Uuden työpaikan hirveä työilmapiiri

Sinähän se varsinainen riidankylväjä olet. Haukut kaikki muut.

Vinkkejä? kirjoitti:

Olen saanut unelmieni työn, josta nautin kovasti. Työyhteisö on kuitenkin hirvein jossa olen ikinä ollut! Talossa on paljon naisia, jotka ovat olleet siellä töissä aikojen alusta. Heillä on oma piiri -tai oikeastaan kaksi piiriä, jotka haukkuvat toisiaan selän takana mutta toisaalta tukeutuvat toisiinsa "uusia" (talossa alle 10v.olleita) työntekijöitä vastaan. Mitään ideoita kukaan ei saa esittää kokouksissa. Yhtä vasta tullutta työntekijää he kiusaavat, esim. pyörittelevät silmiään kun tämä puhuu, eivät vastaa hänelle lainkaan, poistuvat paikalta kun tämä tulee esim. kahvihuoneeseen, jne. jne... Olen aivan kypsä näihin ihmisiin. Pomot ovat aivan näiden vanhojen vietävissä, uskovat kun nämä haukkuvat uusia ja valehtelevat tehneensä itse kovasti töitä. Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Ongelma on jatkunut vuosikausia, mikään ei muutu, mihinkään ei puututa ylemmältä taholta. Uusi ihminen joutuu heti mustalle listalle jos sanoo jotain pientäkään asiaan viittaavaa esim. kehityskeskustelussa.

Itse katselen sivusta ja yritän olla neutraali, ja mietin kuinka kauan tuolla jaksan olla. Työ vaan tosiaan on minusta niin ihana unelmatyö, etten haluaisi lähteä! Vinkkejä?

Lähde kuitenkin. Joko sopeudut muuten tuohon myrkkyjoukkoon tai sitten yrität muutoksia, ja se on itsemurha.

Kyseessä julkisen alan työpaikka?

Ootko mun työkamu? Hoitoalan yritys Keski-Suomi??

Ihan oikeesti, työilmapiiri on oleellinen osa duunia joten tuo ei ole mikään unelmatyö jos yhteisö on myrkyllinen. Se myrkyttää aika äkkiä sinutkin minkä läheiset huomaavat mutta pitävät päänsä kiinni liian pitkään.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

1) lähde ja tee se välittömästi. Suomen tyomarkkinoilla ei tule ihan vähään aikaan olemaan näin hyvää tilannetta kuin juuri nyt.

2) Muutu samanlaiseksi katkeroituneeksi selkäänpuukottajaksi ja pyri jomman kumman jengin jäseneksi.

Ota puheeksi muiden hiljattain tulleiden kanssa ja kysy heidän kokemuksiaan. Jos sinulla on kohtalotovereita niin lyöttäytykää te yksiin. Ainakin on helpompi kestää jos on ymmärtäviä keskustelutovereita. Ja joukossa on voimaa. Voitte yhdessä miettiä mitä tehdä tilanteelle.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, työilmapiiri on oleellinen osa duunia joten tuo ei ole mikään unelmatyö jos yhteisö on myrkyllinen. Se myrkyttää aika äkkiä sinutkin minkä läheiset huomaavat mutta pitävät päänsä kiinni liian pitkään.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

1) lähde ja tee se välittömästi. Suomen tyomarkkinoilla ei tule ihan vähään aikaan olemaan näin hyvää tilannetta kuin juuri nyt.

2) Muutu samanlaiseksi katkeroituneeksi selkäänpuukottajaksi ja pyri jomman kumman jengin jäseneksi.

Oisko vaihtoehto kuitenkin tehdä työnsä ja jättää löpinät väliin? Monikin pärjää työssään juuri siksi ettei ajattele työkavereiden olevan kavereita tai perhettä.

Jos sinulla on jaksamista etkä lannistu helposti, voit pyrkiä vastustamaan toksista ilmapiiriä ja työskentelemään muutoksen eteen, vaikka yhdessä toisten uusien kanssa. Muussa tapauksessa suosittelen lähtemistä, jottet kulu henkisesti loppuun. Tosi ikävä juttu, että unelmien työn pilaa inhottava työyhteisö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, työilmapiiri on oleellinen osa duunia joten tuo ei ole mikään unelmatyö jos yhteisö on myrkyllinen. Se myrkyttää aika äkkiä sinutkin minkä läheiset huomaavat mutta pitävät päänsä kiinni liian pitkään.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

1) lähde ja tee se välittömästi. Suomen tyomarkkinoilla ei tule ihan vähään aikaan olemaan näin hyvää tilannetta kuin juuri nyt.

2) Muutu samanlaiseksi katkeroituneeksi selkäänpuukottajaksi ja pyri jomman kumman jengin jäseneksi.

Oisko vaihtoehto kuitenkin tehdä työnsä ja jättää löpinät väliin? Monikin pärjää työssään juuri siksi ettei ajattele työkavereiden olevan kavereita tai perhettä.

Se on sinänsä hyvä vaihtoehto, mutta aina ei ole mahdollista pysyä kokonaan erillään tuollaisista kuvioista. Ja vaikka onnistuisikin siinä, niin kyllähän sellainen ympäröivä negatiivisuus väkisinkin vaikuttaa omaankin viihtymiseen.

Miksi kokouksissa pitäisi esittää jotain ideoita? Ainakin meillä kokoukset ovat osa perustyötä, ei ole tarkoituksena, että ideoidaan vaan se, että saadaan asiat eteenpäin. Ehkä olet ymmärtänyt kokousten idean väärin?

Toiseksi unelmatyöpaikassa olennaisinta on se työ, joten vaikuttaa siltä, että työtä enemmän haluat olla riidanhaastajana, koska se on kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, työilmapiiri on oleellinen osa duunia joten tuo ei ole mikään unelmatyö jos yhteisö on myrkyllinen. Se myrkyttää aika äkkiä sinutkin minkä läheiset huomaavat mutta pitävät päänsä kiinni liian pitkään.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

1) lähde ja tee se välittömästi. Suomen tyomarkkinoilla ei tule ihan vähään aikaan olemaan näin hyvää tilannetta kuin juuri nyt.

2) Muutu samanlaiseksi katkeroituneeksi selkäänpuukottajaksi ja pyri jomman kumman jengin jäseneksi.

Jos ap on voinut tuota menoa katsella jo vuosia, onnistunee hän siinä jatkossakin. Eli ei vaan kannata tehdä muuta kuin työnsä hyvin ja olla neutraali kaikille/kaikelle.

Minä menin kerran uuteen työpaikkaan vastavalmistuneena ekonomina. Siellä oli ihan paska ja jämähtänyt fiilis, sen huomasi heti ekana päivänä. Toisena aamuna menin tj.n puheille ja sanoin, etten jatka firmassa, kerroin myös syyn. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kokouksissa pitäisi esittää jotain ideoita? Ainakin meillä kokoukset ovat osa perustyötä, ei ole tarkoituksena, että ideoidaan vaan se, että saadaan asiat eteenpäin. Ehkä olet ymmärtänyt kokousten idean väärin?

Toiseksi unelmatyöpaikassa olennaisinta on se työ, joten vaikuttaa siltä, että työtä enemmän haluat olla riidanhaastajana, koska se on kivaa.

Mitä ihmettä. Vaikka olisi suorastaan kiellettyä esittää koskaan kokouksissa minkäänlaisia ideoita, niin ei kyllä ole hyväksyttävää sen takia kohdella työkavereita ilkeästi.

Tuon riidanhaastaja-kommentti nyt on ihan kummallinen. Taidatkin olla trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, työilmapiiri on oleellinen osa duunia joten tuo ei ole mikään unelmatyö jos yhteisö on myrkyllinen. Se myrkyttää aika äkkiä sinutkin minkä läheiset huomaavat mutta pitävät päänsä kiinni liian pitkään.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

1) lähde ja tee se välittömästi. Suomen tyomarkkinoilla ei tule ihan vähään aikaan olemaan näin hyvää tilannetta kuin juuri nyt.

2) Muutu samanlaiseksi katkeroituneeksi selkäänpuukottajaksi ja pyri jomman kumman jengin jäseneksi.

Jos ap on voinut tuota menoa katsella jo vuosia, onnistunee hän siinä jatkossakin. Eli ei vaan kannata tehdä muuta kuin työnsä hyvin ja olla neutraali kaikille/kaikelle.

Kaikki eivät ole niin selkärangattomia, että kiusaamista nähdessään olisivat valmiita vain pysyttelemään neutraalina. Sinunlaisesi ovat merkittävä osa ongelmaa.

En ottaisi kovin vakavasti ja katsoisin muita työpaikkoja samalla. Olin kerran tuollaisessa paikassa missä kaikki vähän pidempään olleet olivat ihan kyynistyneitä öykkäreitä.

Meillä IHAN samanlaista. Suurin osa eukoista melkein eläkeiässä. Istuvat päivät pitkät kahvihuoneessa juoruilemassa. Minua vihataan kun olen nuorempi enkä suostu mihinkään kuppikuntiin. Näille työpaikan sosiaaliset suhteet tuntuu olevan koko elämä. Lisäksi myös liioittelevat töitään, joskus olen viereistä seurannut niin tietokonnen käyttökin on niin tuskallisen hidasta että suunnilleen menee koko työpäivä että löytävät jonkun tiedoston. Itse tekisin vasemmalla kädellä sen mikä heille tuntuu olevan elämäntyö. Sekin niitä tietysti ärsyttää, joku tulee ja tekee enemmän, nopeammin ja tehokkaammin töitä niin pahaltahan se näyttää.

Teen vaan omat työni ja sillä siisti. Olen ystävällinen ja miellyttävä kaikille. Jotain toivoahan tässä on että jäävät eläkkeelle ja sitten tilanne paranee. Tosin pari viisikymppistä hapannaamaakin täällä on joten ei niistä ihan heti eroon pääse. Onneksi johtoportaassa sentään on vähän fiksumpaa porukkaa.

Lähde menemään, tuota touhua ei jaksa kukaan! Pahimmassa tapauksessa olet kohta itse kiusanteon kohde!

Olen itsekin lähtenyt menemään koeajalla, juuri paskan työilmapiirin vuoksi. Ja ei mennyt kuin pari kuukautta, niin sain paljon paremman työpaikan, jossa erittäin mukava työyhteisö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, työilmapiiri on oleellinen osa duunia joten tuo ei ole mikään unelmatyö jos yhteisö on myrkyllinen. Se myrkyttää aika äkkiä sinutkin minkä läheiset huomaavat mutta pitävät päänsä kiinni liian pitkään.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

1) lähde ja tee se välittömästi. Suomen tyomarkkinoilla ei tule ihan vähään aikaan olemaan näin hyvää tilannetta kuin juuri nyt.

2) Muutu samanlaiseksi katkeroituneeksi selkäänpuukottajaksi ja pyri jomman kumman jengin jäseneksi.

Oisko vaihtoehto kuitenkin tehdä työnsä ja jättää löpinät väliin? Monikin pärjää työssään juuri siksi ettei ajattele työkavereiden olevan kavereita tai perhettä.

Tuollaista vaihtoehtoa ei valitettavasti ole paikassa jossa ilmapiiri on päässyt myrkyttymään ja tilanteen annettu vakiintua parhaimmillaan vuosikymmenien ajan kyvyttömän johdon toimesta.

Tyypillisesti johtokin on näissä paikoissa linnottautunut omiin bunkkereihinsa ja etsii vain mahdollisuutta puukottaa toisiaan selkään joten kukaan ei halua tehdä millekään asialle mitään.

Ilmapiiri pilaa kaikkien työnteon eikä kukaan voi oikeasti leikkiä puolueetonta Sveitsiä ja keskittyä vaan "omiin töihinsä". Joudut pahimmassa tapauksessa kummankin kuppikunnan mustalle listalle.

Vanha ketju, mutta nostetaan aihetta.

Tuo on juuri kuin kuvaus omasta edellisestä työpaikastani alkuaikoina.

Asiat pahenivat, pian oli unilääkkeet käytössä ja ilmapiiri paheni koko ajan. Minut savustettiin ulos, mikä oli raskasta mutta lopulta onnenpotku. Nykyään eri paikassa terveessä työyhteisössä, ja voin suositella jokaiselle ap:n kaltaisessa tilanteessa olevalle, että kannattaa lähteä ja äkkiä. Itse odotin, että asiat muuttuvat, yritin tehdä sen eteen paljon. Mietin lähtöä, mutta valitettavasti en lähtenyt, mikä olisi ollut järkevin ratkaisu näin jälkikäteen ajateltuna.