Mitä pieniä "älyttömyyksiä" olet tehnyt kun olet ollut omissa ajatuksissasi?
Itse yhtenä päivänä menin kotiin tultuani vessaan ja kun sain riisuttua toisen sukan pois jalastani, niin heitin sen epähuomiossa wc-pönttöön vaikka piti laittaa pyykkikoriin joka oli siinä pk:n päällä. Mietin siinä uskoakseni jotain työjuttua vielä.
Kommentit (922)
Kannoin sylillistä pyykkejä kylppäriin pesukoneeseen, mutta kylppäriin päästyäni heitin kasan yhdellä sysäyksellä suoraan wc-pönttöön. Ne ovat vierekkäin ja pöntön kansi oli jäänyt auki. 😅
Jatkanut huokailua ja voihkimista kauan sen jälkeen, kun asiakas on jo katkaissut puhelun.
Muuton jälkeen ajanut vanhaan kotiin.
Laitoin kardemummaa keittoon mustapippurin sijasta. Eksoottinen maku.
Mennyt töihin aamuneljäksi. Olis siis pitänyt mennä kahdeksaan. Ulkona oli valosaa koska tää oli keskikesää, tajusin vasta kun työpaikan ovi olikin lukossa.
Vierailija kirjoitti:
maksoin ostokset ja painelin ulos kaupasta. nolona hakemaan niitä
Tätä sattuu yllättävän usein. :)
T: kaupan myyjä
"Ylläpitäjänä nostin neljä vuotta vanhan keskustelun takaisin"
Mä sanoin työkaverille Että lähetän yhden tekstiviestin työasiassa ja hän voi mennä ulos polttamaan tupakan, lähetin viestini ja aloin kuumeisesti etsiä kännykkääni. Kävin työpaikan vessassakin katsomassa
Kunnes tajusin että se ei ole taskussa vaan kädessä
Vierailija kirjoitti:
Mennyt töihin aamuneljäksi. Olis siis pitänyt mennä kahdeksaan. Ulkona oli valosaa koska tää oli keskikesää, tajusin vasta kun työpaikan ovi olikin lukossa.
Menetkö siis töihin sen mukaan kuinka valoisaa on ulkona, etkä katso ollenkaan kelloa?
Luulisi, että talven pimeydessä tulee muutama rokulipäivä.
Vierailija kirjoitti:
Etsin usein kännykkää todella ärsyyntyneenä kun ei mistään löydy ja samalla kannan sitä kädessäni. Pahimmassa tapauksessa selaan sillä vielä nettiä samalla! Tätä tapahtuu pelottavan usein.
Etsin kerran kännykkääni todella pitkään joka paikasta ja olin jo melkein paniikissa, kun sitä ei löytynyt mistään. Sitten vasta tajusin, että se oli ollut koko ajan kädessäni kun etsin sitä ympäri kotiani.
Kerran 80-luvulla lueskelin lehteä samalla kun kuljin eteenpäin, ja tietenkin törmäsin auton vanteeseen kiinnitettyyn tilapäiseen liikennemerkkiin, joka alkoi kaatua autoa päin. Onneksi silloisena nuorena poikana reaktionopeus oli riittävä ja sain otteen kaatuvasta merkistä ennen kuin se olisi vahingoittanut autoa.
Paljonkohan nykynuorille sattuu tällaisia kun katsovat vain puhelimiaan koko ajan?
Avasin hiljaisessa pysähtymisvauhdissa auton oven astuakseni ulos, kunnes tajusin että ensin täytyy pysäyttää ihan kokonaan ja sammuttaa auto.
Olen erittäin likinäköinen. Kesken autolla ajamisen olen sitten jostain saanut päähäni alkaa puhdistaa silmälaseja ja hups että läheltä piti. Ei hyvä asia. Myöskään ei ole hyvä juttu laittaa käsirasvaa just ennen kuin lähtee auton rattiin;)
Unohdin kerran pakata kärryllisen tavaraa ruokakaupan kassalla, maksoin ja lähdin menemään huutavan lapsen kansaa rattaita työntäen suoraan ulos, kun kassa huuteli perään, että rouva, nää ruuat Taisin olla vähän uupunut. Puhelinta olen etsinyt samalla kun olen puhunut siihen, kun piti tarkistaa tilin saldo mobiilipankista.
Minä olen kuvitellut että minulla on pehmeä pää kun hukkaan aina puhelimeni tai muun tavaran joka oli juuri kädessäni, mutta ketjun muihin esimerkkeihin verrattuna minulla menee vielä ihan hyvin!
Pahin oli kyllä, kun unohdin kiristää vauvani turvavyöt. Oltiin otettu vauva kaukalossaan mukaan kauppaan, ja löysäsin vöitä että olisi mukavampi olla. En sitten muistanut kiristää niitä ollenkaan, onneksi ei sattunut matkalla mitään. Olivat siis tosi löysällä, vauva olisi varmasti lentänyt kaukalostaan vaikka minne jos olisi tullut kolari. Sen jälkeen olin tarkempi.
Toisessa kädessä lautanen joka piti laittaa tiskialtaaseen, toisessa kädessä puolillaan vettä oleva lasi, josta vesi piti kaataa altaaseen ja sen jälkeen laittaa lasi pöydälle. Kaadoin veden pöydälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten toivotin työkaverilleni hyvää viikonloppua maanantaina kun voiko oli alkanut. Säikähdin että onko joku muistisairaus alkanut mutta ehkei sitten, kun sen jälkeen olen osannut toivottaa ihan oikeana päivänä. Hävetti kyllä.
Mä olen myös toivottanut maanantaina hyvää viikonloppua, kun jotenkin ajattelin hyvää loppuviikkoa, vaikka sekin kuulostaisi vasta maanantaina vähän hassulta.
Viimeksi olin valmistautunut sanomaan huomenta, kun asiakas sanoikin "terve", joten huikkasin sille sitten "terventa"..
Kaupasta lähtiessä aioin sanoa heippa, kun myyjä sanoi moikka. Vastasin reippaasti HEIKKA!
Vierailija kirjoitti:
Avasin hiljaisessa pysähtymisvauhdissa auton oven astuakseni ulos, kunnes tajusin että ensin täytyy pysäyttää ihan kokonaan ja sammuttaa auto.
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin likinäköinen. Kesken autolla ajamisen olen sitten jostain saanut päähäni alkaa puhdistaa silmälaseja ja hups että läheltä piti. Ei hyvä asia. Myöskään ei ole hyvä juttu laittaa käsirasvaa just ennen kuin lähtee auton rattiin;)
Hirviättekö edes ajatella mitä olisi saattanut seurata, jos olisitkin astunut ulos autosta, ja auto olisi päässyt karkuun, tai jos silmälaseja puhdistaessa ajaessa olisikin tullut kolari, vaikka jalankulkija, lapsi jäänyt alle? Tai pitäisi äkkiä väistää jotakin yllätystilannetta, mutta ratti on niin rasvassa että kädet vain luistaa siinä?
Auttaisikohan tällainen "shokkiterapia" vähentämään ehkä jopa törkeää huolimattomuutta jatkossa?
Autolla liikenteessä ajaessa tulee siihen suhtautua riittävällä vakavuudella eikä huolettomasti kuin johonkin leikkikaluun!
Meillä oli aikanaan töissä ihan kamala kiire kun puheluita tuli sisään solkenaan. Silloin puhelimeen sanottiin firman nimi ja oma nimi. Kuulin kun vieressä työkaveri vastasi puhelimeen kerta toisensa jälkeen, Ab-firma/Virtanen. Omani soi taas kerran ja vastasin puhelimeen Ab-firma/Virtanen, vaikka oma nimeni on ihan muu. Kyllä naurettiin.
maksoin ostokset ja painelin ulos kaupasta. nolona hakemaan niitä