En tunne olevani mitään "täydellisten" ystävieni rinnalla, jatkuvasti blogipäivityksiä kuinka kaikki onnistuu ja on ihanaa
Itselläni on takana ero väkivaltaisesta suhteesta ja turvakotikierteen kautta muutto. Yhä edelleen pelkään käydä ihan vaikka ruokakaupassa kun pelkään että ex tai joku hänen kavereistaan näkee minut. Näen painajaisia jatkuvasti.
Minulla ei ole elämässäni mitään hyvää. Omaiset kuolleet ja ystäviä ei ole. Lemmikkiä ei ole varaa omistaa. Olen työtön vaikka olen lähettänyt yli sata hakemusta. "Kunnollista" ammattiakaan minulla ei ole, ainakaan jos ystäviltä kysytään.
Asun vuokrayksiössä ns. huonolla alueella, mutta pakko oli saada kämppä ja muuta budjettiini sopivaa ei löytynyt. Minulla ei ole hienoja huonekaluja vaan kirpputorikamaa tai netin roskalavaryhmästä saatuja.
Minua ei kutsuta koskaan mihinkään, koska tiedetään ettei minulla ole kuitenkaan rahaa. Pikkuhiljaa minut on jätetty myös pois sellaisistakin tapaamisista mihin pääsisin.
Ystävillä on kauniit valoisat kodit, sisustus uusinta ja hienointa, he osaavat laittaa täydellistä ruokaa ja leipoa. Löytyy lapsia ja puoliso. Minulla ei ole mitään. Yöt nukun toinen silmä auki peläten pahinta, milloin ex saa tietoonsa missä asun. Näin 30-vuotiaana tunnen olevani satavuotias. Onko minun mitään järkeä elää?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Ala seurata talous-jaa sijoitusblogeja noiden muiden sijaan. Niistä saat vinkkejä miten oikeasti parantaa elämää ja kuinka pienellä pääsee alkuun.
Onko vinkkejä tällaisista?
T: Persaukinen
Olipa mukava lukea näin hyviä, kannustavia kommentteja. Kiitos mammat!
Keskityt tilanteesi huonoihin puoliin ja ehkä liioitteletkin niitä. Jos joudut asumaan "huonolla alueella", on asuntosi varmasti edullinen. Myös se, ettei sinulla ole mihinkään listaamistasi asioista varaa, kuulostaa kärjistämiseltä. Sinulla ei ehkä ole varaa niihin kaikkiin, mutta joihinkin on, kun priorisoit asioita. Mikä on sinulle tärkeää?
Sisustaminen? Liikuntaharrastukset? Lemmikki? Matkustaminen? Yhden voit varmasti valita ja varata siihen rahaa. Esimerkiksi kissa lemmikkinä on edullinen. Viisikymppiä kuussa riittää. Samoin työttömänä voi matkustaa äkkilähdöillä, joita saa alle kahdellasadalla, ja laivaristeilylle pääsee arkena muutamalla kympillä.
Mulla on eräs "täydellisen elämän" omaava ystävä. Olen kuitenkin niin läheinen hänelle, että tiedän totuuden. Ainoastaan minä. Muut näkevät kauniin, menestyvän naisen, jolla uskomattoman upea omakotitalo, hyvää uraa tekevä mies ja yksi lapsi, joka menestyy koulussa ja urheilussa. Tosiasiassa nainen, jolla on monta kymmentä alaista, on ihan miehen tossunsa alla. Mies kohtelee häntä kuin rättiä ja läheisyyttä ei ole ollut liki kymmeneen vuoteen. Nainen on ehdottanut miehelle eroa mutta mies ei halua. Menee maine. Nainen ei saa lähdettyä vaikka voisi vallan mainiosti elättää itsensä ja lapsensa. Huolitellusta ulkonäöstä huolimatta naisen silmät ovat surulliset. Sen huomaisi jokainen, joka osaisi katsoa hieman pintaa syvemmälle.