Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko mä vaan liian herkkä kestämään ihmisten ohareita?
18.08.2018 |
Mulla on neljä kaveria (tai no oli ainakin vielä kesän alussa) ja kysyin jokaiselta heiltä erikseen että lähdettäisiinkö joku päivä kesällä rannalle. Ensimmäinen sanoi suoraan ei (koska on muka liian lihava eikä kehtaa lähteä). Toinen lupasi lähteä ja sovittiin päivä jolloin mennään; en kuullut hänestä mitään koko kesänä. Kolmas lupasi myös lähteä, laittoi kuitenkin sovittua tapaamista ennen viestin ettei ehdikkään rannalle kanssani ja se jäi sitten siihen. Neljäs lupasi myös lähteä, mutta kuulemma unohti koko jutun ja juttu jäi myöskin siihen. En siis päässyt rannalle kertaakaan tänä kesänä. Tämä on nyt vain yksi esimerkki millaisia lupauksia kavereiltani saan ja jokaikinen kerta tilanne on sama. Aina on joku syy miksi ei voidakkaan lähteä. Onko tämmöinen käytös nykyään normaalia? Loukkaannunko liian helposti?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
En ymmärrä. Ihan normaalia kysyä esim. edellisenä päivänä tai lähtöpäivänä, että moi, monelta nähdään tms. Mitä valtapeliä te pelaatte vai kuinka huono itsetunto teillä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvi ihmetellä, miksi olette yksin, kun joku mystinen "ylpeys" estää teitä hankkimasta seuraa itsellenne.
Minä toimin toisin eli soitin aamulla kaverille, että hei,olen lähdössä rannalle, tuletko mukaan. Jos ensimmäinen sanoi, että ei ehdi, soitin toiselle. Jos tämäkään ei päässyt mukaan, menin yksin. En oleta, että ystäväni aikatauluttavat elämänsä minun mukaani, mutta jos jollain on luppoaikaa, niin voi tulla rannalle kanssani.
Inhoan ihmisiä, jotka huhtikuussa alkavat kalenterin kanssa sopimaan, mikä viikonloppu mennään mökille, koska rannalle, milloin festareille. Tietyt etukäteisvaraukset on tehtävä, liput varattava jne., mutta että koko kesän jokaiselle päivälle yrittää saada kaverin mukaansa vedoten siihen, että yksin nyt vaan ei voi tehdä asioita - kiitos ei, ap:sta ei olisi minulle kaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä toimin toisin eli soitin aamulla kaverille, että hei,olen lähdössä rannalle, tuletko mukaan. Jos ensimmäinen sanoi, että ei ehdi, soitin toiselle. Jos tämäkään ei päässyt mukaan, menin yksin. En oleta, että ystäväni aikatauluttavat elämänsä minun mukaani, mutta jos jollain on luppoaikaa, niin voi tulla rannalle kanssani.
Inhoan ihmisiä, jotka huhtikuussa alkavat kalenterin kanssa sopimaan, mikä viikonloppu mennään mökille, koska rannalle, milloin festareille. Tietyt etukäteisvaraukset on tehtävä, liput varattava jne., mutta että koko kesän jokaiselle päivälle yrittää saada kaverin mukaansa vedoten siihen, että yksin nyt vaan ei voi tehdä asioita - kiitos ei, ap:sta ei olisi minulle kaveriksi.
Tosiaan aikalailla kaiken tein yksin mutta rannalle olisin kaveria kaivannut seuraksi. Mutta ok, tuskinpa mäkään sua kelpuuttaisin kaveriksi kun noin tuomitseva olet.
Musta on itsestäänselvää että jos jotain on sovittu kavereiden kanssa niin vielä sinä sovittuna päivänä kysytään että kai me ollaan vielä tekemässä tää juttu/milloin mennään tms.. Mutta kyllä mä silti ymmärrän että vähän perseestä jos kaverit ei itse yleensä ota mitään yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
Ja sitten kun molemmat ajattelevat näin, niin...?
Kannattaa elämässä olla vähemmän ylpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toimin toisin eli soitin aamulla kaverille, että hei,olen lähdössä rannalle, tuletko mukaan. Jos ensimmäinen sanoi, että ei ehdi, soitin toiselle. Jos tämäkään ei päässyt mukaan, menin yksin. En oleta, että ystäväni aikatauluttavat elämänsä minun mukaani, mutta jos jollain on luppoaikaa, niin voi tulla rannalle kanssani.
Inhoan ihmisiä, jotka huhtikuussa alkavat kalenterin kanssa sopimaan, mikä viikonloppu mennään mökille, koska rannalle, milloin festareille. Tietyt etukäteisvaraukset on tehtävä, liput varattava jne., mutta että koko kesän jokaiselle päivälle yrittää saada kaverin mukaansa vedoten siihen, että yksin nyt vaan ei voi tehdä asioita - kiitos ei, ap:sta ei olisi minulle kaveriksi.
Tosiaan aikalailla kaiken tein yksin mutta rannalle olisin kaveria kaivannut seuraksi. Mutta ok, tuskinpa mäkään sua kelpuuttaisin kaveriksi kun noin tuomitseva olet.
Älä nyt jaksa olla noin marttyyri jos haluat kavereita mukaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi ihmetellä, miksi olette yksin, kun joku mystinen "ylpeys" estää teitä hankkimasta seuraa itsellenne.
Mulla on siis kavereita ja mulle soitetaan, tarkoitin lähinnä sitä, että jos mun on oikeasti aktiivisesti tyrkytettävä itseäni eikä toista selkeästi kiinnosta niin saa mennäkin.
Itse ajattelen että ihmiset kyllä järjestää aikaa asioille ja ihmisille jotka on heistä tärkeitä. Harvoin kuulee kenenkään sanovan että "voitin lotossa miljoonan, mutta on niin kiire etten jouda lunastaa voittoani"...vaikka siis jopa kävisi töissä. Minullakin on vain yksi kaveri että en ole tärkeä juuri kellekään mutta minkäs teet. Teen kaiken yksin 99% ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
Ja sitten kun molemmat ajattelevat näin, niin...?
Kannattaa elämässä olla vähemmän ylpeä.
Ajattelin enempi niin, että jos toinen sanoo ottavansa yhteyttä tai ei vastaa puhelimeen, en soita toista kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
En ymmärrä. Ihan normaalia kysyä esim. edellisenä päivänä tai lähtöpäivänä, että moi, monelta nähdään tms. Mitä valtapeliä te pelaatte vai kuinka huono itsetunto teillä on?
Ai jos toinen on jo sanonut, ettei ole tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toimin toisin eli soitin aamulla kaverille, että hei,olen lähdössä rannalle, tuletko mukaan. Jos ensimmäinen sanoi, että ei ehdi, soitin toiselle. Jos tämäkään ei päässyt mukaan, menin yksin. En oleta, että ystäväni aikatauluttavat elämänsä minun mukaani, mutta jos jollain on luppoaikaa, niin voi tulla rannalle kanssani.
Inhoan ihmisiä, jotka huhtikuussa alkavat kalenterin kanssa sopimaan, mikä viikonloppu mennään mökille, koska rannalle, milloin festareille. Tietyt etukäteisvaraukset on tehtävä, liput varattava jne., mutta että koko kesän jokaiselle päivälle yrittää saada kaverin mukaansa vedoten siihen, että yksin nyt vaan ei voi tehdä asioita - kiitos ei, ap:sta ei olisi minulle kaveriksi.
Tosiaan aikalailla kaiken tein yksin mutta rannalle olisin kaveria kaivannut seuraksi. Mutta ok, tuskinpa mäkään sua kelpuuttaisin kaveriksi kun noin tuomitseva olet.
Ap mieti nyt, kuka on tuomitseva. Kirjoitit aloituksen tänne.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
Ja sitten kun molemmat ajattelevat näin, niin...?
Kannattaa elämässä olla vähemmän ylpeä.
Ajattelin enempi niin, että jos toinen sanoo ottavansa yhteyttä tai ei vastaa puhelimeen, en soita toista kertaa.
Ihan turhaa kiukuttelua tämäkin. Ihmisillä on miljoona rautaa tulessa koko ajan eikä puhelinta välttämättä pysty päivystämään 24/7. Kokeile jatkossa pitää mielesi positiivisena ja kokeile, että jos vaikka soittaisit toisenkin kerran. Jos katkeroituu kotiinsa, niin yksin kotona kyllä pysyykin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
En ymmärrä. Ihan normaalia kysyä esim. edellisenä päivänä tai lähtöpäivänä, että moi, monelta nähdään tms. Mitä valtapeliä te pelaatte vai kuinka huono itsetunto teillä on?
Ai jos toinen on jo sanonut, ettei ole tulossa.
No ei, vaan jos toinen on sanonut tulevansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt toista kertaa? Täytyy pitää meteliä itsestään, jotta toiset ei unohda.
En ole ap, mutta itselläni ylpeys estää tyrkyttämästä itseäni. Jos muhun ei oteta yhteyttä, en kyllä ota itsekään.
En ymmärrä. Ihan normaalia kysyä esim. edellisenä päivänä tai lähtöpäivänä, että moi, monelta nähdään tms. Mitä valtapeliä te pelaatte vai kuinka huono itsetunto teillä on?
Ai jos toinen on jo sanonut, ettei ole tulossa.
Ei, vaan silloin kun on jo puhuttu menemisestä, niin silloin pidetään aikomusta yllä.
Voiko uusi omistaja tehdä niin, että vaihdattaa asuntoon lukot ja rupeaa raijaamaan omia tavaroita sisään?
Vierailija kirjoitti:
Voiko uusi omistaja tehdä niin, että vaihdattaa asuntoon lukot ja rupeaa raijaamaan omia tavaroita sisään?
Hehheh, väärä ketju...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toimin toisin eli soitin aamulla kaverille, että hei,olen lähdössä rannalle, tuletko mukaan. Jos ensimmäinen sanoi, että ei ehdi, soitin toiselle. Jos tämäkään ei päässyt mukaan, menin yksin. En oleta, että ystäväni aikatauluttavat elämänsä minun mukaani, mutta jos jollain on luppoaikaa, niin voi tulla rannalle kanssani.
Inhoan ihmisiä, jotka huhtikuussa alkavat kalenterin kanssa sopimaan, mikä viikonloppu mennään mökille, koska rannalle, milloin festareille. Tietyt etukäteisvaraukset on tehtävä, liput varattava jne., mutta että koko kesän jokaiselle päivälle yrittää saada kaverin mukaansa vedoten siihen, että yksin nyt vaan ei voi tehdä asioita - kiitos ei, ap:sta ei olisi minulle kaveriksi.
Tosiaan aikalailla kaiken tein yksin mutta rannalle olisin kaveria kaivannut seuraksi. Mutta ok, tuskinpa mäkään sua kelpuuttaisin kaveriksi kun noin tuomitseva olet.
Huomaa, että sinä kaipaat kaveria seuraksi, mutta kaikesta päätellen kukaan ei ole koko kesänä kaivannut sinua seurakseen. Osaatko vetää johtopäätöksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toimin toisin eli soitin aamulla kaverille, että hei,olen lähdössä rannalle, tuletko mukaan. Jos ensimmäinen sanoi, että ei ehdi, soitin toiselle. Jos tämäkään ei päässyt mukaan, menin yksin. En oleta, että ystäväni aikatauluttavat elämänsä minun mukaani, mutta jos jollain on luppoaikaa, niin voi tulla rannalle kanssani.
Inhoan ihmisiä, jotka huhtikuussa alkavat kalenterin kanssa sopimaan, mikä viikonloppu mennään mökille, koska rannalle, milloin festareille. Tietyt etukäteisvaraukset on tehtävä, liput varattava jne., mutta että koko kesän jokaiselle päivälle yrittää saada kaverin mukaansa vedoten siihen, että yksin nyt vaan ei voi tehdä asioita - kiitos ei, ap:sta ei olisi minulle kaveriksi.
Tosiaan aikalailla kaiken tein yksin mutta rannalle olisin kaveria kaivannut seuraksi. Mutta ok, tuskinpa mäkään sua kelpuuttaisin kaveriksi kun noin tuomitseva olet.
Huomaa, että sinä kaipaat kaveria seuraksi, mutta kaikesta päätellen kukaan ei ole koko kesänä kaivannut sinua seurakseen. Osaatko vetää johtopäätöksiä?
Olen tylsää seuraa ja jatkan jatkossakin yksin. Näillä mennään. Oma seura, paras seura. Ei tule pettymyksiä.
Alue: Aihe vapaa
Tappaisin itseni jos olisin noin säälittävä luuseri kuin ap.