Chihuahuaa hankkimassa
Sopiiko chihuahua ensimmäiseksi koiraksi? Onko se helppo kouluttaa? Miten turkkia hoidetaan? Täytyykö trimmata? Onko parempi hankkia uros vai narttu?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun ylenkatse viatonta luontokappaletta kohtaan on kauheaa luettavaa. Oma chihuni kuoli viime vuonna elettyään melkein 16-vuotiaaksi. Se oli ihana reipas koira, ei räksyttänyt eikä ollut hysteerinen.
Mutta on typerää väittää että jollain tietyllä rodulla ei ole tiettyjä ongelmia. Totta kai omaa rotuaan halua puolustaa, ja totta kai on olemassa terveitä ja fiksujakin chihuja, mutta et kai esim. väitä että lyttykuonoisilla koirilla ei ole mitään hengitysongelmia? Koska se on ihan sama asia. Mun mielestä on hyvä että tiettyjen rotujen huonoista ominaisuuksista puhutaan että niitä ehkä osattaisiin myöhemmin jalostaa taas parempaan suuntaan, mutta ei pidä kieltää niitä ongelmia vain siksi että oman koiran kohdalla niitä ei ole ollut.
Jep! Munki mielestä nyt suurimmalta osalta pyyhkii pointti ihan ohi että miksi niin moni kantaa huolta em. Rodun olemassa olosta. Selvästi monella ollut hyväluonteisia, hyvin pidettyjä ja terveitäkin chihuja, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että rodulla on huomattavan monia sen omaa hyvinvointia ja elämänlaatua uhkaavia piirteitä. Ei esimerkiksi minkään koiran pitäisi pääasiassa ”tykätä nukkua peiton alla suurimman osan päivistä”. Se ei ole sille koiralle tykkäys kysymys, vaan fysiikan sanelema pakko esim. kyseisellä rodulla. Joten tokihan se säälittää ja kummaksuttaa sellaisten koirien omistajia joiden koirat nauttii koiran perustarpeesta eli ulkoilusta ja liikunnasta vuoden jokaisena päivänä. Tämä oli nyt vaan esimerkki että muut näkevät selkeämmin metsän puilta vai miten se meni :D
Taidat nyt lukea hieman omiasi. Vaikka meidän chihu tykkää nukkua peiton alla, se tykkää myös ulkoilla vuoden jokaisena päivänä.
Chihu on ennenkaikkea seurakoira ja se nauttii olla sylissä,lähellä, menossa mukana.
Itse siis taidat puhua seipäästä kun muut puhuu aidasta. Vai miten se meni..
Ongelma ei edes välttämättä ole chihut vaan se minkälaisia omistajia ne vetää puoleensa. Yleensä bimboja tai muuten vaan ottaa koristeeksi koiran. Yleensä se minkä rotusen koiran ottaa niin se kertoo yleensä paljon itse ihmisen luonteesta ja älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun ylenkatse viatonta luontokappaletta kohtaan on kauheaa luettavaa. Oma chihuni kuoli viime vuonna elettyään melkein 16-vuotiaaksi. Se oli ihana reipas koira, ei räksyttänyt eikä ollut hysteerinen.
Mutta on typerää väittää että jollain tietyllä rodulla ei ole tiettyjä ongelmia. Totta kai omaa rotuaan halua puolustaa, ja totta kai on olemassa terveitä ja fiksujakin chihuja, mutta et kai esim. väitä että lyttykuonoisilla koirilla ei ole mitään hengitysongelmia? Koska se on ihan sama asia. Mun mielestä on hyvä että tiettyjen rotujen huonoista ominaisuuksista puhutaan että niitä ehkä osattaisiin myöhemmin jalostaa taas parempaan suuntaan, mutta ei pidä kieltää niitä ongelmia vain siksi että oman koiran kohdalla niitä ei ole ollut.
Jep! Munki mielestä nyt suurimmalta osalta pyyhkii pointti ihan ohi että miksi niin moni kantaa huolta em. Rodun olemassa olosta. Selvästi monella ollut hyväluonteisia, hyvin pidettyjä ja terveitäkin chihuja, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että rodulla on huomattavan monia sen omaa hyvinvointia ja elämänlaatua uhkaavia piirteitä. Ei esimerkiksi minkään koiran pitäisi pääasiassa ”tykätä nukkua peiton alla suurimman osan päivistä”. Se ei ole sille koiralle tykkäys kysymys, vaan fysiikan sanelema pakko esim. kyseisellä rodulla. Joten tokihan se säälittää ja kummaksuttaa sellaisten koirien omistajia joiden koirat nauttii koiran perustarpeesta eli ulkoilusta ja liikunnasta vuoden jokaisena päivänä. Tämä oli nyt vaan esimerkki että muut näkevät selkeämmin metsän puilta vai miten se meni :D
Taidat nyt lukea hieman omiasi. Vaikka meidän chihu tykkää nukkua peiton alla, se tykkää myös ulkoilla vuoden jokaisena päivänä.
Chihu on ennenkaikkea seurakoira ja se nauttii olla sylissä,lähellä, menossa mukana.
Itse siis taidat puhua seipäästä kun muut puhuu aidasta. Vai miten se meni..
Chihun omistajat taitaa olla vielä herkkänahkaisempia kuin koiransa. En nimittäin lainannut kenenkään tekstiä tietääkseni. Siteerasin vain yleisesti chihujen omistajilta kuulemaani lausetta. Mutta mukavaa jos chihusi on multi talentti ja tykkää lenkkeillä ympäri vuoden samalla peittoonsa kääriytyneenä :D valitettavasti tutuillani näin ei ole, vaan ovat suuren osan vuodesta helisemässä chihuineen kun yhdessä perheessä esim. koira pelkää kahisevaa ulkopukuaan kuin ruttoa (yrittää purra pukiessa) ja toisessa perheessä pukeminen onnistuu mutta sydän itkee omistajalla kun perheen vanhempi noutaja lenkkeilee vaikka koko päivän mutta chihu ei kärsi lähteä postilaatikkoa pidemmälle ja joutuu jäämään usein yksin kotiin itkemään tämän takia :(
Itselläni on 4 vuotias chihuahua uros.
Luonteeltaan ei ole pätkääkään agressiivinen, on kyllä arka uusille ihmisille ja vaatii aika hetken totuttelua ennenkuin menee rapsuteltavaksi.
Ei ole haukkuherkkä kun sen sai kitkettyä pois 1 v uhmassa kun alkoi räksyttää kaikelle uudelle, jopa jos lattialla oli joku uusi outo asia esim. Vaatekappale. Käytiin silloin ongelmakouluttajalla ja hyvä siitä tuli.
Tosi seurallinen ja tykkää olla sylissä, muista koirista ei kauheasti välitä.
Oli helppo kouluttaa temppuja.
Oppi myöhään sisäsiistiksi 100% (n. 1v) lopetti satunnaisen merkkailun sisälle siis vasta kun leikattiin.
Eli kiva koira vaatii kyllä sitkeää koulutusta, miksi ei sopisi ensimmäiseksi koiraksi aikuiselle ihmiselle kellä halua kouluttaa koirasta kunnon tyyppi.
Täytyy muistaa että takavuosien muotirotuna chihuahoissa löytyy paljon sutta ja sekundaa. On käytetty ties mitä venäläisiä mäyräkoiria ja kääpiöpinsereitä jalostuksessa yms ja kaikkia pieniä pitkäkuonoja väitetään chihuiksi. Jotkut ovat minunkin mielestäni suoraan sanottuna rumannäköisiä rottia (monesti ne amerikkalaiset ja venäläislinjaiset). Myös nättejä chihuja löytyy, mutta ovat hermoheikkoja ja arkoja - kaukana tyypillisen chihuahuan luonteesta. Chihun ei missään nimessä pitäisi olla arka ja pelokas. Tuttavallani on chihuahuan irvikuva: pinserin näköinen ja kolho ruumiinrakenne, arka ja sulkeutunut luonne. Sukujuuret Venäjältä. Mutta kun chihu on pitänyt saada.
Siksi täytyy olla tarkka kasvattajan kanssa ja valita sellainen jolla on selkeä linja: chihun täytyy olla vankkarakenteinen ja sellainen patukkamainen, jämäkkä, itsevarma, rohkea ja pää omenan muotoinen. Silmät ei saa pullottaa. Korvat ei saa olla liian isot.
Esim Tuhkimon Miguel on aika lailla oma ihanne, oman chihuni lisäksi. Eka kuva kun googlettaa nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun ylenkatse viatonta luontokappaletta kohtaan on kauheaa luettavaa. Oma chihuni kuoli viime vuonna elettyään melkein 16-vuotiaaksi. Se oli ihana reipas koira, ei räksyttänyt eikä ollut hysteerinen.
Mutta on typerää väittää että jollain tietyllä rodulla ei ole tiettyjä ongelmia. Totta kai omaa rotuaan halua puolustaa, ja totta kai on olemassa terveitä ja fiksujakin chihuja, mutta et kai esim. väitä että lyttykuonoisilla koirilla ei ole mitään hengitysongelmia? Koska se on ihan sama asia. Mun mielestä on hyvä että tiettyjen rotujen huonoista ominaisuuksista puhutaan että niitä ehkä osattaisiin myöhemmin jalostaa taas parempaan suuntaan, mutta ei pidä kieltää niitä ongelmia vain siksi että oman koiran kohdalla niitä ei ole ollut.
Jep! Munki mielestä nyt suurimmalta osalta pyyhkii pointti ihan ohi että miksi niin moni kantaa huolta em. Rodun olemassa olosta. Selvästi monella ollut hyväluonteisia, hyvin pidettyjä ja terveitäkin chihuja, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että rodulla on huomattavan monia sen omaa hyvinvointia ja elämänlaatua uhkaavia piirteitä. Ei esimerkiksi minkään koiran pitäisi pääasiassa ”tykätä nukkua peiton alla suurimman osan päivistä”. Se ei ole sille koiralle tykkäys kysymys, vaan fysiikan sanelema pakko esim. kyseisellä rodulla. Joten tokihan se säälittää ja kummaksuttaa sellaisten koirien omistajia joiden koirat nauttii koiran perustarpeesta eli ulkoilusta ja liikunnasta vuoden jokaisena päivänä. Tämä oli nyt vaan esimerkki että muut näkevät selkeämmin metsän puilta vai miten se meni :D
Taidat nyt lukea hieman omiasi. Vaikka meidän chihu tykkää nukkua peiton alla, se tykkää myös ulkoilla vuoden jokaisena päivänä.
Chihu on ennenkaikkea seurakoira ja se nauttii olla sylissä,lähellä, menossa mukana.
Itse siis taidat puhua seipäästä kun muut puhuu aidasta. Vai miten se meni..
Chihun omistajat taitaa olla vielä herkkänahkaisempia kuin koiransa. En nimittäin lainannut kenenkään tekstiä tietääkseni. Siteerasin vain yleisesti chihujen omistajilta kuulemaani lausetta. Mutta mukavaa jos chihusi on multi talentti ja tykkää lenkkeillä ympäri vuoden samalla peittoonsa kääriytyneenä :D valitettavasti tutuillani näin ei ole, vaan ovat suuren osan vuodesta helisemässä chihuineen kun yhdessä perheessä esim. koira pelkää kahisevaa ulkopukuaan kuin ruttoa (yrittää purra pukiessa) ja toisessa perheessä pukeminen onnistuu mutta sydän itkee omistajalla kun perheen vanhempi noutaja lenkkeilee vaikka koko päivän mutta chihu ei kärsi lähteä postilaatikkoa pidemmälle ja joutuu jäämään usein yksin kotiin itkemään tämän takia :(
Niin, siteerasit tässäkin ketjussa mainittua asiaa, mutta tulkitsit sitä ihan omalla tavallasi. Niinkuin myös päätit tulkita omalla tavallasi sitä mitä minä kerroin omasta koirastani.
On myös merkillepantavaa, että lähes kaikki joilla on chihuista huonoa sanottavaa, aloittaa lauseensa pääsääntöisesti virkkeillä "yhdellä tutullani", "yhdellä naapurilla", "yhdellä kissankummin kaimalla"... eli mitään omaa varsinaista kokemusta ei rodusta ole. Pelkkiä stereotypioita ja ennakkoluuloja mitä näkee usein esim. telkkarista.
Harva isonkaan koiran omistaja viettää koiransa kanssa 12h/pvä ulkona posket punaisena reippailemassa. Siis hyvin harva. Ja jos olisin halunnut koiran jonka kanssa samoilen ulkona -15 asteen pakkasessa tunteja, en luonnollisesti olisi valinnut chihuahuaa. Mutta minun kaupunkielämään kerrostaloon chihuahua sopii kuin nenä päähän. Useimmat chihut lenkkeilee oikein mielellään postilaatikkoa pidemmälle; etenkin kun ne siihen pennusta saakka tottuvat. Vain typerys kuitenkin vertaa chihua noutajaan ja odottaa niiltä samoja asioita. Se pitäisi ymmärtää jo koiraa hankkiessa että lähtökohtaisesti chihu ei välttämättä ole superkiinnostunut vaikkapa sorsastamisesta - vaikka joku yksilö saattaa siitäkin innostua.
Joskus oli myös suosikkirotuni. Mutta mitä on päässy seuraamaan sukulaisten/ystävien chihuja niin todella hankalia tapauksia. Itsepäisiä ja kovia haukkumaan.