Eskarin ohjelma yllättää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä klo 9 on alkupiiri 15 min eli mikä päivä, kuukausi, vuodenaika tms. ja sitten luetaan satu. Sen jälkeen ulovaatteet päälle ja ulkoilemaan kurahousuissa hiekkalaatikolle. Klo 11.00 sisälle, käsienpesu ja lounas. Klo 12 lepäämään nukkariin (pakollinen kaikille) ja klo 13 lopetetaan.

Siskontyttö on koulun eskarissa, siellä on koko 4-tuntinen aitoa oppimista, ulkoilussa urheillaan ja opetellaan vaikka pallonheittoa, sisällä on askartelua, piirtämistä, oppimispelejä.

Vähän tuntuu siltä, että kouluun menee erittäin eritasoisia lapsia, kiitos eskarin oppimista estämään pyrkivän tai edistävän ilmapiirin.

Kyllä lapset on hyvin eritasoisia ihan eskaristakin riippumatta. Lähtökohdat maksuilla on vaan niin erilaisia.

Mitäpä luulet, kumpi eskari tukee sitä syrjäytyvää paremmin: sekö, jossa ulkoillaan ja nukutaan vai se,  jossa ohjatusti opetellaan oppimaan?

Oikein opetellaan oppimaan. No jos minun pitäisi ehkäistä syrjäytymistä niin kyllä minä enemmän siihen sosiaaliseen puoleen panostaisin. Hyvä ryhmähenkihän suojaisi mm. kiusaamiselta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä klo 9 on alkupiiri 15 min eli mikä päivä, kuukausi, vuodenaika tms. ja sitten luetaan satu. Sen jälkeen ulovaatteet päälle ja ulkoilemaan kurahousuissa hiekkalaatikolle. Klo 11.00 sisälle, käsienpesu ja lounas. Klo 12 lepäämään nukkariin (pakollinen kaikille) ja klo 13 lopetetaan.

Siskontyttö on koulun eskarissa, siellä on koko 4-tuntinen aitoa oppimista, ulkoilussa urheillaan ja opetellaan vaikka pallonheittoa, sisällä on askartelua, piirtämistä, oppimispelejä.

Vähän tuntuu siltä, että kouluun menee erittäin eritasoisia lapsia, kiitos eskarin oppimista estämään pyrkivän tai edistävän ilmapiirin.

Kyllä lapset on hyvin eritasoisia ihan eskaristakin riippumatta. Lähtökohdat maksuilla on vaan niin erilaisia.

Mitäpä luulet, kumpi eskari tukee sitä syrjäytyvää paremmin: sekö, jossa ulkoillaan ja nukutaan vai se,  jossa ohjatusti opetellaan oppimaan?

Oikein opetellaan oppimaan. No jos minun pitäisi ehkäistä syrjäytymistä niin kyllä minä enemmän siihen sosiaaliseen puoleen panostaisin. Hyvä ryhmähenkihän suojaisi mm. kiusaamiselta

Ai siihen sosiaaliseen puoleen, jossa lapset ovat tunnin verran hiljaa lepäämässä? Vai siihen, jossa leikkivät omiaan hoitajien juoruillessa keskenään?

Koulumainen opetus pienillä lapsilla on haitallista. Suomen Pisa-menestys perustuu siihen, että lapset ei ole liian varhain kiinni pulpeteissaan.

Lapsille parasta on, että päivään kuuluu paljon leikkiä.

Eskarissa on tärkeintä oppia sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista, niitä taitoja tarvitaan myöhemmin koulussa ja elämässä yleensäkin. Eskarilaiset ovat vielä pieniä, leikin kauttahan tuon ikäiset oppivat parhaiten. Ns. akateemisia taitoja (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka jne.) ehtii oppia koulussa. Mikä kiire meillä on vaatia ja valmentaa aina vaan nuoremmista lapsista suorittajia? 

Oma lapseni oli eskarissa viime vuonna. Minusta siellä oli hyvinkin tavoitteellisia juttuja, mm. kirjainten, numeroiden, viikonpäivien ja kuukausien opettelua. Lapset tekivät eri tasoisia taitotehtäviä, kuten Logikoja. Myös liikunnassa oli tarkoitus kehittää motoriikkaa. Vapaatakin leikkiä oli, kuten koulussakin on välitunneilla.

Ihan hyvä eskarivuosi oli, vaikka ryhmä oli valtava ja osa hyvin vilkkaita. Tiedän että kaikkilla ei todellakaan ole samanlaista, sillä oman esikoisen eskarivuoden pilasi erityislapsi, jonka ei todellakaan olisi kuulunut olla tavallisessa päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä klo 9 on alkupiiri 15 min eli mikä päivä, kuukausi, vuodenaika tms. ja sitten luetaan satu. Sen jälkeen ulovaatteet päälle ja ulkoilemaan kurahousuissa hiekkalaatikolle. Klo 11.00 sisälle, käsienpesu ja lounas. Klo 12 lepäämään nukkariin (pakollinen kaikille) ja klo 13 lopetetaan.

Siskontyttö on koulun eskarissa, siellä on koko 4-tuntinen aitoa oppimista, ulkoilussa urheillaan ja opetellaan vaikka pallonheittoa, sisällä on askartelua, piirtämistä, oppimispelejä.

Vähän tuntuu siltä, että kouluun menee erittäin eritasoisia lapsia, kiitos eskarin oppimista estämään pyrkivän tai edistävän ilmapiirin.

Kyllä lapset on hyvin eritasoisia ihan eskaristakin riippumatta. Lähtökohdat maksuilla on vaan niin erilaisia.

Mitäpä luulet, kumpi eskari tukee sitä syrjäytyvää paremmin: sekö, jossa ulkoillaan ja nukutaan vai se,  jossa ohjatusti opetellaan oppimaan?

Oikein opetellaan oppimaan. No jos minun pitäisi ehkäistä syrjäytymistä niin kyllä minä enemmän siihen sosiaaliseen puoleen panostaisin. Hyvä ryhmähenkihän suojaisi mm. kiusaamiselta

Ai siihen sosiaaliseen puoleen, jossa lapset ovat tunnin verran hiljaa lepäämässä? Vai siihen, jossa leikkivät omiaan hoitajien juoruillessa keskenään?

Ei taida kovin yleistä tuo nukkuminen olla. Lapseni lepää kyllä sadun verran, leikkii ja ulkoilee. Viettää siellä sitten kyllä 9 tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni oli eskarissa viime vuonna. Minusta siellä oli hyvinkin tavoitteellisia juttuja, mm. kirjainten, numeroiden, viikonpäivien ja kuukausien opettelua. Lapset tekivät eri tasoisia taitotehtäviä, kuten Logikoja. Myös liikunnassa oli tarkoitus kehittää motoriikkaa. Vapaatakin leikkiä oli, kuten koulussakin on välitunneilla.

Ihan hyvä eskarivuosi oli, vaikka ryhmä oli valtava ja osa hyvin vilkkaita. Tiedän että kaikkilla ei todellakaan ole samanlaista, sillä oman esikoisen eskarivuoden pilasi erityislapsi, jonka ei todellakaan olisi kuulunut olla tavallisessa päiväkodissa.

Ot mutta ne erityislapset eivät välttämättä ole virallisesti diagnosoituja tuossa vaiheessa. Usein vasta kouluikäisestä voi varmuudella sanoa, jos joku vaikkapa nepsy dg tulee.

Meillä esikoinen aloitti viime viikolla eskarin ja selkeästi meininki eri kun päiväkodissa. On äidinkieltä, matematiikkaa jne. ihan oikeilla oppiainenimillä. Toki leikkiäkin riittää. Keskimäärin eskariharjoituksia päivässä n. 1h verran. Aikataulu kutakuinkin näin: 8.30 aamupiiri 9.00-11.30 äidinkieltä, matematiikkaa, askartelua, ulkoilua, musiikkia jne. 11.45-12.15 ruoka ja sit lopetellaan. Ope taitaa tähdätä siihen et monet oppisi lukemaan jo eskarissa. Sanoi et jouluun mennessä osa lapsista oppii lukemaan ja yhtenä vuonna kaikki osasi jo lukea ennen kuin eskarivuosi loppui.

Vierailija kirjoitti:

Nelosluokkalaisella on huomenna etäpäivä matematiikassa. Tehtävän anto on käydä keräämässä puolukoita. En tosin itse lainkaan ymmärrä mitenkä puolukoiden marjastus liittyy matikkaan.

Pitää laskea monta puolukkaa kerää.

Poikani oli viime vuoden päiväkodin eskarissa ja se oli todella hyvä vuosi. Kirjaimia, äänteitä, tavuja ja numeroita harjoiteltiin sekä pöydän ääressä että leikin ja retkeen avulla. Ryhmässä oli paljon poikia. Kaikki oppivat lukemaan vähintään tavutasolla ennen kevättä. Eskarissa myös panostettiin paljon liikunnan ja urheilun perustaitoihin. Luistelua ja hiihtoa oli useita viikkoja ja kaikki eskarit kävivät jopa uimahallissa kahdesti! Olin aivan ällistynyt. Tosin viime talvi olikin lumen ja kelien puolesta talviurheilulle hyvä.

Tulevan koulun opettajat olivat nimenomaan esittäneet toivomuksen, että akateemisilla taidoilla ei niin väliä, tärkeintä että osaa olla kavereiden kanssa. Meillä tämä ainakin toteutui hienosti.

Onpa vanhemmilla kiire saada pienet lapset koulumaiseen ympäristöön vain oppimaan asioita, joita opetellaan koulussa kyllä riittävästi. Eskarin lukujärjestys saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja pelkältä leikiltä, kun jokaista yksityiskohtaa ei voida vanhemmille selostaa vaan usein ehditään kirjoittaa tiedote yleisistä asioista. Piirihetkellä opetellaan viikonpäiviä, vuodenaikoja, päivän kulkua, järjestyslukuja, juhlapyhiä, jaetaan tehtäviä lapsille. Lauletaan, opetellaan sanojen avulla muistamista, musiikilla rytmiä, esiintymistä, rohkaistaan, numeroita, perinteitä. Loruilla päättelykykyä, nokkeluutta, sanapareja, riimejä jne.

Tämän jälkeen esim. kädentaitoja, jolla pensselin käytön lisäksi opetellaan värejä, kuinka sekoitetaan värejä, hienomotorikkaa, vuoronodottamista, itseilmaisua, erilaisia luovia tekniikoita, kannustetaan ja tuetaan omaa luovuutta. Leikin aikana lapsi oppii mm. vuorovaikutusta, mielikuvitus kehittyy, erilaisia rooleja, sääntöjä. Tehdään pieniä tehtäviä, joilla opetellaan numeroita ja kirjaimia, keskittymiskykyä, esim saduttaminen tai tehtävän teko tarinan mukaan, perinteisiä monisteita. Näitä laitetaan näkyville, sillä halutaan lasten luovan omaa oppimisympäristöään.

Ulos pukiessa itsenäisyyttä, sään arvioimista, odottamista. Pihalla vapaassa leikissä nousee esiin vuoronodottaminen, lapsia tuetaan ratkaisemaan jokaiselle omat roolit leikkiin, tuetaan liikkumaan erilaisissa keleissä ja pukeutumaan sään mukaan, näitä myös metsäretkillä, joilla oppii lisäksi luonnonkunnioittamista, kasvien tunnistamista, leikkivälineiden keksimistä luonnonmateriaaleista, vuodenaikojen seuraamista, liikennesääntöjä, liikkumista ympäristössä.

Kaiken tämän jälkeen ruokailussa opetellaan oman nälän arviointia, pöytätapoja, ruuan ottamista, odottamista, uusien makujen kokeilua, kuinka ruokapöydässä keskustellaan.

Tämän jälkeen pieni lepohetki kirjaa kuunnellen ei tee ollenkaan pahaa vaan lapsi saa ansaitsemansa hetken levon, jotta kaikki opittu jäisi paremmin mieleen. Samalla opitaan olemaan aloillaan, kuuntelemaan, usein keskustellaan kirjan tapahtumista, arvellaan, mitä tapahtuu seuraavaksi ja mitä lapsille nousi mieleen. Sen jälkeen hetki hiljaisuutta, hiljaa oleminen on todella tärkeä taito ja lepohetki on siihen otollisin. Usein levon jälkeen on vapaata leikkiä, pelejä (sääntöjen opettelu ja noudattaminen, vuoron odottaminen, häviämisen sietäminen, reilu voittaminen), ulkoilua. Minusta tuossa ei voida paljoaa enempää vaatia kuusi vuotiasta kestämään päivän aikana, kun koko ajan opitaan jotain, vaikka ei istuta pöydän ääressä nenä monisteessa koko ajan. Ja nämä ovat vain esimerkkejä ja pintaraapaisu eskarilaisen päivään. Opettajalla on valtava vastuu olla herkkänä lasten kysymyksille, tunteille, sosiaalisille tilanteille ja niiden haasteille. Tietoa etsitään yhdessä ja opettaja pohjaa suunnitelmansa lasten mielenkiinnon kohteille, jotta oppiminen olisi mahdollisimman lapsilähtöistä. Usein lapsilta tullut teema kantaa lähes kaiken toiminnan läpi esim dinosauruksista saadaan taidetta, leikkejä, kerätään tietoa, opetellaan eri aikoja jne.

Halusin tämän vain sanoa, kun valitettavan monella ei ole käsitystä siitä tieto määrästä, minkä lapsi käy läpi päivän aikana ja ohjelma saattaa kuulostaa helpolta ja pelkältä hauskan pidolta, mitä lapsen oppimisen pitäisikin olla suurimmalta osin. Toki on paikkoja, joissa nämä ei toteudu ja se on valitettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Nelosluokkalaisella on huomenna etäpäivä matematiikassa. Tehtävän anto on käydä keräämässä puolukoita. En tosin itse lainkaan ymmärrä mitenkä puolukoiden marjastus liittyy matikkaan.

Jos ne sitten lasketaan.