Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa työtäni, saikutan vaan jatkuvasti ja pomo raivona. Mitä tehdä?
15.08.2018 |
Tilanne on se, että en vaan jaksa enää. Olen 34-vuotias ravintolakokki ja täysin loppu jo nyt kymmenen vuoden työuran jälkeen.
Nykyään olen sairaslomilla jatkuvasti ja se ei tietysti ole hyvä juttu. Juuri palasin kuukauden sairaslomalta töihin ja viikon jälkeen olen taas aivan poikki ja täynnä kyynisiä ajatuksia.
Työ on raskasta ja kiireistä, siihen nähden myös alipalkattua. Kollegat stressaantuneita ja tiuskivat toisilleen, tätä pidetään vaan normaalina. Ei taukoja, iltapainotteista työtä. Kello usein lähemmäs 02 yöllä, kunnes sasn unenpäästä kiinni. Viikonloput töissä, mikä on alkanut harmittaa, kun muut silloin vapaalla ja ikinä ei näe ketään. Päivät venyvät usein ja esim. mitään harrastuksia ei voi olla. Eli ihan perus ravintola-alaa, mutta mä en jaksa. Ei tämä ole elämää. Pitäisi elää niin työn ehdoilla ja palkka vielä huono.
Olen työskennellyt useissa paikoissa, edes vaihtamalla ei parane.
Mitä tässä kannattaisi tehdä? Jokainen työpäivä on tuskaa ja aina vaan enemmän saikutan. Uusi ala tässä iässä?
Kommentit (48)
Voisitko kokeilla etsiä nykyiseen alaasi jatkokoulutusta? Ei välttämättä amk vaan joku joka tukee nykyistä alaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko vähän tyhmä? "mitä tehdä"... Otat lopputilin ja alat etsiä mieluisampaa työtä tai voit jopa kouluttautua uudelle alalle.
Siis saikutat sen takia, että et tykkää työstäsi ja sinulla on kyynisiä ajatuksia? Mikä on oikea sairasloman syy?
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa vaihtamalla voisi työilmapiiri parantua, olettaen että sinä et sitä myrkytä. Lisää palkkaa et tarvitse, koska työnantaja ei saa sillä mitään arvoa.
Niin, kuten mainitsin niin olen vaihtanutkin ja sama meininki se on joka puljussa. Joissakin paikoissa ilmapiiri ihan hyvä, mutta se ei ole ainoa tekijä. En jaksa työtahtia, työaikoja ja jatkuvia ylitöitä.
Ap
Vaihda alaa. Mielestäni omaa terveyttään ja elämää ei kannata pilata työn takia. Ikäsi ei ole mikään este uuden ammatin opiskelulle.
Jos haluat olla edelleen samalla alalla, niin miten olisi suurtalouspuolelle siirtyminen? Esim. kunnalliselle puolelle. Työ on päivätyötä arkisin (paitsi vanhainkodeissa ja sairaaloissa ja yksityisissä lounasravintoloissa). Itse olen suurtaloudessa kaupungilla ja mielestäni täällä on paljon "etuja" verrattuna ravintolapuoleen: säännöllinen työaika, viikonloput vapaata ja mielestäni kunta on aika luotettava työnantaja. On tämäkin aika raskasta välillä ja palkka on huono, mutta ihan mukavaa työ on. Itse olen ollut aika paljon ala-asteilla ja lapset on kaiken lisäksi ihania asiakkaita.
Tsemppiä sinulle. Mielestäni tilanteesi vaikuttaa siltä, että jotain muutosta kannattaa tehdä. Lueskele opiskelumahdollisuuksista ja eri vaihtoehdoista. Jos työ vaikuttaa noin paljon elämään, mielestäni ei kannata jäädä sellaiseen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kokeilla etsiä nykyiseen alaasi jatkokoulutusta? Ei välttämättä amk vaan joku joka tukee nykyistä alaa?
Ei sellaisia taida ollakaan muuta kuin restonomi. Esimiestehtävissä olen toiminut, mutta omasta tahdostani palasin rivihommiin. En halua edes edetä näissä hommissa, vielä enemmän hommaa ja stressiä ilman että näkyy juuri palkassa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö järesjestellä elämäsi niin, että opiskelet koodamaan? tulevaisuudesssa suurin osa kuitenkin työpaikoista on teknisellä alalla ja tekijäpula on huutava. Hyvin hyvin monen duunarin olisi hyvä tässä vaiheessa herätä ja opiskella teknistä alaa, etenkin koodausta, jolla saa hyvin lajan oven väliin. Sei ei todella vaadi mitään neroutta eikä peruskoulumatematiikkaa ihmeempää ymmärrystä edes.
Siirryt nyt ensin henkilöstöravintolaan. Päivätyö, vaikka kuinka paljon auki mol.fissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laita joku oma pikku lounaspaikka, arkisin vain auki.
En missään nimessä, uupunut olen mutten hullu. Ravintolayrittäjän arki veisi mut hautaan ennenaikaisesti aivan varmasti. Yrittäjän työpäivä ei lopu lounasserviisin päättymiseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä löytyisikö töitä tuollaisesta lounaspaikasta?Oletus ettei siellä kohtuuttomat työajat.Onko palkka sitten kehnompi....
Minulla oli vuosia sitten sellainen tilanne, että oli koko ajan myöhäisiä iltavuoroja ja lisäksi muutenkin rikkonainen työpäivä ja -viikko, koska oli useampi työpaikka. Kun tämä poikkeuksellinen vuosi alkoi, en heti tajunnut sen rankkuutta, mutta ajan kuluessa tajusin, että juuri se rassasi, että olin töissä aina silloin, kun lähipiirini ei ollut. Jos lähipiirini olisi ollut samassa rytmissä, tilanne olisi varmaan ollut toinen, tykkäsin kyllä työstäni, mutta kun ei ollut. Harrastuksiakin oli vaikea hankkia. Laskin kuukausia, viikkoja ja päiviä siihen, että pääsisin eroon useimmista iltatöistäni. En siis sinänsä ollut enkä edelleenkään ole iltatöitä vastaan, teen niitä muutenkin, mutta silloinen määrä oli minulle liikaa. En myöskään joutunut vaihtamaan alaa. En ole toiste järjestänyt itseäni samaan tilanteeseen, ja nostan hattua niille monille, jotka ovat pääasiassa iltaisin töissä.
Ravintola-alalla on varmasti vaikeaa saada päiväpainotteista työtä. Lähinnä tulee mieleen lounaspaikka, joka on iltaisin kiinni. Sinuna alkaisin heti vakavissani miettiä uutta alaa, jos ei nykyiseltä löydy sinulle sopivampia työaikoja. 34-vuotias ehtii kyllä kouluttautua uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihda alaa. Mielestäni omaa terveyttään ja elämää ei kannata pilata työn takia. Ikäsi ei ole mikään este uuden ammatin opiskelulle.
Jos haluat olla edelleen samalla alalla, niin miten olisi suurtalouspuolelle siirtyminen? Esim. kunnalliselle puolelle. Työ on päivätyötä arkisin (paitsi vanhainkodeissa ja sairaaloissa ja yksityisissä lounasravintoloissa). Itse olen suurtaloudessa kaupungilla ja mielestäni täällä on paljon "etuja" verrattuna ravintolapuoleen: säännöllinen työaika, viikonloput vapaata ja mielestäni kunta on aika luotettava työnantaja. On tämäkin aika raskasta välillä ja palkka on huono, mutta ihan mukavaa työ on. Itse olen ollut aika paljon ala-asteilla ja lapset on kaiken lisäksi ihania asiakkaita.
Tsemppiä sinulle. Mielestäni tilanteesi vaikuttaa siltä, että jotain muutosta kannattaa tehdä. Lueskele opiskelumahdollisuuksista ja eri vaihtoehdoista. Jos työ vaikuttaa noin paljon elämään, mielestäni ei kannata jäädä sellaiseen työhön.
Kiitos tsempeistä.
En oikein tiedä haluanko jatkaa koko alalla. Ehkä en. Yhä enemmän haaveilen fyysisesti kevyestä päivätyöstä, jossa viikonloput vapaat ja joka ei olisi näin konemaista mättämistä.
En ole mikään nuori enää, mutta toisaalta en välttämättä liian vanhakaan vaihtamaan alaa vielä. Ehkä.. Viiden vuoden päästä tilanne jo vaikeutuu.
Mietin että joku amk-koulutus voisi olla, kun yhteishakukin alkaa taas. Jos saisin jotain rahoitusta tietty, muutenhan se ei onnistu.
Ap
Vaihda alaa jos olet puhki. Ammatista sulle jäi kuitenkin erinomainen taito tehdä ruokaa kotona siitä nauttien joten ei sekään hukkaan ole mennyt. :)
Tuo tilanne ei ole nyt reilu kellekään. Suosittelen hankkimaan toisen ammatin, itse aikanaan tein niin kun tilanteeni oli sama että väsyin ekaan ammattiini. Ja voithan aina palata aiempaan jos uusikin tuntuu väärältä mutta ainakin saisit käyttöösi vaihtoehtoja mihin suunnata. Tsemppiä matkaan!
Edelleen, suosittelen päivätyötä henkilöstöravintolassa. Jo nyt ensin sen takia että pääset päiväduuniin. T. Kollega
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa vaihtamalla voisi työilmapiiri parantua, olettaen että sinä et sitä myrkytä. Lisää palkkaa et tarvitse, koska työnantaja ei saa sillä mitään arvoa.
Niin, kuten mainitsin niin olen vaihtanutkin ja sama meininki se on joka puljussa. Joissakin paikoissa ilmapiiri ihan hyvä, mutta se ei ole ainoa tekijä. En jaksa työtahtia, työaikoja ja jatkuvia ylitöitä.
Ap
Päivätyö esim oppilaitosten keittiöissä tai lounasravintolassa?
Alue: Aihe vapaa
Työpaikkaa vaihtamalla voisi työilmapiiri parantua, olettaen että sinä et sitä myrkytä. Lisää palkkaa et tarvitse, koska työnantaja ei saa sillä mitään arvoa.