Piti kysellä vapaalla olevia ihmisiä töihin. Lapseton nuori sinkku ei suostunut, kauempana asuva perheenäiti sitten tuli
Niin. Vuorotyö kyseessä. Tuolla työvuorolla sille vuorolle kuuluneille työntekijöille sattui poissaoloja, joten piti kysellä vapaapäivää viettäneiltä ihmisiltä, että tulisivatko töihin. Arvatkaapa mitä? Yksi nuori, parikymppinen, lapseton sinkku ei suostunut, koska oli kuulemma "muuta menoa". Asuu kaiken lisäksi melko lähellä työpaikkaa, joten työmatkakaan ei olisi ollut mitenkään pitkä. Sen sijaan paljon kauempana asuva nainen, jolla on perhettä ja pieniä lapsia, suostui tulemaan. Joutui siis uhraamaan mahdollista perheen yhteistä aikaa sen vuoksi, koska nuorta nirppanokkaa ei kiinnostanut työnteko. Olisi saanut selvästi parempaa palkkaakin kuin normaalityövuorollaan, katsokaas kun hälykorvaukset jne., mutta siltikään ei kiinnostanut.
Kyllä tämä kertoo melkoisen paljon ihmisten arvoista. Tämäkö on tuon nuoren osalta kiitos siitä, että hänet palkattiin kesäksi töihin ja että hän saa arvokasta työkokemusta ja rahaakin opiskelujaan ja elämistään varten? No, hänen kesätyönsä ei täällä onneksi kovin kauan enää kestäkään. Hän voi muuten olla aivan varma, ettei enää tulevina kesinä tai muulloinkaan tule tästä työpaikasta töitä jatkossa saamaan!
Kommentit (39)
Nuorella sinkkunaisella on todennäköisesti pienet menot. Perheenäidillä on todennäköisesti asuntolaina, autolaina, lasten kulut yms. eli extrarahan ansaitseminen kiinnostaa kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Olin krapulassa. Sori.
Kertoo sekin ihmisestä melkoisen paljon, jos heti kun on vapaata, vedetään pää täyteen. t: ap.
Mä ymmärrän sitä äitiä. Töissä oleminen on välillä hermolepoa kotiloihin verrattuna ja plussana vielä tienaa rahaa. Ymmärrän myös sitä sinkkua, jolla on työn ulkopuolista elämääkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sitä äitiä. Töissä oleminen on välillä hermolepoa kotioloihin verrattuna ja plussana vielä tienaa rahaa. Ymmärrän myös sitä sinkkua, jolla on työn ulkopuolista elämääkin.
Provo, mutta jos olisi totta, niin se perheenäiti varmaankin tarvitsi kipeämmin sen ylimääräisen rahan ja sillä "nuorella nirppanokalla" tosiaan oli muuta menoa.
Ihme tulkintoja sinulla.
No hohhoijaa, kyllä vapaalla saa olla omia menoja. Ei ole pakko tulla töihin.
Olin ensin sanomassa, että eikö se olekin vaan hyvä, että ennakkoluulot eivät pidäkään paikkansa? Siinäpähän oppii työnantaja.
Mutta sitten mainitsit, että kesätyöntekijä, joten tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat.
20 vuotta esimiehenä toimittuani tulin jo kauan sitten siihen johtopäätökseen, että työmotivaatio kehittyy vasta vuosien kuluessa. Jostain syystä kuntokaan ei kestä työntekoa saikuttamatta kuin vasta vuosien jälkeen. Ja olinhan itsekin nuorena aika huithapeli.
Niin? Itse olin joskus vastaavassa tilanteessa, eli kieltäydyin yllärityövuoroista ollessani parikymppinen. Kävin joka vapaapäivä tapaamassa vakavasti sairasta vanhempaani sairaalassa.
Miksi edes selitän tätä jollekin elähtäneelle, elämäänsä kyllästyneelle provomammalle...
Onneksi nykynuorilla on muutakin elämää kuin työnteko. Suurimmalla osalla suomalaisista ikä 40 ja + ei ole muuta identiteettiä kuin työ.
No, mistä voit tietää mitä menoja tuolla nuorella oli? Voi olla vaikka oikeasti tärkeä asia, käy hoitamassa vanhaa sairasta mummoaan tjsp. Ja vaikka se meno olisi jotain kivaa tyyliin Netflix-maraton kavereiden kanssa, niin kyseessä oli kuitenkin tämän henkilön vapaa-aika. Sait sentään toisen henkilön töihin, hänelle ehkä lisäpalkka tulikin enemmän tarpeeseen?
Kummallakohan todennäköisemmin on viikonloppusuunnitelmia, nuorella vai keski-ikäisellä? Itselläni on jo ikää ja pitkään samassa työssä ollut lapseton. Eipä näy koskaan koittavan minulle se hetki, jolloin minua ei ensimmäisenä pyydetä joustamaan. Ensimmäisille autettaville alkaa tulla jo lapsenlapsia ja tietysti uudet nuoret äidit vaativat myös joustoa. Mieluummin auttaisin parikymppistä pääsemään festareille kuin paikkaan tuhannetta kertaa kollegaa minulle tuntemattoman lapsen korvatulehduksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Olin ensin sanomassa, että eikö se olekin vaan hyvä, että ennakkoluulot eivät pidäkään paikkansa? Siinäpähän oppii työnantaja.
Mutta sitten mainitsit, että kesätyöntekijä, joten tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat.
Ei vaikuta asiaan yhtään, vaikka onkin kesätyöntekijä. Oikeus hänelläkin on vapaansa pitää.
No sen lapsettoman nuoren sinkun ei ollut mikään pakko suostua, ei olisi edes tarvinnut vastata puheluun/viestiin, vapaapäivää kun vietti.
Ei sillä, toivottavasti ei haluakaan tulla takaisin teidän firmaanne, kuulostaa varsin kammottavalta, että mielipide on tuo, jos ei vapaapäivänä halua tai pääse töihin.
No, meillä pyydettiin tänään henkilöä ylitöihin, joka olisi alkanut klo 23.00. Asianomaiset korvaukset.
Kukaan ei suostunut. Meillä on kuitenkin klo 8-16 normityöaika, mikä tarkoittaa sitä, että jos olisit ollut ylitöissä, olisi sinun pitänyt olla toimistolla seuraavana aamuna pirteänä, koska etätyöt eivät ole mahdollisia.
Ap:n tapaus on tietysti vähän eri, koska joku oli ilmeisesti sairastunut? Ja tekevätkö teillä työntekijät normaalityöaikaa, vai osa-aikatyötä?
Mutta esim. meidän firmassa on näitä viime hetken ylitöitä jatkuvasti niin paljon, että ihmiset osaavat arvostaa omaa vapaa-aikaansa. Eri asia luonnollisesti ovat etukäteen sovitut ylityöt.
Ylitöitä ei ole pakko tehdä. Joten aika huono peruste, että "tämä henkilö ei tule koskaan saamaan meidän firmasta töitä".
Aikansa kutakin kirjoitti:
20 vuotta esimiehenä toimittuani tulin jo kauan sitten siihen johtopäätökseen, että työmotivaatio kehittyy vasta vuosien kuluessa. Jostain syystä kuntokaan ei kestä työntekoa saikuttamatta kuin vasta vuosien jälkeen. Ja olinhan itsekin nuorena aika huithapeli.
Tai ehkäpä vasta vanhempana on kivunnut kiinnostaviin työtehtäviin?
0/5