Häpeän lastani, mikä häntä voisi vaivata?
7-vuotias lapsi kyseessä. On todettu jo aiemmin aistiyliherkkyyttä. Kognitiiviset taidot normaalit. Tunteiden säätely ja käsitykset sopivasta käytöksestä eivät toimi ollenkaan. Esimerkiksi terveyskeskuksen odotustilassa lapsi vääntelee naamaansa kummallisesti, tekee rumia ilmeitä, viheltää, rummuttaa jaloilla - mielestäni todella outoa käytöstä tuon ikäiseltä
Jos lapsi suuttuu pihalla sisarukselle, hän huutaa estoitta kaikki rumat sanat mitä tietää (v@@un läs@i, s&&tanan k@sipää, sulla on iso p@rse) jne. Häntä ei hävetä eikä hän ole pahoillaan siitä että muut aikuiset ihmettelevät, katsovat pahasti jne.. rangaistukset, keskustelu, ei mikään ole tätä muuttanut.
Tarvitsee jatkuvaa muistuttelua ja ohjausta arjen rutiineissa.
Häpeän lapseni käytöstä ja mietin voisiko lapseni olla esim asperger vai jopa joku persoonallisuuden häiriö.
Kommentit (29)
Minkälainen kasvuympäristö on lapsella, joka jo seitsemänvuotiaana osaa tuollaisia haukkumasanoja ja ymmärtää, kuinka niitä käytetään loukkaavasti...
Keneltäkään läheiseltä en saa tukea tämän asian kanssa. Isä on kiireinen ja matkatyössä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kasvuympäristö on lapsella, joka jo seitsemänvuotiaana osaa tuollaisia haukkumasanoja ja ymmärtää, kuinka niitä käytetään loukkaavasti...
Imuroi kaikki sanat joita on kuullut esim koulun pihalla. Emme todellakaan puhu tuommoisia kotona. Ap
Vierailija kirjoitti:
No jos aloitus on totta niin av-raadilta tuskin saat kattavaa diagnosia tai kunnollisia toimintaohjeita. Neuvola on se oikea osoite teille.
Miksi epäilet ettei olisi totta? Mikä tässä oli semmoista mikä kuulostaa siltä ettei ole totta?
luulen että tuommoinen on vaan kovaa sietokykyä tekevä tosin ahnaasti kärsii siinä muut. pitkä polku noin nuorella. kärsii ehkä mutta jotain kikka kolmosia mutta uhrautuvaiseksi älä anna periksi onhan vuosia jolloin nuo huutelet muuttuvat : itsde olen tuollainen mutta vain päänsisällä, nykymaailma se
Voisi olla tourettea. Jos niin, lapsen tulevayseeden kannalta ensisijaisen tärkeää on kodin tuki ja hyväksyntä. Helposti johtaa masennukseen yms. mt-ongelmiin.
Jätä se sika - ansaitset parempaa!!!
Itse aspergerinä harmittaa, että sen alle niputetaan nykyään lähes 'kaikki'.
Tämä kuvaa sitä aika hyvin: https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/aspergerin_oireyhtyma
Voi olla autisminkirjon häiriöstä kyse, mutta vaatii tutkimuksia. Ei voi sanoa pelkän kuvauksen perusteella. Varaa aika perheneuvolaan.
Vierailija kirjoitti:
Tic oireita
Tämä tuli täälläkin mieleen.
Meillä on kaksi muutakin lasta, jotka tietävät kyllä kirosanoja, mutta ei heille tulisi mieleenkään huudella niitä esim leikkipuistossa vaikka kuinka suututtaisi. Kaksi muuta osasi käyttäytyä sopivalla tavalla esim lääkärissä asioidessa, heillä on mielestäni normaali käsitys sosiaalisista tilanteista ja säännöistä. Tälle yhdelle mikään ei pysy mielessä kuin hetken. Jos tunnekuohu tulee niin yhtään mikään ei pidättele :,(. Ap
Jonkinlaista neuropsykiatrista ongelmaa voi kyllä olla. Tourette ei kyllä selitä tuota että nimenomaan suuttuessaan kiroilee ja puhuu rumia. Se kuulostaa ennemminkin juuri tunteidensäätelyyn liittyvältä pulmalta ja vaikeudelta arvioida sosiaalisesti sopivaa käytöstä. Nämä sopivat autisminkirjoon. Toki jotain tourette tyyppistä ääntelyä tai maneereita voi olla myös. Nämä kun eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita vaan usein neuropsykiatrisissa häiriöissä onkin piirteitä useasta eri häiriöstä. Tic oireet ovat mahdollisia myös, ne ovat yleensä nopeita tahattomia liikkeitä, nykäyksiä tai äänähdyksiä. Ne ovat hyvin tavallisia myös ihan tavallisilla lapsilla ohimenevänä ilmiönä, eivätkä yksin esiintyessään vaadi minkäänlaista hoitoa. Odottamisen vaikeus (esim siellä terveyskeskuksessa) ja heikko impulssi kontrolli on ADHD tyyppistä oireilua. Tutkimuksia ja oireiden lisäkartoitusta vaatii. Aina ei diagnoosi tarkennu tiettyyn häiriöön mutta pääasia olisikin saada ymmärrystä mistä kaikesta lopultakin on kyse ja löytää sopiva kuntoutusmuoto. Tärkeää on myös yhteistyö koulun kanssa. Vaikka kognitiiviset taidot ovatkin hyvät, todennäköisesti muista syistä johtuen erilaiset tukitoimet ovat tarpeen koulun käynnin sujumista ajatellen.
ootko varma ettei häntä ole kiusattu taikka saanut jonkun trauman joka on salaisuus uhmaakkisti laukaissut?
Moni äiti olisi jo vienyt lapsen terveydenhoitajalle, sieltä ohjataan eteenpäin. Nepsy-oireet eivät ole häpeä, sairauksia joita voidaan hoitaa. Ainakin häpeää poistaa se, kun tietää miksi jotain on.
Normaaleja ei olekaan! Kaikki ovat hieman epänormaaleja. Toivon että tämä lapsi on sinulle lahja eikä häpeä.
Koulukotiin, niin ei tarvitse enää hävetä.
Minun on täysin mahdotonta kuvata tähän kaikkia mahdollisia oireita ja tunteita. Välillä minusta tuntuu että juuri tämä lapsi on erityisen rakas, koska hän on vaatinut eniten ja opettanut eniten. Joka ilta luetaan pitkä satu vierekkäin ja halataan ja pussataan hyvät yöt, vaikka lapsi olisi huutanut mitä hirveyksiä. Pienestä asti tämä lapsi on ollut vähintäänkin ”persoonallinen”. Aistiyliherkkyys toi ikävuosina 0-4 isot haasteet. Esim 4v iässä lapsi ei pystynyt pukemaan ulkovaatteita mutta laski päässä esim 1000-220. En väitä että lapseni olisi nero, mutta isot erot on monissa taidoissa. Häpeä josta puhun on myös surua, hätää, pelkoa. Naapurin äitien ilkeät katseet sattuu, koska väitän että olen ohjannut lasta 20 kertaa enemmän kuin ”tavallista lasta”. Ja silti hän ei käyttäydy kuin pitäisi. Ap
No jos aloitus on totta niin av-raadilta tuskin saat kattavaa diagnosia tai kunnollisia toimintaohjeita. Neuvola on se oikea osoite teille.