Lue keskustelun säännöt.
Lasten suuri ikäero ja synnytys
Mamma892010
13.08.2018 |
Onko täällä äitejä, jotka voisi jakaa kokemustaan :)
Synnytin 2010, jossa minulle tuli 3.asteen repeämä. Lapsi ei mielestäni ollut erityisen iso (3640g), joten en usko lapsen koon olevan syy repeytymisee. Synnytyksessä kohdunsuu aukesi 3 cm:stä 10cm:in vain 6-7minuutissa! Ponnistusvaihe kesti kuitenkin tunnin ja sain spinaalipuudutuksen. Kätilö vain sanoi, että "rutisee aikalailla". Synnytyshuoneessa minulle laitettiin lähentävät tikit ja seuraavana päivänä minut ns. parsittiin kokoon leikkaussalissa. Hyvin olen parantunut, ei ole jäänyt mitään ongelmia. Traumankin olen selettänyt, pystyn elämään kokemuksen kanssa. Gynekin on ollut sitä mieltä, ettei arvais, että on ollut niin paha repeämä, jos ei tietäis. Kohdunsuukin on toki korkeella, mitä en kyllä ymmärrä edes mitä tarkoittaa xD
Nyt sitten on tullut tunne, että toinen lapsi olisi enemmän kuin tervetullut, vaikka ikäeroa lapsille tulisikin yli 9 vuotta. Vielä en harmillisesti raskaana ole.
Kuitenkin on alkanut mietityttämään tuo synnytys. Repeytyyköhän sitä uudelleen samalla tavalla? Olisko ikä veltostanut jo kudoksia? Onko toinen synnytys helpompi? Vai sittenkin suunniteltu sektio? Miten siitä toipuu? Miten lapsi ottaa vastaan pikkusisarruksen, kun on saanut olla ainut näin pitkään?
Kysymyksiä olisi vaikka kuinka. Kiitos, jos jaat kokemuksesi :)
Kommentit (6)
Minulla väliä 12 vuotta. Ensimmäisellä kerralla tehtiin eppari ja ommeltiin. Ei mitään vaivoja jälkikäteen.
Toisella kertaa taas eppari ja ompelu. Hienosti menee.
Eka synnytys kesti alusta loppuun n. 6 tuntia, toinen 3 ja puoli. Lapset aika kookkaita: ensimmäinen 3860 ja 53 cm, toinen 3390 ja 52 cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa vastata kysymykseesi, mutta kerron oman ratkaisuni. Ekassa synnytyksessä 2. asteen repeämät, lääkäri tikkasi ja toipuminen 6 kk. Vauva oli pieni 2800g. Toista kertaa en riskiä halunnut ottaa ja toinen syntyi suunnitellulla sektiolla ollen 3400g. Leikkaus oli oikea ratkaisu lopulta joka tapauksessa, sillä leikkaava lääkäri sanoi kohdun ohentuneen ja se olisi saattanut olla kohtalokasta synnytyksessä. Olen tyytyväinen ratkaisuuni.
Kiitos teille, jotka olette jakaneet kokemuksenne!
Todellakin toivoisin, että toinen synnytys olisi iisimpi. Kroppa on ainakin nyt saanut palautua monta vuotta.
Lapseni syntymä oli kuulemma nopea ensikertailaiselle. En nyt tiiä... Ekasta synnytyssupistuksesta lapsen maailmaan tuloon meni alle 24 tuntia. Ennen ekaa synnytyssupistusta ei ollut ollenkaan ollut supistuksia...tai sitten en tuntenut niitä raskausaikana.
Ihanaa kuulla, että toisen ompelukerran jälkeen on myös parantunut hyvin. Pelkään, että jos repeisin toisen kerran yhtä pahasti, en parantuisi siitä yhtä hyvin.
Minusta synnytys on ihan "oikea synnytys" oli synnytystapa kumpi vaan. Senkin takia toki mietityttääkin, että kummalla seuraava tulisi maailmaan.
Kääk! Voi kun synnytystapa-arvion voisi tehdä ennen kun on edes raskaana! xD
Jos haluat olla varma, ettei pahaa repeämää enää tule niin valitse sektio. Mulle tuli vain 2. asteen repeämä, mutta sen parantuminen takapakkeineen oli niin kurja kokemus, että toinen lapsi syntyi toiveestani sektiolla.
Eli se on nyt siitä kiinni mitä sinä haluat, jos gyne on sanonut että hyvin parantunut eikä uskoisi, että niin paha repeämä, niin tuskin on estettä alatielle. Mieti jo vähän etukäteen, mikä olisi sinusta kivempi.
Totta! Onneksi itse saa päättää, miten synnyttää.
Jokainen synnytys on erilainen joka tapauksessa :)
Ensimmäinen synnytys on yleensä se hankalin.
Omalla kohdallani tämä on ainakin paikkaansa pitänyt, ja väliä ensimmäisellä ja toisella synnytyksellä on ollut 7vuotta, mielummin pidempi väli kuin liian lyhyt, jotta kohtu ehtii kunnolla palautua.