisi juuri se paras vaihtoehto, olisi myös omaa rauhaa ja tilaa.

Ei tämän pitäisi mikään ylitsepääsemätön este olla.

Ai että kun saisikin tuollaisen naisen joka ei kyttää ja ole vaatimassa alituiseen jotain.

No mikshän sitten tällainenkin nainen jää tahtomattaan yksin... Jos ei siis ala ilmaiseksi taloudenhoitajaksi.

29

Luin juuri tutkimuksesta, minkä tulos oli, että miesten mielestä naisen kanssa parisuhteessa olemisen tärkein asia on se, että nainen tekee suurimmaksi osaksi kotityöt.

Siis kotitöiden hoituminen ja miehelle huushollerskana oleminen tärkeämpää kuin seksi.

Huhhuh. Kiva olla nainen.

Täällä yksi mies joka haluaisi 2-4 yhteistä iltaa/yötä viikossa ja toisaalta omaa aikaa ja sitä että oltaisiin vuorotellen kummankin asunnolla. Olen sen verran kovan luokan introvertti että useammin kuin kerran viikossa pitää saada puuhailla koko ilta ihan yksikseen hiljaisessa kämpässä. Tämä on vähän samaa sarjaa kuin vapaaehtoinen lapsettomuus: kyllä meitä on, mutta meitä ei ole niin paljon kuin "valtavirran" edustajia.

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri tutkimuksesta, minkä tulos oli, että miesten mielestä naisen kanssa parisuhteessa olemisen tärkein asia on se, että nainen tekee suurimmaksi osaksi kotityöt.

Siis kotitöiden hoituminen ja miehelle huushollerskana oleminen tärkeämpää kuin seksi.

Huhhuh. Kiva olla nainen.

Onpas tosiaan varsin ikävä tutkimus. Missä se oli tehty? Eri maissa on ainakin eri kulttuureja... (elättelen toiveita että tutkimus ei olisi pohjoismainen). Minulle on itsestäänselvää että kämpästä pidetään huolta yhdessä ja kummallakin on omat bravuurit keittiössä, ruoanlaitto on hauska harrastus.

AP listaa vain negatiivisia asioita muutosta. Teeppä sama lista positiivista puolista

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi mies joka haluaisi 2-4 yhteistä iltaa/yötä viikossa ja toisaalta omaa aikaa ja sitä että oltaisiin vuorotellen kummankin asunnolla. Olen sen verran kovan luokan introvertti että useammin kuin kerran viikossa pitää saada puuhailla koko ilta ihan yksikseen hiljaisessa kämpässä. Tämä on vähän samaa sarjaa kuin vapaaehtoinen lapsettomuus: kyllä meitä on, mutta meitä ei ole niin paljon kuin "valtavirran" edustajia.

Mistä löydän sut?

Minä tahtoisin tuollaisen naisen, mutta en sinua, koska asenteesi on huono. Syytät tilanteestasi muita.

Minä ja ihastukseni (nainen) asutaan molemmat Helsingissä vuokra-asunnoissa, emmekä tule koskaan saamaan omistusasuntoa. Oma kämppäni on hirveän pieni ja järjettömän kallis. Hänellä taas ylimääräinen huone, kun lapsi muutti omilleen. Kummallakin meistä on pieni palkka. Kyllähän me oltaisiin idiootteja, jos ei edes harkittaisi yhteenmuuttoa. Tosin muuttaisin vaikka roskatunkiolle, että saisin olla hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi mies joka haluaisi 2-4 yhteistä iltaa/yötä viikossa ja toisaalta omaa aikaa ja sitä että oltaisiin vuorotellen kummankin asunnolla. Olen sen verran kovan luokan introvertti että useammin kuin kerran viikossa pitää saada puuhailla koko ilta ihan yksikseen hiljaisessa kämpässä. Tämä on vähän samaa sarjaa kuin vapaaehtoinen lapsettomuus: kyllä meitä on, mutta meitä ei ole niin paljon kuin "valtavirran" edustajia.

Mistä löydän sut?

Turun seudulta.

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri tutkimuksesta, minkä tulos oli, että miesten mielestä naisen kanssa parisuhteessa olemisen tärkein asia on se, että nainen tekee suurimmaksi osaksi kotityöt.

Siis kotitöiden hoituminen ja miehelle huushollerskana oleminen tärkeämpää kuin seksi.

Huhhuh. Kiva olla nainen.

Onpa outoa. Mikä ongelma muilla miehillä on kotitöiden kanssa? Varsinaisesti vihaan vain vessan siivoamista, muut ovat ihan ok

M31