Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnen itseni kummalliseksi, en osaa tutustua ihmisiin
17.08.2018 |
Jokin hyvin pinnallinen small talk onnistuu mutta siihen se sitten jääkin. Muilla ihmisillä juttu tuntuu jatkuvan luontevasti eteenpäin ja näin ne tutustuvat toisiinsa, mä taas en kerta kaikkiaan osaa. Treffeilläkin tilanne tuntuu vähän sellaiselta kuin siinä lähes asiakaspalveluhenkisen kohteliaasti rupattelisi jotain ja lopulta toinen jää kuitenkin ihan vieraaksi, mitään kunnon kontaktia ei oikein synny. Varmaan yhden ihmisen kanssa elämäni aikana on ollut sellainen luonteva olo ja valitettavasti suhde tämän kanssa ei onnistu, jonkinlainen kaveruussuhde tuon exän kanssa nyt tosin on...
Kommentit (7)
Eikö kenelläkään oo kommentoitavaa tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ilmoja pidelly. Onneksi ei ole enää niin kuuma.
Meitä on varmasti enemmän kuin uskommekaan. Tottakai kiinnitämme huomiomme juuri niihin jotka ovat erilaisia kuin me itse.
Moni meidän kaltaisemme jääkin mieluummin kotiin ellei ole pakotttavaa tarvetta lähteä jonnekin missä muita ihmisiä on. Siksi luulemme olevamme niin harvinaisia.
En tiedä millaisia kommentteja toivoit saavasi (ei ollut kysymystä mihin vastata) joten kerroin nyt vaan omia mietteitä aiheesta.
Olen tehnyt asiakaspalvelutyötä ja olen siinä tosi luonteva. Omassa elämässä kaikki tutustumistilanteet tuntuvat tosi teennäisiltä ja en osaa mennä sellaiseen mukaan kunnolla, siksi jään helposti ulkopuoliseksi, ainakin aluksi. Näen tosi helposti ihmisten läpi, ehkä siksi kiusaannun aina kuunnellessani muiden esittäytymistä ja pelkään kaikkien näkevän oman esittäytymisen yhtä teeskentelynä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt asiakaspalvelutyötä ja olen siinä tosi luonteva. Omassa elämässä kaikki tutustumistilanteet tuntuvat tosi teennäisiltä ja en osaa mennä sellaiseen mukaan kunnolla, siksi jään helposti ulkopuoliseksi, ainakin aluksi. Näen tosi helposti ihmisten läpi, ehkä siksi kiusaannun aina kuunnellessani muiden esittäytymistä ja pelkään kaikkien näkevän oman esittäytymisen yhtä teeskentelynä.
Tämä! Kun mulla on "työrooli", kaikki sujuu ja olen sosiaalinen ja puhelias. Hankaluudet alkavat, kun pitäisi olla ns. oma itsensä. Esimerkiksi small talk naapureiden kanssa on mulle aivan painajaismaisen kiusallista ja vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen ihan samanlainen. Annan aina iloisen ja hyvän ensivaikutelman itsestäni, mutta jos pitäisi jatkaa tutustumista eteenpäin, muutun järjettömän kömpelöksi ja itsetietoiseksi. Huoh.
Alue: Aihe vapaa
Up