Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun toivoa ei enää ole? Mitä muut teette?
18.08.2018 |
Ei toivoa työllistymisestä. Ei toivoa parisuhteesta. Ei ylipäätään toivoa mistään positiivisesta elämässä. Ainoa minkä avulla jaksan ylipäätään elää on runsas liikunta, muuten olisin varmaan jo mullan alla. Niin ja ennen kun joku huomauttaa opiskelut on tehty jo, en saa opiskella enää lisää. Ei myöskään varaa terapiaan. Eikä siinä olisi järkeäkään koska masennus johtuu tästä tilanteesta.
Kommentit (33)
Jeesus antaa toivon. Rukoile Jeesusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vain olen ja hengitän eipä tässä muuta voi ❤️
En tiedä, pahalta kuulostaa. Ehkä jopa ilmaista työharjoittelua harkitsisin, että pääsis kotoa ihmisten pariin. Muutto muualle? Sekin kyllä maksaa.
Jos et ole saattohoidossa, on toivoa. Joten älä selittele täällä saamattomuuttasi, AINA on toivoa.
Aina on toivoa. Mene vapaaehtoistyöhön. Auta muita ihmisiä, niin huomaat, että siitä saat itsekin iloa. Onni, jonka tulee löytämään, on jotain muuta mitä kuvittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä heitän hanskat nurkkaan enkä tee enää mitään. Sit juopottelen max viikon ja poden morkkista toisen. Sit taas maistuu normi elämä.
Onpa sattuma, meinasin itse tänään tehdä vähän samanalaisen aloituksen siitä miten uskoa elämän olevan arvokasta ja merkittävää, kun se ei työttömänä, rahattomana, kaverittomana ja perheettömänä tunnu siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiedä tuosta onnesta, olen ollut viimeksi onnellinen 28 vuotta sitten ja olen vasta nelikymppinen, mutta jos nyt edes siedettävästi pärjäisi. Ilon hetkiä olen kyllä kokenut, mutta tunne-elämä mennyt hyvin laimeaksi tämän masennuksen kanssa.
Olen tehnyt suunnitelmat miten poistun tästä maailmasta. Parempi niin kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on oikeesti aika tylsää vaikka kaikki olisi hyvin. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka ovat intopinkeinä joka päivä. Jokaiseen työpaikkaankin kyllästyy parissa vuodessa ja sitten haluaa jo jonkunlaista muutosta.
Tee joka päivä kaikki asiat tahallisesti eri tavalla kuin yleensä. Mene ulos aamiaiselle. Sen jälkeen mene eri reittiä kotiin kuin yleensä. Etsi joku ihan kumma harrastus ja kokeile sitä viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tulevaisuudessa meitä ylijäämäihmisiähän tulee olemaan enemmän ja enemmän. Jossain vaiheessa pakkoa keksiä joku ratkaisu.
Kun nuorena perustaa perheen ja saa pari kolme lasta, on he koko elämäsi ja enemmänkin merkitystä.Nyt ja myöhemmin mummina. Itse hankkisin lapsen sillä periaatteella ettei lasta totutetakaan materiaan vaan syntymästä asti muut arvot ja tuki. Kyllä siinäkin saa lapsilisän ja valtion tuen eri asuntoon ja kaikessa autetaan helpommin. Jos olet raitis yms.ei lasta oteta pois. Itse elän vähän samaa elämää paitsi on lapsi ja mies vielä..Lapsi on kaikki kaikessa ja elämän tarkoitus.Muut murheeni on naurettavia verrattuna lapsen kasvattamiseen.
Jos et saa valtiolta tukea keinohedelmöitykseen hedelmäistä se itse. Joo on väärin jossakin mielessä mutta sellaisiakin miehiä löytyy ketkä haluaa vain siittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen sairastanut pitkään, ja sairaus etenee. Jäänyt yhä pahemmin kodin vangiksi, ihmiset ympäriltä kaikonneet. Olen lopettanut ”ajattelemisen”, koska tiedän ettei tulevaisuudessa ole mitään. Muistot, ne alkavat haalistua, en pahoittele sitäkään. Kummallinen tyhjyys valtaa mielessäni alaa, enkä koe sitä negatiiviseksi. Merkityksettömyyden merkityksellisyys.
Teen surutyön ja jatkan elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on oikeesti aika tylsää vaikka kaikki olisi hyvin. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka ovat intopinkeinä joka päivä. Jokaiseen työpaikkaankin kyllästyy parissa vuodessa ja sitten haluaa jo jonkunlaista muutosta.
Tee joka päivä kaikki asiat tahallisesti eri tavalla kuin yleensä. Mene ulos aamiaiselle. Sen jälkeen mene eri reittiä kotiin kuin yleensä. Etsi joku ihan kumma harrastus ja kokeile sitä viikko.
Öö, kivoja ohjeita mutta tylsistyneelle työssökäyvälle ihmiselle, ei epätoivoiselle työttömälle ihmiselle.
Aloita puhelinnyyjänä.Sitten 2v työkokemuksella hankit amk tutkinnon esim.ensihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on oikeesti aika tylsää vaikka kaikki olisi hyvin. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka ovat intopinkeinä joka päivä. Jokaiseen työpaikkaankin kyllästyy parissa vuodessa ja sitten haluaa jo jonkunlaista muutosta.
Tee joka päivä kaikki asiat tahallisesti eri tavalla kuin yleensä. Mene ulos aamiaiselle. Sen jälkeen mene eri reittiä kotiin kuin yleensä. Etsi joku ihan kumma harrastus ja kokeile sitä viikko.
Öö, kivoja ohjeita mutta tylsistyneelle työssökäyvälle ihmiselle, ei epätoivoiselle työttömälle ihmiselle.
Kyllä työtönkin voi kävellä eri reittiä kuin tavallisesti? Tai harrastaa uutta?
Vierailija kirjoitti:
Kun nuorena perustaa perheen ja saa pari kolme lasta, on he koko elämäsi ja enemmänkin merkitystä.Nyt ja myöhemmin mummina. Itse hankkisin lapsen sillä periaatteella ettei lasta totutetakaan materiaan vaan syntymästä asti muut arvot ja tuki. Kyllä siinäkin saa lapsilisän ja valtion tuen eri asuntoon ja kaikessa autetaan helpommin. Jos olet raitis yms.ei lasta oteta pois. Itse elän vähän samaa elämää paitsi on lapsi ja mies vielä..Lapsi on kaikki kaikessa ja elämän tarkoitus.Muut murheeni on naurettavia verrattuna lapsen kasvattamiseen.
Jos et saa valtiolta tukea keinohedelmöitykseen hedelmäistä se itse. Joo on väärin jossakin mielessä mutta sellaisiakin miehiä löytyy ketkä haluaa vain siittää.
Olen liian vanha lisääntymään. Lisäksi se tässä tilanteessa olisi mielestäni hyvin vastuutonta. En pystyisi tarjoamaan lapselle onnelllista tai edes hyvää elämää.
Vedäään käteeen ja kuvitttelen olevaaani tarzan.