Miksi ihmeessä ventovieraat ihmiset tulevat puhumaan ihan oudoista asioista

Joo ei todellakaan pääse kaikista eroon ja ikinä et voi tietää etukäteen kuka tällainen sairas roikkuja on. Siksi itse olen todella varovainen tutustuessani uusiin ihmisiin. Jopa menestyneet ihmiset voi olla häiriintyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen jaksaa kuunnella muidenkin huolia rajattomasti, on hän elänyt helppoa ja liian hyvää elämää. Ei ole siis mitään kuormittavia asioita itsellä.

Ei välttämättä jaksa kuunnella, mutta tilanteista voi olla vaikea päästää pois. Itse olen joskus huomannut ahdistuneena dissosioivani, kun poistuminen on ollut hyvin vaikeaa ja toinen vain jatkaa puhumista.

No Helsingissähän pidetään mielisairaana jos keskustelee vieraiden ihmisten kanssa jostain asiasta. Muualla Suomessa tämä ei ole mikään kovin ihmeellinen asia.

Mulle riittää että olen koko ikäni kuunnellut läheisten ihmisten vuodatusta ja vähän muidenkin. Aikuisena osaan jo vetää rajat ja olen sitten vaikka ylimielisen näköinen, jos tarve vaatii. En ole ilmainen terapeutti ja läheistenkin vuodatuksissa on ihan tarpeeksi. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen jaksaa kuunnella muidenkin huolia rajattomasti, on hän elänyt helppoa ja liian hyvää elämää. Ei ole siis mitään kuormittavia asioita itsellä.

Ei välttämättä jaksa kuunnella, mutta tilanteista voi olla vaikea päästää pois. Itse olen joskus huomannut ahdistuneena dissosioivani, kun poistuminen on ollut hyvin vaikeaa ja toinen vain jatkaa puhumista.

En tiedä, mitä on dissosioinnit, sillä kaikkien sääntöjen vastaisesti multa ei ole koskaan lähtenyt järki sillä tavalla. Mutta tiedän tunteen. Itse olen joskus vaan katsonut silmät pyöreinä ja ajatellut, että olisi hiljaa, tämä on kiusallista meille molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Mulle riittää että olen koko ikäni kuunnellut läheisten ihmisten vuodatusta ja vähän muidenkin. Aikuisena osaan jo vetää rajat ja olen sitten vaikka ylimielisen näköinen, jos tarve vaatii. En ole ilmainen terapeutti ja läheistenkin vuodatuksissa on ihan tarpeeksi. Kiitos.

Ihan sama juttu! Mielenterveys on säpäleinä, kun on joutunut olemaan vanhempien uskottuna lapsesta asti. Mieluummin nykyisin välttelen ihmisiä kuin päädyn uudelleen tuohon rooliin.

Niin ja auta armias, jos yrität itse puhua jostain, niin "ei sulla mikään voi olla, kun olet niin kaunis". Sekö se on joku autuaaksi tekevä asia. Ei ole. Samalla tavalla me kauniitkin rikki mennään, jos rikotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle riittää että olen koko ikäni kuunnellut läheisten ihmisten vuodatusta ja vähän muidenkin. Aikuisena osaan jo vetää rajat ja olen sitten vaikka ylimielisen näköinen, jos tarve vaatii. En ole ilmainen terapeutti ja läheistenkin vuodatuksissa on ihan tarpeeksi. Kiitos.

Ihan sama juttu! Mielenterveys on säpäleinä, kun on joutunut olemaan vanhempien uskottuna lapsesta asti. Mieluummin nykyisin välttelen ihmisiä kuin päädyn uudelleen tuohon rooliin.

Just tämä! Vähemmästäkin ihminen "heilahtaa"..

Älä ap ota itseesi nuita jonkun heilahtaneen kommentteja. Se on joku narsisti joka haluaa käyttää muita ihmisiä roska koreinaan. Menis hoitoon.

Kuulemma olen kaunis, vaikken itse asiaa ajattele. Mutta ainakin sisäisesti kauniimpi kun sinä trolli.. Miksi edes vastasin..

Olen ihan lapsesta asti saanut kuunnella tätä mantraa: kaunis kaunis kaunis söpö suloinen nätti, lässynlässynlää jäpäjäpäjää jaadi.. Tylsää..

Tiedättekö muuten, että kaunis kasvoisille lihavilla ihmisille kuittaillaan enemmän läskeistä, kun rumille. Kun susta sais kauniimman laihduttamisella. Mitähän se muille kuuluu? Ihan tuntemattomatkin on kommentoinut ja hämmästellyt kun noin kaunis on noin lihava ja narsisti olen ilman muuta. Mun mielestä narsisti on sellainen joka arvostelee toisen painoa. Läski tietää olevansa läski ja sen alleviivaaminen on nöyryyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Outoa, mulle ei avaudu kukaan! Ilmeeni on varmaan sulkeutuneempi, sellainen, joka ei kannusta avautumaan.

Ei ole yksin ulkonäkö, kehon kieli on myös merkittävä tekijä, se viestii yli 90% ensivaikutelmasta. Minulta on koko ikäni esim. lapset ja humalaiset tulleet kysymään kelloa.

Välillä tunnen olevani kuntapäättäjä tai joku muu jolla on vaikutusvaltaa, kun minulle yleensä avaudutaan hyvin suoraan asioista joihin pitäisi saada muutosta; huono työergonomia (tästä minulle pidettiin oikein havainnollinen esitys ja välillä jo luulin että erehtyyköhän hän henkilöstä), hoitajien jaksaminen ("meitä on ihan liian vähän täällä!"), hoidon taso (vanhusten olot), aluekehitys, rahapolitiikka, jonkun pankin toiminta, työoikeudelliset kysymykset, neuvon kysyminen soittaakko poliisille vai ei ja kuinka tulisi toimia, eläinlääkärin menettely (tässä kummastutti kun työkaveri vielä nimenomaan sanoi että hänestä tuntuu että juuri minä ymmärtäisin tätä asiaa meidän työporukasta ja siksi kertoi minulle)

miesystäväni sanoo minusta henkivän jonkinlaista arvovaltaa ja olen muutaman kerran saanut kehuja karismaattisuudesta. Myös lapset aina tykästyvät minuun.

Pidän itseäni suht mitättömänä. Mietin monesti mitä tapahtuisi jos vapautuisin näistä tuntemuksistani.

Surullista, jos ei voi enää jutellakaan kenellekään. Pidetään outona. Minusta on kiva, jos joku alkaa juttelemaan. Piristää päivää.