Minkälaista työlämä oli 80-LUVULLA? Oliko rennompaa kuin nykyään? Ainakin työtä riitti jokaiselle

Aloitin työt valmistumisen jälkeen 1978 suuren yhtiön pääkonttorissa.

Silloin oli erilainen työkulttuuri, ja meillä oli edelleen käytössä teitittelyä. Ei ollut nettiä, eli työaikaa käytettiin enemmän itse työtehtävien tekemiseen. Nykyisinhän kaikki omatkin asiat voidaan - ja hoidetaankin - toimistoajalla. Työmoraali oli korkeampi. - Tosin joskus harrastettiin pitkiä, kosteita lounaita (jotka siis päättyvät joskus vasta Hesperian yökerhoon).

Työaikaa noudatettiin yhtiön johtoa myöten. Kukaan ei silloin golffaillut työajalla.

Työn puolesta ei kauheasti matkailtu, elimmehän silloin vielä valuuttasäännöstellyssä Suomessa.

Lähettelimme ja vastaanotimme liikekirjeitä, vastauksia kyselyihin ja tarjouspyyntöihin. Telex oli käytössä, ja samoin ihme uutuus telefax. Sitä käytti sitä varten oli erikseen koulutettu henkilö.

Jos kysymykselläsi "oikealla työllä" tarkoitit tuotantopuolen töitä, niin niistä en osaa sanoa mitään.

Niin, menin muuten suoraan töihin viineisestä tentistä, vakituiseen sellaiseen.

Harmaata. Todella harmaata.

Oli rentoa. Työntekijöitä oli enemmän kuin työtä, joten vetelehdittiin iso osa päivästä tekemättä mitään ja se oli jopa pomoille ok. Töitä riitti kaikille halukkaille, itse tein kahta työtä. Päätyöni oli kunnantalolla ja sivutyönä siivosin iltaisin koululla.

Tänään meni neljään mieheen vähintään puolet päivästä istuskellessa ja paskaa jauhaessa. Tuskin 80-luvulla sen rennompaa oli, mutta nykyään on kännykät joilla saa ajan kulumaan.

Itse aloitin työt 90- luvun alkupuolella, mutta voisin kuvitella vanhemman väen käytöksestä millaista työ oli ollut sitä aikaisemmin. Olen ollut aina toimistotöissä, yksityisellä sektorilla.

Ihmisiä oli enemmän, työ oli hidastempoisempaa. Ihmisillä oli aikaa notkua kahvikupin kanssa toimistossa.

Sanoisin, että tekniikka on monipuolistanut työnkuvaa, kaikki tapahtuu nopeammin, taitojen pitää olla monipuolisempia, englanti on perustyökieli kaikkialla (jo varastoissakin), vaatimustaso työhön kuin työhön on noussut. Ei ole enää ns perustoimistohommaa yksinkertaisine kirjaamisineen, kopiointia ja muuta helppoa. Tietokoneohjelmia on tullut monta vuosien saatossa ja niitä on myös käytössä monta yhtä aikaa. Koko ajan pitää sopeutua ja muuttua, ennen oli pysähtyneisempää.

Suurin ero nykypäivään ja työllisyyteen lienee se, että töitä oli ja töiden suhteen ei nirsoiltu, vaan otettiin vastaan mitä tarjottiin. Oli kunnia-asia ,että sai olla töissä.

Ai, millaistako oli?

HAUSKAA!!!

Isäni jäi paperitehtaalta 70-luvun lamassa työttömäksi, työllisyystyönä hänet määrättiin muiden työttömien tavoin rakentamaan uusia ja kunnostamaan vanhoja moottorityötä. Entisestä paperikoneen ajajasta tuli tiejyrän kuljettaja. Osan isän vanhoista työkavereista taas määrättiin Suomen metsiin risusavottaan ja osa taas ojittamaan soita ja kosteikkoalueita.

Olen Pohjois-Suomesta kotoisin ja silloin sieltä oli vaikea saada vastavalmistuneena töitä. Joka paikkaan vaadittiin alan koulutus ja työkokemusta. Pääkaupunkiseudulla vastaavaan tehtäviin toivottiin peruskoulun suorittanutta, mikä vaikutti todella oudolta. Kun pohjoisessa jokaiseen työpaikkakyselyyni sain vastaukseksi eioota, oli Helsingin jokaisen paikan "voitko aloittaa heti huomenna" -vastaukset hämmentäviä. Pk-seusulla oli vain huutava asuntopula, itse pääsin ihmeen kaupalla suhteilla kimppa-asuntoon.

Tietotekniikka oli lapsenkengissä nykyiseen, se oli hidasta ja kankeaa, joten jokaisen näppäyksen jälkeen meni muutama sekunti ennen kuin mitään tapahtui. Samalla tahdilla saa nykyään kolme-neljä kertaa enemmän aikaiseksi. Tein kyllä välillä pitkää päivää, 14-tuntisia työpäiviä viikkojen ajan ja siihen vielä viikonlopputöitä. Ylityöt maksettiin ylityökertoimilla eikä tunti tunnista vapaana kuten nykyään.

Kaipaan entisten aikojen työvoimapulaa, jolloin työnantajat oikeasti halusivat työntekijöitä. Vastavalmistuneetkin pääsivät töihin eikä ollut palkattomia "harjoitteluja". Työsuhdeasuntoja ja muita etuja oli runsaasti.

Äitini aloitti sairaalan laitoskeittuön esimiehenä 80-l puolivälissä. Oli tuolloin vasta 24-v mutta ollut alalla jo vuosikaudet. Sanoo, että ainakin hoitolaitoksissa oli tuohon aikaan kamala työilmapiiri hierarkioineen ja kuppikuntineen. Mm. Lääkärit ja ylihoitajat eivät saaneet kahvitella ja lounastaa normi hoitajien kanssa, ja lääkäreille tehtiin omat ruuat koska eivät suostuneet syömään samaa mitä muu henkilökunta. Tämmöisiä tarinoita kuullut myös muilta tuolloin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa työskennelleiltä. Ihan älytöntä.

Töitä ja tekijöitä oli, kiire ei ollut sellaista kuin nyt. Kukaan ei olettanut että olet lukenut sähköpostin 10 min sen lähettämisestä, kun mokomaa keksintöä ei silloin edes ollut. Työpaikoilla sai polttaa röökiä, se oli aika kamalaa. Kunnilla ja valtiolla oli käytössä kesäaika, jolloin työt loppuivat aikaisemmin. Kesäajasta luovuttiin 90-luvun lamassa ja tosiaan nyt nykylamassa saatiin nämä Sipiläminuutit työpäivän jatkeeksi. (80-luvulla ei pahemmin tarvinnut viedä töitä kotiin, nyt se on jokapäiväistä, työpäivä jatkuu illasta kunhan ensin laittelet kakaroille sapuskat.

Olin Helsingissä varastomiehenä (kesätöissä) 1987, jolloin raavittiin jo laatikon pohjaa työvoiman kanssa. Porukka veteli bisseä ja pilveä töissä. Ajoimme trukeilla romurallia ja rekkamiehet joutuivat lahjomaan duunareita olutpusseilla, jotta saivat kuormansa ajoissa kyytiin. Kukaan ei välittänyt kuinka kännissä/kamoissa toinen oli, niin kauan kuin teki työnsä.

Voi niitä aikoja, niisk.

Aika paljon oli työttömiä kuitenkin minun lähipiirissäni pohjoissuomalaisessa pikkupitäjässä.

Joillain loppui työt juuri tuolloin, olisiko ollut jonkinlaista toimintojen uudelleenjärjestelyä ja ulkoistamista paljonkin, toiset eivät koskaan olleet päässeet kunnolla töihin.

Itse ehdin olla vain kesätöissä ja jossain pätkätöissä tuolloin, eikäpä ne asiat siitä koskaan parantuneet.

Miehet saivat olla miehiä ja naiset naisia. Eikä mitään feminististä mongerrusta. Harjoittelijoita sai leikkisästi kouria flirttimielessä ja muutenkin työpaikoilla oli paljon vapautuneempi tunnelma.

Oi aikoja kirjoitti:

Onko palstalla ketään joka olisi ollut oikeassa työssä jo 80-luvulla? Jätetään siis kesätyöt pois laskuista. Miten työelämä on muuttunut noista ajoista, onko nykyään kaikki niin p...eestä kuin eräät valittavat?

Nykytahti on pakkotahtia kuten sairaaloissa. Kellot sovat jne. ja paskaa sekä kusta on siivottava äärettömästi. 80-luvulla olin teollisuudessa ja siellä pomo seisoi keskellä lattiaa ja kyttäsi että tehdään töitä. Nyt pomot ei enää ehdi seisoa kyttäämässä mutta työ on niin kiireistä että ei mitään kyttääjää tarvitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin työt valmistumisen jälkeen 1978 suuren yhtiön pääkonttorissa.

Silloin oli erilainen työkulttuuri, ja meillä oli edelleen käytössä teitittelyä. Ei ollut nettiä, eli työaikaa käytettiin enemmän itse työtehtävien tekemiseen. Nykyisinhän kaikki omatkin asiat voidaan - ja hoidetaankin - toimistoajalla. Työmoraali oli korkeampi. - Tosin joskus harrastettiin pitkiä, kosteita lounaita (jotka siis päättyvät joskus vasta Hesperian yökerhoon).

Työaikaa noudatettiin yhtiön johtoa myöten. Kukaan ei silloin golffaillut työajalla.

Työn puolesta ei kauheasti matkailtu, elimmehän silloin vielä valuuttasäännöstellyssä Suomessa.

Lähettelimme ja vastaanotimme liikekirjeitä, vastauksia kyselyihin ja tarjouspyyntöihin. Telex oli käytössä, ja samoin ihme uutuus telefax. Sitä käytti sitä varten oli erikseen koulutettu henkilö.

Jos kysymykselläsi "oikealla työllä" tarkoitit tuotantopuolen töitä, niin niistä en osaa sanoa mitään.

Niin, menin muuten suoraan töihin viineisestä tentistä, vakituiseen sellaiseen.

No kuule, vaikka netti on nykyään käytössä, niin sihteerilleä ei todellakaan ole aikaa roikkua netissä työaikana. Esimiehillä on, siellä golf-kentillä tms. Työmoraali on yhtä korkea kuin silloinkin paitsi esimiehillä ja johtoportaalla. Viinaa ja ruokaa ei tosin ole koskaan sihteereille tarjottu työpaikan piikkiin ja työaikana., esimiehille ainoastaan. Joulukahvit ehkä, joista tortut pitää maksaa itse jos sellaisen haluaa syödä. Kuulostaako samalta kuin kasarilla? Äitini oli silloin sihteerinä ja sain sihteerin työstä hieman erilaisen kuvan kuin mitä se on nykyään. Sehän oli pelkkää lonkkaa ja ryyppäämistä työnantajan piikkiin silloin. Ihmekös avioerotkin alkoivat yleistymään samoihin aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Töitä ja tekijöitä oli, kiire ei ollut sellaista kuin nyt. Kukaan ei olettanut että olet lukenut sähköpostin 10 min sen lähettämisestä, kun mokomaa keksintöä ei silloin edes ollut. Työpaikoilla sai polttaa röökiä, se oli aika kamalaa. Kunnilla ja valtiolla oli käytössä kesäaika, jolloin työt loppuivat aikaisemmin. Kesäajasta luovuttiin 90-luvun lamassa ja tosiaan nyt nykylamassa saatiin nämä Sipiläminuutit työpäivän jatkeeksi. (80-luvulla ei pahemmin tarvinnut viedä töitä kotiin, nyt se on jokapäiväistä, työpäivä jatkuu illasta kunhan ensin laittelet kakaroille sapuskat.

Siis miten niin kesäajasta on luovuttu? Meillä on kunnalla liukuva työaika, ovet auki asiakkaille kesällä 8-15, muina aikoina 8-16, kaikilla liukuva työaika 7-18.

Hierarkia oli monella työpaikalla vallan toisenlainen, muistutti armeijaa.

Olen monesti ajatellut, että ymmärtävätkö nuoremmat jotain Speden ketsejä, joissa alainen hokee "herra johtaja".

Itse aloitin varsinaiset työni 1990- luvun alussa.

Töissä tehtiin töitä, ei lorvittu somessa. Koska suurin osa oli aikanaan ollut kotihoidossa, niin oletettiin jokaisen osaavan ns. kotitöitä. Jos kaupassa joku kaatoi maidon lattialle, kassa saattoi siivota sen, ei odoteltu mitään siivoojaa. Kaupassa piti muistaa hinnat ja tarjoukset, ei ollut viivakoodinlukijoita. Ylipäätään tarvittiin paljon enemmän omaa hoksaamista ja muistia kuin nyt.

Pomoa teititeltiin, vanhempia ihmisiä teititeltiin, lomatoiveet oli pelkkiä toiveita, pisimpään töissä olleet sai valita ensin. Töitä oli, mutta samaan aikaan oletettiin jokaisen tekevän työnsä hyvin, työn jälki oli sama asia kuin ihmisen maine.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä ja tekijöitä oli, kiire ei ollut sellaista kuin nyt. Kukaan ei olettanut että olet lukenut sähköpostin 10 min sen lähettämisestä, kun mokomaa keksintöä ei silloin edes ollut. Työpaikoilla sai polttaa röökiä, se oli aika kamalaa. Kunnilla ja valtiolla oli käytössä kesäaika, jolloin työt loppuivat aikaisemmin. Kesäajasta luovuttiin 90-luvun lamassa ja tosiaan nyt nykylamassa saatiin nämä Sipiläminuutit työpäivän jatkeeksi. (80-luvulla ei pahemmin tarvinnut viedä töitä kotiin, nyt se on jokapäiväistä, työpäivä jatkuu illasta kunhan ensin laittelet kakaroille sapuskat.

Siis miten niin kesäajasta on luovuttu? Meillä on kunnalla liukuva työaika, ovet auki asiakkaille kesällä 8-15, muina aikoina 8-16, kaikilla liukuva työaika 7-18.

Onko sun työaikasi lyhyempi kesällä? Meillä ei ainakaan. 7 tuntia 21 minuuttia + 30 minuuttia lounastaukoa kesät talvet.